Päiväkotilasten sairastavuuteen vaikuttavat tekijät

Päiväkotilasten suuren sairastavuuden syitä tutkittiin Helsingissä ja Mäntsälässä. Lapsen ominaisuuksista vähäinen ikä ja allergiataipumus ja kodin ominaisuuksista huoltajan matala sosiaaliryhmä lisäsivät infektioiden määrää. Myös monet päiväkodin ominaisuudet vaikuttivat sairauksien määrään. Näitä olivat ryhmien koko, ahtaus, erillisten ryhmätilojen puute sekä huonon ilmanvaihdon kuvastajina sisäilman hiilidioksidi- ja homepitoisuus. Pitkäaikainen aiempi päiväkotihoito näyttää suojaavan hengitystieinfektioilta.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Samuli Ripatti, Tuija Nurmi

Taskukokoinen spirometri keuhkoaltistusten seurannassa

Mikrospirometri sopii monien etujensa vuoksi perinteisiä laitteita paremmin astmadiagnostiikan seurantamittauksiin. Helsingin Työterveyslaitoksessa kokeiltu laite antoi myös entistä luotettavampia tuloksia. Sekuntikapasiteetti- ja uloshengityksen huippuvirtaustulos saadaan mikrospirometrissä samalla puhalluksella, mikä vähentää potilaiden rasitusta ja henkilökunnan työtä. PEF-arvojen seurannasta voidaan myös luopua, koska uusi laite mahdollistaa tarkempien ja helpommin toistettavien FEV1-arvojen vuorokausiseurannan.

Helena Keskinen, Päivi Piirilä, Henrik Nordman, Markku Nurminen

Hermo-lihasliitoksen sairauksien sekä lihassairauksien ja -oireiden lääkehoito

Lihasten ja hermo-lihasliitoksen sairauksista valtaosa on harvinaisia tai erittäin harvinaisia lihasheikkoustauteja, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Osa hankituista lihassairauksista johtuu autoimmuunireaktiosta jotakin lihassyy- tai lihasverisuoniantigeenia taikka hermo-lihasliitoksen pre- tai postsynaptisia reseptoreita vastaan. Immunologisten lihastautien perinteisiä lääkkeitä ovat atsatiopriini, kortikosteroidit ja sytostaatit sekä uudempia mm. immunoglobuliinit. Lihaskramppeja esiintyy sekä myogeenisissä että neurogeenisissä tiloissa.

Ritva Pirskanen-Matell

Periytyvyys gynekologisissa syövissä

Munasarjasyövän periytymistä on tutkittu yli 20 vuotta, kohdunrungon syövän periytyvyyttä vasta muutaman vuoden ajan. Muiden gynekologisten syöpien ei ole osoitettu periytyvän, harvinaisimpia tosin ei ole oikein tutkittukaan. Geenitutkimusmenetelmien kehityksen myötä periytyvän syövänkin tutkimus etenee nykyisin huimasti. Ns. syöpäsuvuissa näyttää seulontojen järjestäminen perustellulta, varsinkin kun varhain todetun syövän hoitotulokset ovat hyvät.

Tiina Hakala-Ala-Pietilä

MBD ja liikunta

MBD-oireyhtymän keskeiset oireet liittyvät motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, hahmottamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Motoriikan testaaminen antaa mahdollisuuden seurata lapsen kehitystä ja arvioida kuntoutuksen liikunnallista tuloksellisuutta. MBD-oireisten lasten liikunnallisen kuntoutuksen tulee perustua tarkkaan motoristen vaikeuksien arviointiin sekä yksilöllisiin tarkkaavaisuutta, havaintotoimintaa ja motoriikkaa kehittäviin harjoituksiin. Tämä luo pohjaa laajemmille liikuntaharjoituksille, jotka voivat toimia paitsi kuntoutuksen osana, myös lapsen ja perheen yhteisinä virkistyshetkinä.

Esko Mälkiä, Timo Ahonen

Antikoagulanttihoidon perusteet eteisvärinän kääntämisen yhteydessä

Sydämen rytminsiirron yhteydessä annetun antikoagulanttihoidon perusteena on eteisiin ja korvakkeisiin muodostuvien tukosten riski. Lääkityksen tehosta trombiin ja optimaalisesta pituudesta on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Transesofageaalinen kaikukardiografia antaa entistä paremmat mahdollisuudet sydämensisäisen verenkierron tarkasteluun, ja sen löydösten perusteella nykyinen käytäntö muuttunee lähitulevaisuudessa jonkin verran. Parantuneen diagnostiikan myötä on syntynyt myös uusia kysymyksiä. SEC:n merkitys rytminsiirtoon liittyvän embolisaation riskitekijänä on epäselvä. Virtausnopeuksia eteisissä ja korvakkeissa tutkitaan myös vilkkaasti.

Terhi Martikainen

Psykiatrisen hoidon porrastus

Psykiatrisen hoidon porrastuksesta ei ole olemassa kattavia valtakunnallisia suosituksia. Erikoissairaanhoidon toimintojen jo tapahtunut supistuminen edellyttää perusterveydenhuollon henkilökunnalta mielenterveysongelmiin liittyvää kiinnostusta ja osaamista. Psykiatrinen hoito edellyttää potilaan perusteellista tutkimusta, jonka perusteella muotoillaan hoito-ongelma. Psykiatriseen diagnoosiin pohjaavaa porrastusta paremmin saattaisi toimia malli, jossa hoitopaikan valinta perustuu potilaan psykososiaaliseen toimintakykyyn ja hoitopaikan mahdollisuuksiin auttaa potilaan ahdistuneisuuden ja muiden oireiden sitomisessa ja hoitamisessa.

Heimo Viinamäki, Kyösti Väänänen

Lääkärijohtajien asenteet johtamiskoulutukseen

Suomessa lääkärien johtamisen ja hallinnon täydennyskoulutuksen tarjonta on niukkaa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Maailman terveysjärjestö. Terveyskeskusten ja sairaaloiden johtaville lääkäreille tehdyssä kyselytutkimuksessa lääkärijohtajat pitivät lääkärien johtamistaidon ja hallinnon täydennyskoulutusta tarpeellisena ja kaikkia hallinnon osaamisalueita koulutuksellisesti tärkeinä. Lääkärijohtajien arviot johtamisen ja hallinnon koulutuksen kustannuksista olivat epärealistisia ja halu osallistua koulutuksen kustannuksiin oli vähäistä.

Mats Brommels, Taina Mäntyranta

Kasvolihasvasteiden magneettinen stimulaatio

Keskushermoston magneettistimulaatio on tullut mahdolliseksi tri Barkerin esiteltyä tähän soveltuvan laitteen Englannissa 1985. Tekniikalla voidaan aktivoida transkraniaalisesti ja noninvasiivisesti motorista aivokuorta sekä muita kallon sisäisiä hermoratoja. Liikehermoratojen aktivoitumisen seurauksena aikaansaadut sähköiset lihasvasteet voidaan mitata. Tulosten avulla saadaan tietoa liikehermoratojen toiminnasta.

Ilpo Rimpiläinen

Dementian esiintyvyys, potilaiden toimintakyky ja avun tarve

Dementia on kasvava ongelma teollisuusmaissa, ja dementiaa sairastavat ja heidän omaisensa tarvitsevat runsaasti palveluja ja tukea. Tutkimuksessani olen selvittänyt dementian esiintyvyyttä, potilaiden ja omaisten avun tarvetta sekä sairauden ennustetta. Näillä asioilla on merkitystä mm. erilaisten palvelujen ja laitospaikkojen määrän ja laadun suunnittelussa.

Kati Juva

Keliakiaa sairastavan aikuisen muut sairaudet

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää keliakiaa sairastavilla aikuisilla muiden sairauksien, erityisesti autoimmuunitautien ja pahalaatuisten tautien esiintyvyyttä, sekä selvittää, onko keliakiaa sairastavilla potilailla lisääntynyt kuolleisuus suomalaiseen väestöön verrattuna. Tutkimus käsitti kaikki TAYS:n sisätautien poliklinikalla vuosina 1980-90 diagnosoidut keliakiapotilaat, yhteensä 335 potilasta. Verrokkeina oli 335 sisätautien poliklinikalla ylämahavaivojen tai anemian takia gastroskopiassa käynyttä potilasta.

Pekka Collin

Nuoruusiän vaikea akne

Nuoruusiällä esiintyvistä aknemuodoista vaikein on acne fulminans, jota esiintyy lähes yksinomaan 13-19-vuotiailla pojilla aiheuttaen arpeuttavan, haavaisen aknetaudin. Siihen liittyy myös pitkäkestoista kuumeilua, nivel- ja lihaskipuja sekä osalla potilaista osteomyeliittiä muistuttavia tulehduksellisia luumuutoksia. Acne fulminans on hyvin harvinainen. Sen syy on tuntematon ja tauti alkaa yleensä äkillisesti muistuttaen sepsistä tai osteomyeliittiä. Nodulaarinen akne on yleisempi ja sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla. Myös tämä on hankala ja arpeuttava ihotauti, mutta siihen ei liity edellä mainittuja yleisoireita.

Seija-Liisa Karvonen

Periytyvän paksusuolen syövän molekyyli-geneettinen tausta paljastui

Jo 90 vuotta on tiedetty, että paksusuolen syöpää esiintyy poikkeuksellisen usein suvuittain. Tällaisissa suvuissa esiintyy myös tavallista enemmän muita vatsan alueen kasvamia, erityisesti kohdun runko-osan syöpää. Syndroomaan ei liity polypoosia. Syöpään sairastuneet ovat melko nuoria, keskimäärin n. 40-vuotiaita. Sukupuita tarkastelemalla on aiemmin päädytty siihen, että sairastumisalttiuden takana saattaa olla autosomissa vallitsevasti periytyvä geeni. Tarkempaa tietoa syöpätaipumuksen taustasta ei kuitenkaan ole ollut.

Lauri Antti Aaltonen

Pitkäaikaisen omepratsolihoidon teho ja turvallisuus

Omepratsoli on osoittautunut H2-salpaajia tehokkaammaksi refluksiesofagiitin hoidossa. Protonipumpun estäjät ovatkin erityisen tehokkaita potilailla, joilla on vaikea, muulle konservatiiviselle hoidolle reagoimaton refluksisairaus, Barrettin ruokatorvihaavauma tai striktuuroja.

Perinteinen vai pienimolekyylinen hepariini?

Syvän laskimotukoksen hoidon kulmakivi on hepariinihoito ja suun kautta annettu antikoagulaatiohoito. Näillä hoidoilla vähennetään keuhkoembolian riskiä ja estetään tromboosin laajeneminen. Mitalin toisella puolella vaanii vuotoriski liiallisen antikoagulaation myötä, minkä vuoksi uudet pienimolekyyliset hepariinit vaikuttavat turvallisemmilta.

Kampylobakteerin lääkeresistenssi

Kampylobakteeri on yleisimpiä bakteriellin gastroenteriitin aiheuttajia. Sen tartuntareittejä ei tunneta kovinkaan hyvin, esimerkiksi bakteerin reservoaareja ei ole pystytty määrittämään. Ruoan kautta bakteeri kuitenkin yleisimmin tarttunee.

ASA tepsii myös säärihaavaan

Ryhmä brittidermatologeja törmäsi aika vaatimattomaan julkaisuun, jossa kaksi säärihaavapotilasta oli menestyksellisesti hoidettu asetyylisalisyylihapolla. Vaikka näillä potilailla oli trombosyyttien voimakas aggregaatiotaipumus, lääkärit kokeilivat ASA:a 20:lle hematologisesti terveelle säärihaavapotilaalle.

Joko vihdoin malariarokote?

Malariarokotetta ollaan kehitelty pitkään ja hartaasti. Tehokasta rokotetta ei olla toistaiseksi löydetty, koska malariaparasiitti on elimistössä kovin monessa eri olomuodossa.

Onko käsienpesu unohdettu?

Lancet otsikoi yhden marraskuun 12. päivän numeron pääkirjoituksistaan provokatorisesti, "onko Semmelweisin opit unohdettu".

Aivohalvaukset vähenivät Suomessa 1980-luvulla

Aivohalvauskohtaukset vähenivät 80-luvulla kaikilla FINMONICA-tutkimukseen kuuluvilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Selvimmin pienenivät aivoinfarktien ja subaraknoidaalivuotojen ilmaantuvuusluvut. Kohtaukset ovat myös lieventyneet: miehillä niiden tappavuus pieneni tutkimusjakson aikana merkitsevästi, ja myös naisten kohtauksissa todettiin aleneva suunta. Tiedot perustuvat FINMONICA-projektin aivohalvausrekisteriin, johon kirjataan yhtenäisin kriteerein kaikki tutkimusalueiden 25-74-vuotiaiden aivohalvaukset.

Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Juhani Sivenius, Esko Kaarsalo, Erkki V. Narva, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Veikko Salomaa, Markku Mähönen, Jaakko Tuomilehto