Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn

Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn

Kymmenen vuotta sitten julkaistu laaja eurooppalainen tutkimus osoitti, että Suomessa ollaan kipuoireiden takia huomattavasti enemmän poissa töistä kuin muissa Euroopan maissa (1). Pitkään on tiedetty, että kipu ja masennus esiintyvät usein yhtäaikaisesti. Kivun ja masennuksen välinen yhteys on todennäköisesti kaksisuuntainen. Mitä useammassa paikassa on kipua, sitä suurempi on masennuksen todennäköisyys. Masentuneet myös raportoivat enemmän kroonista kipua (2). Kipu heikentää masennuksen hoitovastetta (3) ja potilaan toimintakykyä varsinkin esiintyessään samanaikaisesti unettomuuden kanssa (4).

Tuula Oksanen, Marianna Virtanen
Lehti 1-2: Pääkirjoitus, tiede 1-2/2016 Kommentteja

Nanoteknologialla syövän kimppuun

Nanopartikkelikalvot ovat käsittämättömän ohuita – 1 nanometri on paperiarkin paksuudesta 1/100 000. Nanopartikkeleita on alettu tutkia ja hyödyntää esimerkiksi syövän diagnostiikassa, kuvantamisessa ja myös hoidossa. Esimerkiksi nykyaikaisella magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla ei voi kuvata alle 1 mm:n leikkeitä tarkkaan, mutta nanotekniikka mahdollistaa jopa solutason kuvauksen.

Hannu Paajanen
Lehti 50-52: Lääketieteen maailmasta 50-52/2015 Kommentteja

Peräpukamien ja appendisiitin hoito jaksaa kiinnostaa

Tiedelehdissä ovat muotia systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ja "network"-meta-analyysit. Yhteensä 98 satunnaistetun tutkimuksen (7 827 potilasta) perusteella vertailtiin ulos pullistuneiden (gradus III tai IV) peräpukamien 11:tä kirurgista hoitomuotoa. Erityisen kiinnostavaa katsauksessa oli peräaukon kautta tehtävän valtimon sulkemisen (transanal haemorrhoidal dearterialization, TDH) vertailu perinteisiin menetelmiin. Avoimet (Milligan), suljetut (Ferguson), erilaisilla sähkö- tai ultraääniveitsellä (esim. Harmonic, Ligasure) suoritetut pukamaleikkaukset aiheuttivat enemmän komplikaatioita (vuotoa, kipua), mutta vähemmän uusiutumisia kuin TDH-tekniikka tai kudossulkijalla (Longo) tehty leikkaus.

Hannu Paajanen
Lehti 50-52: Lääketieteen maailmasta 50-52/2015 Kommentteja
Terve virtsa ei ole steriiliä

Terve virtsa ei ole steriiliä

Vanhana lääketieteen totuutena on esitetty, että terveen potilaan virtsa on steriiliä. Vahvaa epäilyä siitä, että tämä väittämä ei pidä paikkaansa, on saatu, kun virtsatutkimuksiin on alettu käyttää uusia mikro-organismeja tunnistavia geeniteknologian menetelmiä, kuten massiivista rinnakkaissekvensointia ja kehittyneitä mikrobiviljelytapoja. Tällöin anaerobit tai hitaasti kasvavat ja erityisiä ravinteita vaativat bakteerit tunnistetaan herkemmin kuin vakiintuneilla viljelytekniikoilla. Tunnistus tapahtuu myös mikrobin DNA:n perusteella.

Pertti Kirkinen
Lehti 50-52: Lääketieteen maailmasta 50-52/2015 Kommentteja

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola
Lehti 47: Terveydenhuolto 47/2015 Kommentteja

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola
Lehti 47: Terveydenhuolto 47/2015 Kommentteja

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola
Lehti 47: Terveydenhuolto 47/2015 Kommentteja

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola
Lehti 47: Terveydenhuolto 47/2015 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030