Joka viides mies on alkoholin riskikuluttaja

17,4 % suomalaismiehistä todettiin Terveys 2000 -aineistoon perustuvassa tutkimuksessa joko alkoholin riskikuluttajiksi tai alkoholinkäyttöhäiriön omaaviksi. Todennäköisesti osuus on vielä havaittua huomattavasti suurempi, koska runsaasti alkoholia käyttävät osallistuvat väestötutkimuksiin muita vähemmän.

Tiina Laatikainen

Uusi menetelmä virtsainkontinenssin hoitoon

Eturauhasen radikaalin poistoleikkauksen jälkeisen ponnistusinkontinenssin hoitoon kehitetyllä uudella menetelmällä on tutkimuksessa saatu puolet keskivaikeasta ponnistusinkontinensista kärsivistä potilaista täysin kuivaksi.

Ossi Lindell

Lääkäri masentuu, kun sairaala on liian täynnä

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että sairaaloiden täyttäminen käytäviä ja liinavaatevarastoja myöten ei uhkaa pelkästään hoitohenkilökunnan selkänahkaa, vaan myös mielenterveys on vaarassa.

Raimo K. R. Salokangas

K-ras ei ennakoi suolistosyövän taudinkulkua

Kasvutekijäreseptorin (EGFR) salpaus setuksimabilla lisää levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden elinaikaa lähes viisi kuukautta (9,5 kk vs. 4,8 kk), kun K-ras ei ole mutatoitunut.

Sirkku Jyrkkiö

Infarktipotilaan kolesterolin mittaamiselle ei enää aikarajaa

Nykyaikaisesti hoidettu komplisoitumaton sydäninfarkti ei aiheuta kliinisesti merkittäviä muutoksia veren rasva-arvoissa. Näin viivästynyttäkin rasva-arvojen mittausta voidaan käyttää statiinihoidon arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

TIA- ja aivoinfarktipotilaan antitromboottinen lääkehoito

- Aivohalvaus aiheuttaa eniten vammaisuutta maamme aikuisväestölle, minkä lisäksi se on maassamme kolmanneksi kallein sairaus. Noin 80 % kaikista aivohalvauksista on aivoinfarkteja.

Juhani Sivenius

Suolilama vai tukos?

- Suolilama liittyy useimmiten vaikeaan yleissairauteen tai leikkauksiin.

Sari Räty, Anna-Liisa Karvonen, Anneli Piironen, Leena Lindgren

Laadukas remissio on masennuksen lääkehoidon haaste

- Masennus heikentää työ- ja toimintakykyä, kykyä ylläpitää normaaleja sosiaalisia suhteita ja lisäksi masennuspotilaiden yleinen terveydentila ja fyysinen toimintakyky on normaaliväestöä heikompi.

Ulla Lepola, Hannu Koponen

Hoitotakuu toteutuu kipupoliklinikoilla säätelemällä potilasvirtoja

Pitkäaikaisen kivun hoitoon pääsyn kriteerit tulivat voimaan maaliskuussa 2007. Nykyiset seurantajärjestelmät eivät tuota kattavaa tietoa kipupotilaiden hoitoon pääsystä.

Nora Hagelberg, Aki Hietaharju, Petteri Maunu, Maija Haanpää

Lapsen munuais- toiminta syövän hoidon jälkeen

Lasten syöpätautien hoitotulokset ovat viime vuosina parantuneet merkittävästi, joten elossa olevien entisten lapsisyöpäpotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Syövästä selviytyneiden lasten elämänlaatua on pyrittävä parantamaan vähentämällä hoitojen haittavaikutuksia.

Marika Grönroos

Psykoosin kielioppia

Väitöstutkimuksessa selviteltiin psykoosin käsitteen merkitystä ja käsitteellisiä suhteita. Psykoosin käsite on psykiatriassa keskeinen ja sillä on merkittäviä juridisia, eettisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. Psykoosi on myös keskeinen psykopatologinen käsite, jonka käsitteellisiin piirteisiin kohdistuva mielenkiinto ei nykypsykiatriassa useinkaan vastaa sen todellista painoarvoa psykiatrisia käytäntöjä organisoivana käsitteenä.

Markus Heinimaa

GATA-tekijät suoliston patologiassa

Ruoansulatuskanavan limakalvo ja maksa uusiutuvat läpi eliniän kudoksen omista kantasoluista. Kroonisessa tulehduksessa vaurioituneen epiteelin uudismuodostus kiihtyy. Pitkään jatkunut tulehdus voi johtaa hallitsemattomaan kantasolujen jakaantumiseen, mikä altistaa syövälle. Transkriptiotekijät GATA-4, GATA-5 ja GATA-6 säätelevät nisäkkäiden solujen jakaantumista ja erilaistumista. GATA-4:n ja GATA-6:n sikiöaikainen puute johtaa ruoansulatuselimistön puutteelliseen muotoutumiseen ja solujen poikkeavaan erilaistumiseen. GATA-4- ja GATA-5-tekijöiden on ajateltu estävän kasvainmuodostusta useissa eri elimissä. GATA-6 sen sijaan vaikuttaisi edistävän epänormaalia solukasvua.

Hanna Haveri

Geenihoito ja hedelmällisyys

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kliinisessä tutkimuskäytössä olevan adenovirusperäisen geeninkuljettimen leviämistä naaraan lisääntymiselimissä sekä arvioida mahdolliset sukusoluvaikutukset. Tutkimuksessa naaraskaniineille ja -rotille ruiskutettiin siirtogeeniä sikiökalvovälitilaan, kohtuonteloon sekä suoraan lisääntymiselinten verenkiertoon mikrokirurgiaa ja läpivalaisuohjausta käyttäen. Siirtogeeneinä käytettiin merkkigeeniä sekä kokeellisissa syövänhoidoissa käytettyä itsemurhageeniä. Lisäksi adenoviruskuljettimen tehoa ja turvallisuutta verrattiin bakulovirus- ja liposomikuljettimiin.

Anniina Laurema

Haima-ohutsuoliliitoksen kirurginen tekniikka

Haimakasvainten kirurginen hoito on haastavaa ja leikkauksiin liittyy huomattava komplikaatioiden riski. Haima on erityisen herkästi vaurioituva elin, jonka vauriomekanismit ovat kuitenkin melko huonosti tunnettuja. Suurin osa komplikaatioista liittyy kirurgisesti rakennettuun haima-suoliliitokseen.

Teemu Lämsä

Alkoholi lisää sikiön riskiä huuli- ja kitalakihalkioon

Runsas alkoholinkäyttö ensimmäisten kolmen raskauskuukauden aikana lisää syntyvän lapsen riskiä huuli- ja kitalakihalkioon. Norjassa tehdyssä tutkimuksessa halkion riski oli 2,2-2,6-kertainen niillä lapsilla, joiden äideillä oli tapana ensimmäisten kolmen raskauskuukauden aikana juoda suuria kerta-annoksia eli viisi alkoholiannosta kerralla tai enemmän. Riski oli suurentunut jo niillä äideillä, joilla näitä juomakertoja oli vain yksi. Riski kasvoi mitä useammin äidit joivat runsaasti kerralla.

Tiina Laatikainen

Kihdin riski periytyy

Kihdille altistavien geenien mutaatiot lisäävät kihdin riskin jopa 40-kertaiseksi. Viimeistään tämä tieto saa kihtipotilaan kadehtimaan tiikeriä, jolla urikaasientsyymi hajottaa virtsahapon. Ihmisistä kihtiin sairastuu muutama jokaista tuhatta miestä kohti.

Heikki Arvilommi

Testosteroni lisää myös naisten seksuaalista halukkuutta

Testosteroni lisää postmenopausaalisten naisten seksuaalista halukkuutta. Tuoreessa tutkimuksessa 300 µg:n testosteronilaastari paransi postmenopausaalisten naisten seksuaalielämää ja vähensi seksielämän häiriöistä johtunutta henkistä ahdinkoa ilman, että positiiviseen vaikutukseen olisi tarvittu estrogeenihoitoa. Testosteronin pitkäaikaisvaikutuksista esimerkiksi rintarauhaseen ei kuitenkaan ole tietoja.

Pertti Kirkinen

Keskustele kuolemasta potilaan kanssa

Lääkäreiden tulisi keskustella parantumattomasti sairaan potilaan kanssa potilaan todellisesta tilanteesta nykyistä avoimemmin. Epärealistisista hoitoyrityksistä ns. toivon ylläpitämiseksi tulisi luopua. Lääkärin tulee tarjota totuudenmukaista informaatiota ja kuunnella tarkasti potilaan omia näkemyksiä siitä, miten hän toivoo tulevansa hoidetuksi loppuelämänsä aikana.

Sirkku Jyrkkiö

Eteisvärinän katetrihoidon aiheet laajenemassa

Katetriablaatiolla tehtävää keuhkolaskimoiden eristystä käytetään enenevästi vaikeaoireisen eteisvärinän hoidossa muuten tervesydämisillä potilailla. Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että taitavissa käsissä katetrihoito on kehittymässä hyväksi vaihtoehdoksi vaikeaoireisen eteisvärinän hoidossa myös hyvin valikoiduilla sydämen vajaatoimintapotilailla. Tutkimuksen seuranta-aika tosin on vielä kovin lyhyt.

Juhani Airaksinen

ST-nousuinfarktin hoidossa on vielä parantamisen varaa
Tutkimus neljän sairaanhoitopiirin hoitokäytännöistä

ST-nousuinfarktin hoidoksi suositellaan sepelvaltimoiden välitöntä pallolaajennusta suonten avaamiseksi. Mikäli infarktin oireiden alusta on kulunut alle kolme tuntia, voidaan harkita liuotushoitoa pallolaajennuksen vaihtoehtona. Monissa maissa on kehitetty kattavia logistisia hoitoketjuja hoitoviiveiden minimoimiseksi.

Kjell Nikus, Markku Eskola, Matti Kotila, Kari Korpilahti, Raimo Kettunen, Virpi Nieminen, Kimmo Verho, Kenth Vikström, Marje Rein, Sirpa Rintala, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Stemi-2005 Tutkimusryhmä