Yläraajakivut ja sympaattisen hermoston toiminta

Yläraajan vaivat, erityisesti niska-hartiakipu ja rannekanavaoireyhtymä, ovat hyvin yleisiä: niitä esiintyy yhdellä kymmenestä. Nämä vaivat todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa, koska tietokoneiden käyttö lisääntyy nopeasti. Tietokonetyössä toistetaan samoja liikkeitä tunnista toiseen. Nykyiset työpisteet pakottavat huonoon asentoon, ja kiireinen työtahti ahdistaa. Yläraajavaivoja voivat aiheuttaa myös värähtelevät työkalut.

Zhiyong Ming

Munanjohdinsyöpä lisääntynyt Suomessa

Vuonna 2005 uusia naisten gynekologisia syöpiä todettiin 1 503, ja näistä 30 oli munanjohdinsyöpiä. Munanjohdinsyöpä on monietiologinen tauti ja harvinaisena vähän tutkittu; sen epidemiologiasta ei juurikaan ole tietoa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin munanjohdinsyövän esiintyvyyttä sekä siihen vaikuttavia riski, suoja- ja ennustetekijöitä. Lisäksi monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa selvitettiin riskiä sairastua uuteen syöpään sairastetun munanjohdinsyövän jälkeen.

Annika Riska

Yövirtsaamisen ilmaantuvuus, syyt ja vaikutukset

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää yövirtsaamisen eli nokturian vallitsevuus ja ilmaantuvuus suomalaisessa yli 50-vuotiaassa miesväestössä. Toinen tavoite oli arvioida yleisimpien pitkäaikaissairauksien merkitys nokturian riskitekijöinä. Lisäksi haluttiin tutkia nokturian ja muiden virtsaamisoireiden haitallisuutta ja kehittää oirekyselylomakkeeseen perustuva mittari oireiden haitan vertailemiseen.

Jukka Häkkinen

Epilepsiaa sairastavien naisten raskaudenkulku on normaali

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista synnyttäjäväestössä, ja siihen on vuosikymmenten saatossa liitetty sekä äidin että sikiön suurentunut komplikaatioriski. Myös huoli epilepsian hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutuksesta sikiöön sekä mahdolliset epilepsialääkityksen myöhäisvaikutukset älylliseen kehitykseen lääkitykselle sikiöaikana altistuneilla lapsilla ovat viime vuosina puhuttaneet paljon.

Katriina Viinikainen

Suolan käytön vähentäminen hyödyksi myös normaalipaineisille

Tutkimustulokset suolan käytön vaikutuksista normaalipaineisten verenpainetasoihin ovat olleet osin ristiriitaisia. Käytön rajoituksilla on saatu aikaan vain vähäisiä vaikutuksia. Ongelmana on ollut suolan saannin kontrolloiminen. DASH-tutkimus, jossa tutkittavat söivät vain tutkimusruokaa, on kuitenkin selkeästi osoittanut, että suolan saannin rajoitus alentaa verenpainetta myös normaalipaineisilla.

Tiina Laatikainen

Alkoholin käyttötavat ja sairauspoissaolot

Tutkimuksessa selvitettiin alkoholin keskimääräisen kulutuksen ja humalahakuisen juomisen yhteyttä sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Lisäksi tutkittiin, selittävätkö sosioekonominen asema, työn henkinen ja ruumiillinen raskaus sekä henkilön terveydentila alkoholinkäytön ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä.

Aino Salonsalmi, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14-15/2007 Kommentteja

Aivohalvauspotilaiden kroonisia tunto- ja näkökenttäpuutoksia voidaan kuntouttaa

Aivohalvaus on yleinen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. liikuntakyvyn, puhekyvyn, muistitoimintojen ja aistitoimintojen puutoksia. Erityisesti liikuntakyvyn kuntoutus fysioterapian keinoin on kliinistä rutiinia, mutta tunto- ja näkökenttäpuutosten kuntoutukseen ei ole vakiintuneita menetelmiä. Aivohalvauksen aiheuttamat pysyvät toiminnalliset puutokset ovat suuri henkilökohtainen, sosiaalinen ja taloudellinen haitta.

Laura Julkunen

Luun kasvutekijällä voidaan parantaa sääriluun alaosan murtuman paranemista

Sääriluun alaosan ns. pilon tibiale -murtumat ovat yksi vaikeimmin hoidettavista murtumatyypeistä. Niissä vammaenergia on yleensä suuri, sillä ne syntyvät useimmiten liikennetapaturmissa tai korkealta putoamisissa. Säären alaosasta puuttuu suojaava lihaskerros, ja neljäsosassa murtumista luu on läpäissyt ihon eli kyseessä on avomurtuma. Valtaosa pilon tibiale -murtumista hoidetaan leikkauksella, koska virheasentoa ja murtumapirstaleita on vaikea hallita kipsihoidolla.

Jukka Ristiniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030