Tiedon antaminen kriittisesti sairaan potilaan läheisille

Tiedon antaminen potilaan läheiselle tehohoitojakson aikana tiedetään tärkeäksi, mutta tutkimuksia siitä, mitä tietoa tulee antaa ja miten, ei juurikaan ole. Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jossa tarkasteltiin kriittisesti sairaan potilaan läheisen ja hoitavan henkilön yhteistyötä.

Heli Potinkara, Päivi Åstedt-Kurki

Oikaisu: Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään

Psykoterapian rahoituksessa on viime aikoina tapahtunut paljon muutoksia, ja niinpä katsauksessamme Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään (Suom Lääkäril 2005; 60:2331-7) oli väärä tieto Kelan kuntoutusvaroin rahoitettavasta psykoterapiasta. Toisin kuin artikkelissa (s. 2336) todetaan, myös 16-25-vuotiailta edellytetään diagnoosin asettamisen jälkeen vähintään 6 kuukautta kestävää psykiatrista hoitoa ennen kuin Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voidaan hakea. Pahoittelemme virhettä. (Lähde: www.kela.fi)

Pirjo Saarinen, Timo Tuovinen

Ménièren taudin erilaiset hoitomuodot

Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, jossa esiintyy spontaaneja kiertohuimauskohtauksia, vaihtelevaa sensorineuraalista kuulon alenemaa, korvan paineen tunnetta ja/tai tinnitusta.

Hilla Levo, Timo Hirvonen

Onko sydämen vajaatoiminnassa sukupuolieroja?

Sydämen krooninen vajaatoiminta on merkittävä sairaalahoidon ja kuolleisuuden aiheuttaja.

Tiina Heliö, Maija Kaartinen

Alle 50-vuotiaan naisen sepelvaltimotauti - yleisen sairauden harvinainen muoto

Sepelvaltimotauti on harvinainen sairaus naisilla ennen vaihdevuosi-ikää, ja sairauden diagnostiikkaan saattaa liittyä vaikeuksia. Usein alle 50-vuotiailla on kyseessä yhden suonen tauti. Kuvaamme kaksi potilasta ja pohdimme varhaisen sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja diagnostiikkaa.

Jukka Lehtonen, Juhani Partanen

Lasten astman miniohjelma toteutuu tyydyttävästi

Astma tai sen epäily on yksi tavallisimmista lähetteen aiheista lastenpoliklinikoille. Valtakunnallisen astmaohjelman täydennykseksi laati lastenlääkäreistä koostuva asiantuntijaryhmä Lasten astman miniohjelman. Se sisältää muistilistat lapsipotilaita koskevasta astmalähetteestä, seurantakäynnin sisällöstä, hoitopalautteesta ja omahoito-ohjeesta. Tutkimme, toteutuuko miniohjelma ja voidaanko kevyellä koulutusinterventiolla parantaa sen toteutumista.

Merja Nermes, Timo Vanto Varpu Elenius, Anne Pietinalho, Minna Kaila, Jussi Mertsola, Marja-Riitta Ståhlberg

Päihteet ja ajokyky

Hiljattain voimaan tullut lääkärin ilmoitusvelvollisuus päihdepotilaan ajokyvyttömyydestä koetaan vaikeana asiana.

Kaija Seppä

Aivohalvauksen jälkeinen masennus ja toiminnanohjauksen häiriö

20.5.2005 Helsingin yliopisto

Risto Vataja

Psyykenlääkkeiden vaikutus toiminnalliseen kuntoutumiseen kokeellisen aivohalvauksen jälkeen

20.5.2005 Kuopion yliopisto

Chuan-Sheng Zhao

Lasten viivästynyt maha-suolioireinen maitoallergia

20.5.2005 Oulun yliopisto

Merja Augustin

Verisuonitonuksen säätely kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa

20.5.2005 Tampereen yliopisto

Peeter Kööbi

Myyräkuumepotilaiden radiologiset löydökset ja niiden kliininen korrelaatio

20.5.2005 Tampereen yliopisto

Antti Paakkala

Kognitiiviset häiriöt Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa

20.5.2005 Turun yliopisto

Anna Brücks

Polviproteesin viereisen luuntiheyden seurantatutkimus

21.5.2005 Kuopion yliopisto

Tarja Soininvaara

Perinnöllisten tekijöiden merkitys luustotaudeissa

26.5.2005 Oulun yliopisto

Heini Hartikka

Perinnölliset tekijät spinaalistenoosissa ja välilevytaudissa

26.5.2005 Oulun yliopisto

Noora Noponen-Hietala

Lyhyesti: Liikuntaresepti rintasyövän sairastaneille

Liikunta vähentää naisen riskiä sairastua rintasyöpään. Toisaalta ylipainoisuus huonontaa rintasyöpäpotilaan ennustetta. Liikunta vähentää naishormonien pitoisuuksia veressä, mikä ainakin osittain selittää liikunnan suotuisia vaikutuksia.

Sirkku Jyrkkiö

Ohitusleikkaus yhä laaja-alaisen sepelvaltimotaudin ensisijainen revaskularisaatiomenetelmä?

Yhä suurempi osa vaikeaoireisista sepelvaltimotautipotilaista hoidetaan pallolaajennuksilla, varsinkin lääkeverkkoputkien tultua yleiseen käyttöön.

Juhani Airaksinen

Antenataalisesti saadusta glukokortikoidista ei juuri haittoja

Äidille annettua glukokortikoidihoitoa on käytetty hyvällä menestyksellä yli 30 vuoden ajan vähentämään keskosuuteen liittyviä keuhko-ongelmia. Kyseessä on paljon käytetty ja voimakkaasti vaikuttava hoito, jolla voisi odottaa olevan pysyviä jälkiseurauksia. Asia on nyt selvitetty verrattaessa 253:n sikiökaudella beetametasonialtistuksen saaneen henkilön ja 281 lumehoitotasoisen kortisoniasetaattiannoksen saaneen henkilön terveydentilaa 30 vuoden iässä. Koko, lipiditasot, verenpaine, plasman kortisoli, diabeteksen esiintyvyys ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat ryhmissä samat. Sokerirasituskokeen yhteydessä oli plasman insuliini beetametasonia saaneilla korkeampi ja 2 tunnin verensokeritaso matalampi. Löydös voi merkitä heidän taipumustaan aikuisiän insuliiniresistenssiin, mutta sen merkitys lienee kliinisesti varsin vähäinen.

Pertti Kirkinen

Oireileva astmaatikko tarvitsee säännöllistä riittävää lääkitystä

Astman hoidosta on taitettu peistä viime vuosina niin meillä kuin muualla. Hintaseikkojen lisäksi on pohdittu, riittääkö perushoitona pelkkä inhaloitava steroidi, pitääkö käyttää kombinaatiovalmistetta ja koska, ja voiko sen annoksia vaihdella ja kuinka?

Hannu Puolijoki