Lehti 43: Terveydenhuolto 43/2005 vsk 60 s. 4393 - 4396

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttö ja kustannukset viidessä Pirkanmaan kunnassa

Lähtökohdat

Vuonna 1991 voimaan tulleen mielenterveyslain tarkoituksena oli uudistaa mielenterveyspotilaiden hoitoa suuntaamalla palveluja laitoshoidon sijasta avohoitoon.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin peruspalveluissa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön määrää ja kustannuksia sekä sitä, miten kunnan palvelujärjestelmä vaikuttaa mielenterveys- ja päihdetyön kustannuksiin kokonaisuutena.

Menetelmät

Peruspalveluissa tehdyn mielenterveys- ja päihdetyön määrää kartoitettiin asiakaslaskentamenetelmän avulla.

Muina tietolähteinä olivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja tutkimukseen osallistuneiden kuntien omat tilastot sekä Kansaneläkelaitoksen rekisterit.

Kustannukset laskettiin kunnan peruspalveluissa toimipistekohtaisesti sekä mielenterveys- ja päihdetyölle toimijakohtaisesti.

Tulokset

Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaiskustannukset vaihtelivat tutkimuksessa mukana olleissa kunnissa 3,27 ?:sta 6,12 ?:oon per asukas. Peruspalveluiden osuus näistä kustannuksista oli 9,0 - 17,1 %.

Kuntien välillä oli suuria eroja sekä peruspalvelujen asiakaskohtaisissa psyykkisen tilan ja päihdeongelman huomioon ottamisen kustannuksissa että kunnan asukaskohtaisissa mielenterveys- ja päihdetyön kokonaiskustannuksissa.

Päätelmät

Mielenterveys- ja päihdetyön järjestämistavoilla on merkittävä vaikutus toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Kirsi VitikainenLeena FormaJuha AhonenPekka Rissanen

Mielenterveyspotilaiden hoito koki suuren muutoksen vuonna 1991 voimaan tulleen mielenterveyslain myötä. Laki laajensi psykiatrisen hoidon mielenterveystyöksi, jonka tulee olla osa kaikkien peruspalvelujen työntekijöiden toimintaa (1). Käytännön mielenterveystyössä tämä on näkynyt siten, että…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat