Uusi teoria synnytyksen käynnistymisestä

Vaikka useita synnytystapahtumaan osallisia biokemiallisia tapahtumia on tunnistettu, varsinaista synnytyksen käynnistymissyytä ei tunneta. Hiirellä tehdyissä kokeissa havaittiin sikiön keuhkoista erittyvän pinta-aktiivisen proteiinin, surfaktantti-proteiini A:n (SP-A) osallistuvan varsin keskeisesti synnytyksen käynnistymiseen. Keuhkot alkavat erittää tätä proteiinia lapsiveteen raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, ja sen määrä lisääntyy raskauden loppua kohden. Tämä proteiini stimuloi makrofageja tuottamaan kohtulihaksen supistustoimintaa käynnistäviä välittäjäaineita. Eläinkokeissa ennenaikainen synnytys käynnistyi 6-24 tunnin kuluessa siitä, kun lapsiveteen ruiskutettiin SP-A:ta. Vastaavasti lapsiveteen annosteltu SP-A-vasta-aine viivytti synnytystä yli 24 tuntia. Tutkijoiden mielestä on ilmeistä, että raskauden lopulla sikiön keuhkojen tuottama SP-A aktivoi sikiön makrofageja, jotka siirtyvät lapsivedestä kohtulihakseen ja alkavat tuottaa lihassupistuksia aiheuttavia välittäjäaineita. Kliinisiä, ihmisellä tehtyjä kokeita kaivataan sen vahvistamiseksi, pitääkö tämä havainto paikkansa, ja voidaanko kyseistä proteiinia käyttää synnytyksen käynnistämiseksi tai sen vasta-ainetta ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyyn.

Pertti Kirkinen

Lymfooman geenivirheet avuksi diagnostiikkaan

Syöpä on monimuotoinen tautiryhmä. Vaikka histologiset muutokset olisivat samat, taudinkuva ja taudinkulku vaihtelevat yksilöllisesti. Käytettävissä olevat diagnostiset menetelmät auttavat kliinikkoa vain rajallisesti kunkin potilaan taudin yksilöllisen hoitovasteen ja ennusteen arvioinnissa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Primaarisen amyloidoosin parempi hoito

Primaarinen amyloidoosi on onneksi harvinainen tauti. Se etenee vääjäämättä ja tappaa muutamassa vuodessa diagnoosin jälkeen. Retrospektiivisessä tutkimuksessa verrattiin 63:a kantasolusiirrolla hoidettua potilasta 63:een muilla tavoin hoidettuihin. Ryhmät olivat vertailukelpoisia mm. sukupuolijakauman, iän, ejektiofraktion, perifeerisen neuropatian, sydämen kammioväliseinämän paksuuden ja munuaistoiminnan suhteen. Sen sijaan siirtoryhmässä oli vähemmän potilaita, joiden ejektiofraktio oli alle 50 %. Siirtoryhmässä vuoden eloonjäämisosuus oli 89 %, vertailuryhmässä 71 %. Vastaavat osuudet kahden vuoden kohdalla olivat 81 % ja 55 % ja neljän vuoden kohdalla 71 % ja 41 %. Tulos viittaa siihen, että jos vain voidaan, on syytä hoitaa primaaria amyloidoosia sairastavat potilaat intensiivisesti, kantasolusiirrolla tuettuna.

Robert Paul

Lyhyesti: Aamusyljen kortisoli uupuneisuuden indikaattori

Yhä enemmän on tullut näyttöä siitä, että kortisolin eritykseen liittyvän hormonaalisen akselin (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen) toiminta on uupuneisuussyndroomassa häiriintynyt. Unesta herääminen toimii stressitilanteena, jonka yhteydessä mitattu syljen kortisolipitoisuus kuvaa hormoniakselin kykyä reagoida stressille. Uupuneita ja terveitä koskeneessa tutkimuksessa todettiinkin, että uupuneisuussyndroomasta kärsivien kortisolitasot jäivät heräämisen jälkeen selvästi alhaisemmiksi kuin terveillä verrokeilla. Näyttääkin yhä varmemmalta, että uupuneisuussyndroomasta kärsivien heikentynyt kyky reagoida stressiin johtuu hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen-akselin häiriöstä. Häiriön vaikeusastetta voidaan varsin luotettavasti mitata määrittämällä aamusyljen kortisolipitoisuus.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Uutta tietoa keuhkotuberkuloosin tartuttavuudesta

Värjäyspositiivista keuhkotuberkuloosia on pidetty huomattavasti tartuttavampana ja näin onkin. Suur-Vancouverin alueella toteutettiin 791 tuberkuloosipotilaan tutkimus, jossa tartuttavuutta arvioitiin mm. sairauden ryvästymien perusteella. Ilmeni, että ainakin kuudesosa varmistetuista tartunnoista oli peräisin värjäysnegatiivisista lähteistä. Alkoholin käyttö (OR = 2,7), diabetes (OR = 2,8), ruiskuhuumeiden käyttö (OR = 3,1) ja mm. aiempi sairaalahoito (OR = 8,5) lisäsivät värjäyspositiivisuuden riskiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Depressio altistaa selkäkivulle, mutta ei päinvastoin

Masennus ja selkäkivut korreloivat keskenään, mutta niiden keskinäinen kausaalisuhde on epäselvä. Laajassa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa, jossa tutkittavat tutkittiin kolmasti (perustutkimus, 1. vuoden ja 13. vuoden seuranta), pyrittiin selvittämään kumpi altisti kummallekin. Lähtötilanteen masennus lisäsi seurantavaiheen selkäkivun riskiä 1,9-kertaisesti, mutta ei vielä ensimmäisen seurannan aikaan. Jos tutkittava raportoi kärsineensä masennuksesta sekä perusvaiheessa että vuoden seurannassa, oli selkäkivun riski jo 3,4-kertainen. Lähtötilanteen selkäkipu ei lisännyt masennuksen seuranta-aikaista riskiä. Näyttääkin ilmeiseltä, että masentuneisuus ei lisää selkäkipuilun vaaraa lyhyellä, vaan pitkällä aikavälillä. Sen sijaan selkäkivut eivät lisää masennusta ainakaan niillä henkilöillä, joilla ei muusta syystä ole taipumusta masennukseen. Tulos sopii hyvin yhteen sen taannoisen suomalaisen havainnon kanssa, että selkäkipuiset eivät ole psyykkisesti muita sairaampia.

Raimo Kr Salokangas

Masennuslääkitys vähentää aivohalvauskuolemia

Tutkimusten mukaan aivohalvauksen jälkeinen masennus lisää kuolleisuutta. Runsaat 100 potilasta käsittävässä tutkimuksessa aivohalvauspotilaille annettiin 12 viikon ajan kaksoissokkoasetelmassa fluoksetiinia, nortriptyliiniä tai lumetta ja heitä seurattiin 9 vuotta. Seuranta-aikana kuoli 50 (48 %) potilasta. Asianmukaisen annoksen mielialalääkettä saaneista 53 potilaasta oli seurannan päättyessä elossa 36 (68 %), kun vastaava osuus 28 lumepotilaalla oli merkitsevästi pienempi eli 10 (36 %) potilasta. Kun muut kuolemanriskiä nostavat tekijät otettiin huomioon, eloonjääminen oli masennuslääkettä saaneilla korkeampi riippumatta siitä, olivatko he hoidettaessa masentuneita vai eivät. Niistä 14 potilaasta, jotka hoidon jälkeen sairastuivat uudelleen depressioon, peräti 10 (71 %) kuoli, kun vastaava osuus vain yhden masennusepisodin sairastaneilla oli 6 (27 %) 22:sta ja ei-masentuneilla 8 (36 %) 22 potilaasta. Toisaalta niistä 17 potilaasta, jotka käyttivät koko seuranta-ajan mielialalääkettä, peräti 15 (88 %) oli elossa. Tuloksia on siltä osin helppo selittää, että tehokas ja pitkäaikainen masennuslääkitys vähentää masennusta ja sitä kautta sen monille sairauksille aiheuttamaa haittaa ja kuoleman vaaran nousua. Sen sijaan vaikeampaa on selittää, miksi suhteellisen lyhyen aikaa kestänyt mielialalääkitys vähensi myöskin ei-depressiivisten kuolemanvaaraa. Tutkijat arvelevatkin, että mielialalääkehoitoon voi liittyä joko masennusta ennalta ehkäisevää vaikutusta, joka on aivohalvauksessa sikäli tärkeää, että sitä niin usein seuraa masennus, tai muita kuin suoranaisesti masennukseen liittyviä fysiologisia pitkäaikaisvaikutuksia. Näin ollen he suosittelevatkin kaikille aivohalvauspotilaille mielialalääkitystä.

Raimo K.R. Salokangas

COPD:n pahenemisvaiheen antibioottihoidosta uusia näkemyksiä

Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa verrattiin moksifloksasiinia (400 mg x 1/pv, 5 päivää) muihin antibioottihoitoihin (amoksisilliini 500 mg x 3/ pv, klaritromysiini 500 mg x 2/pv tai kefuroksiimiaksetiili 250 mg x 2/pv; kutakin 7 päivää) keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden hoidossa. Potilaat olivat avohoidosta, vähintään 45-vuotiaita, heillä oli stabiili krooninen bronkiitti, tupakointia 20 vuotta, vähintään kaksi sairauden pahemisvaihetta viimeisen vuoden aikana ja FEV1 oli alle 85 % viitearvosta. Satunnaistaminen suoritettiin steroidinkäytön mukaan.

Hannu Puolijoki

Leikkauksella hoidettujen sydänlastenennuste

Suomessa syntyy vuosittain noin 500 synnynnäisesti sydänvikaista lasta, joista suurin osa on hoidettavissa leikkauksella. Leikkausten pitkäaikaistulosten selvittämiseksi on perustettu tutkimusrekisteri, johon on kerätty kaikki Suomessa tehdyt lasten sydänleikkaukset.

Heta Nieminen - Eero Jokinen - Heikki Sairanen

Eteislepatuksen katetriablaatiohoito

Rytmihäiriölääkkeiden osoittauduttua teholtaan riittämättömiksi on katetriablaation merkitys eteislepatuksen hoidossa korostunut.

Tuomas Ahvenvaara - Paavo Uusimaa, Heikki V. Huikuri - M.J. Pekka Raatikainen

EKG sepelvaltimotautikohtauksen vaaran arvioinnissa

EKG on avainasemassa sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa, taudin vaaran arvioinnissa ja hoitostrategian luomisessa. Se antaa viitteitä uhkaavan sydänlihasvaurion laajuudesta ja paikasta.

Kjell Nikus - Markku Eskola

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito

Lääkeainestentit ovat merkittävin edistysaskel sepelvaltimotaudin hoidossa 10 viime vuoden aikana. Niiden avulla saavutetaan valtaosalla pallolaajennuksella hoidetuista potilaista yhtä hyvät pitkäaikaistulokset kuin ohitusleikkauksella.

Juha Hartikainen

Eteisväliseinän aukon sulku katetritekniikalla

Eteisväliseinän aukko (ASD) on perinteisesti suljettu avosydänleikkauksessa. Kymmenen viime vuoden aikana on aukkoja alettu sulkea myös katetriteitse käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyjä sulkulaitteita. Katetrisulun etuina ovat leikkausta vähäisempi trauma, lyhyempi sairaalahoito, nopeampi toipuminen ja varhaisempi työhön paluu.

Erik Engblom - Matti Luotolahti - Markku Saraste - Juhani Airaksinen

Onko keliakiatautien esiintyvyydessä suuria alueellisia eroja Suomessa?

Kela maksoi vuoden 2003 syksyllä erityisruokavalion lisäkustannuksiin 21 euron kuukausittaisen korvauksen 18 500 aikuisikäiselle keliaakikolle ja ihokeliaakikolle. Todennäköisesti lähes kaikki sairaudestaan tietoiset potilaat olivat hakeneet korvausta, sillä uusi etuus oli ollut käytössä runsaan vuoden ajan.

Lauri Virta

Tietokanta sepelvaltimotaudin esiintyvyydestä http://www.ktl.fi/cvdr

Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Niiden ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden tutkiminen on tärkeää terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi samoin kuin ennaltaehkäisyn ja hoitoresurssien suunnittelemiseksi.

Tiina Laatikainen - Rauni Pääkkönen - Ilmo Keskimäki, Helena Hämäläinen - Hannu Rintanen - Marja Niemi, Vladislav Moltchanov - Veikko Salomaa

Lääkäri työkyvyn arvioijana

Työkykykäsite on viimeisen 10 vuoden aikana uusien näkökulmien vuoksi käynyt lääkärin työn kannalta epäselväksi. Lääkäreinä emme voi unohtaa yksilön työkyvyn arviointia.

Raija Kerätär - Hannu Virokannas

Vanhuksen sekavuusoireyhtymä

7.5.2004 Helsingin yliopisto

Jouko Laurila

Ennuste vaikeassa äkillisessä haimatulehduksessa ja elämänlaatu sairauden jälkeen

7.5.2004 Helsingin yliopisto

Kimmo Halonen

Antigeenia esittelevien solujen ja T-solujen toiminnallinen säätely nivelreumassa

14.5.2004 Turun yliopisto

Milja Möttönen

Kerrottu identiteetti, neuvoteltu sukupuoli

14.5.2004 Tampereen yliopisto

Varpu Löyttyniemi