Yksi kuva, monta tulkintaa: Kolposkopiadiagnostiikan nykypäivää Suomessa

-Kolposkopiatutkimuksen tulokseen vaikuttavat mm. potilaan anamneesi ja kolposkopiaa edeltävä papa-vastaus, kolposkopistin koulutuspohja ja kokemus, koepalojen kohdentaminen sekä niiden määrä ja laatu. Biopsiahistologian tulkitsevalla patologilla on luonnollisesti merkityksensä diagnoosin asettamisessa. Kartoitimme tutkimuksessamme kolposkopiadiagnostiikan yhteneväisyyttä ja sitä, missä määrin kokemus vaikuttaa kolposkopian lopputulokseen.

Laura Kotaniemi - Ahti Anttila - Tapio Luostarinen - Pekka Nieminen

Lyhyesti: Sepelvaltimo-operaatiosta hyötyä myös COPD:ssa

Keuhkoahtaumataudilla ja sepelvaltimotukkeamilla on usein taustatekijänä mm. tupakointia. Siispä ei ole ihme, että sepelvaltimon ohitusleikkaukseen on ehdolla usein myös varsin pitkälle edennyttä COPD:ia sairastavia. Israelilaiset tutkivat vuosina 1991-1993 leikattujen 37 COPD-potilaan selvitymistä verrokkeihin (n = 37) suhteutettuna: 13 ko. ryhmästä kuoli (pääosin arytmioihin) n. 9 vuoden seurannassa, verrokeista 3. COPD-potilailla oli enemmän sairaalahoitoja melko pian leikkauksen jälkeen ja myös elämänlaatu operaatiota edeltävää aikaa heikompi. Pitkäaikaisseurannassa elämänlaatu kohosi, joskin korkea ikä ja matala FEV1 olivat riippumattomia menehtymiselle altistavia tekijöitä myöhäisseurannassa. COPD:n luonnolliseen kulkuun nähden operaatiosta oli tutkijoiden mukaan hyötyä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tappoiko West Nile -virus Aleksanteri Suuren?

Aleksanteri Suuri kuoli vuonna 323 eKr. Babylonian kaupungissa lähellä nykyistä Bagdadia. Tämä 32-vuotias maailmanvalloittaja menehtyi kahdessa viikossa tautiin, jonka tärkeimpiä oireita olivat hengitysvaikeudet, ihottuma ja maksan toiminnan häiriöt. Kreikkalainen historioitsija Plutarchos kertoo korppien käyttäytyneen oudosti Aleksanterin saapuessa Babyloniaan: ne nokkivat toisiaan ja saattoivat pudota kuolleina maahan kesken lennon. Näiden tietojen perusteella amerikkalaistutkijat väittävät nyt, että sekä Aleksanterin että korppien tauti oli West Nile -viruksen aiheuttama. Näin saatiin taas yksi tauti lisää Aleksanterin kuolemansyiden pitkään listaan.

Matti Viljanen

Sibutramiini auttaa ahmimishäiriössä

Ahmimishäiriön lääkehoidossa on useimmiten käytetty serotoniiniselektiivisiä lääkeaineita. Myös serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa estävästä venlafaksiinista on raportoitu myönteisiä tuloksia. Näillä lääkkeillä ei uskota kuitenkaan olevan suoranaista vaikutusta potilaiden painoon. Tämän vuoksi tutkijat tekivät 3 kuukautta kestäneen, lumekontrolloidun kaksoissokkokokeen sibutramiinilla, jota käytetään lihavuuden hoidossa ja joka myös estää serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa. Sibutramiinia 30 mg:aa päivässä saaneet laihtuivat runsaat 7 kg (lumeryhmässä paino nousi 1,4 kg), heidän ahmimiskäyttäytymisensä väheni ja masennuksensa parani selvästi enemmän kuin lumeryhmässä. Suun kuivuminen ja ummetus olivat yleisimmät sivuvaikutukset. Näyttääkin siltä, että ainakin lumelääkkeeseen verrattuna sibutramiini on tehokas ahmimishäiriön hoidossa ja tarjoaa merkittävän lisän näistä häiriöistä kärsivien kokonaishoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Vastaus on 15 % - mikä on kysymys?

Chestin pääkirjoittaja otsikoi kannanottonsa keuhkoahtaumataudin syistä ja kehittymisen mekanismeista mielenkiintoisesti; taustalla mm. geenien ja tupakoinnin vaikutus. Pääkirjoitus kohdistuu japanilaisten työhön, missä nämä tutkivat mm. D-vitamiinia sitovan proteiinin (VDBP) geneettisen polymorfismin osuutta siihen, miksi vain osa tupakoijista (15-20 %?) saa COPD:n. Kyseinen Gc-globuliini paitsi sitoo D-vitamiinia, on myös merkittävä inflammaatioon vaikuttaja. VDBP:n geeni sijaitsee ihmisellä kromosomissa 4q11-q13, ja sillä on kolme yleistä alleelia: Gc1F, Gc1S ja Gc2.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Imurauhasturvotuksen käynnistäjä löytyi

Imurauhasten turpoaminen on merkki niissä tapahtuvasta taistelusta mikrobeja vastaan. Turpoaminen johtuu immuunijärjestelmän solujen hakeutumisesta rauhaseen ja lisääntymisestä siellä. Amerikkalaiset tutkijat osoittivat poistogeenisiä hiiriä käyttäen, että syöttösolut ovat avainasemassa rauhasturvotuksen käynnistymisessä, sillä kolibakteerilla infektoiduissa, syöttösoluttomissa eläimissä rauhasturvotuksia ei kehittynyt lainkaan. Turvotuksen varsinaiseksi aiheuttajaksi osoittautui syöttösolujen tuottama tuumorinekroositekijä, joka kutsuu valkosoluja paikalle. Syöttösolut eivät siis ole vain histamiinia sylkeviä kiusantekijöitä, vaan keskeisiä pelureita immuunivasteen alkuvaiheessa.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030