Itsemurhien ehkäisyn nykynäkymiä

Itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa 1930-luvun alun lamavuosia ja sotavuosia lukuun ottamatta 1800-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen itsemurhien määrä on pienentynyt viidenneksellä ja on nyt 1970-luvun alkupuoliskon tasolla. Mahdollisia selityksiä vähenemiselle ovat kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti seurausvaikutuksineen, muutokset yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja ihmisten elinolosuhteissa ja -tavoissa sekä masennuksen hoidon tehostuminen. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että masennus on edelleen alihoidettu sairaus Suomessa ja kliinisessä työssä tehokkain tapa ehkäistä itsemurhia on tunnistaa masentuneet ja hoitaa heitä aktiivisesti.

Jukka Hintikka, Marko Sorvaniemi

Eurooppalaista lääkepolitiikkaa - G10-ryhmän ehdotuksia käsitellään

Euroopan Unionin integraation edistyessä on osoittautunut vaikeaksi sovittaa yhteen jäsenvaltioiden terveys- ja lääkepoliittisia tavoitteita. Vaikeus on johtunut ennen muuta lääkkeiden hinnoitteluperiaatteista ja sairausvakuutusjärjestelmistä, jotka kussakin jäsenvaltiossa ovat erilaiset. Tätä yhteensovittamista on nyt pyritty helpottamaan ns. G10-lääketyöryhmän annettua suosituksensa, joihin komissio on heinäkuussa julkaisemassaan tiedonannossa tiukasti sitoutunut. Nyt on kunkin jäsenvaltion vuoro osaltaan arvioida tiedonannossa esitettyjä parannustoimenpiteitä.

Terhi Hermanson, Jarmo Lehtonen

Lääketieteen opiskelijoiden suhtautuminen eläinkokeisiin

Koe-eläintöitä käytetään edelleen lääketieteen opetuksessa ja tutkijakoulutuksessa havainnollistamaan elimistön fysiologisia ja patofysiologisia tapahtumia. Teimme keväällä 2002 Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa selvityksen opintonsa vasta aloittaneiden opiskelijoiden asennoitumisesta koe-eläintöihin. Vaikka enemmistö opiskelijoista halusi rajoittaa eläinkokeiden tekemistä ja lisätä niiden valvontaa, he suhtautuivat kuitenkin muuta nuorisoa myönteisemmin koe-eläintutkimuksiin. Naiset suhtautuivat selvästi miehiä kielteisemmin. Koska eläinkokeet ja niistä saatavat tulokset edelleen merkittävästi vaikuttavat lääketieteen opetukseen ja lääkärin työhön, asiallinen informointi eläinkokeista, niiden valvonnasta ja eettisistä näkökohdista jo opintojen alkuvaiheessa on ilmeisen tärkeää.

Ulla-Marjut Jaakkola, Pekka Kääpä

Niska-hartiaoireet nuoressa väestössä

30.8.2003 Oulun yliopisto

Sari Siivola

Kuumekouristusten patogeneesi, uusiutumisten estohoito ja kuumekouristusten ennuste

5.9.2003 Oulun yliopisto

Rita Tarkka

Keskosina syntyneiden lasten lannenikamien mineraalitila imeväis- ja esikouluiässä

12.9.2003 Kuopion yliopisto

Sangita Kurl

Lyhyesti: Antikolinerginen rasitus ja vanhuksen kognitioiden heikkeneminen

Lääkkeiden aiheuttamaa seerumin antikolinergistä aktiviteettia kutsutaan antikolinergiseksi rasitukseksi. Vanhuspotilailla antikolinergiset lääkkeet aiheuttavat varsin usein kognitiivisia häiriöitä ja deliriumia. Amerikkalaisessa tutkimuksessa mitattiin väestöotoksella vanhusten seerumin antikolinerginen rasite ja kognitiivinen suorituskyky. Niillä tutkittavilla, jotka kuuluivat tämän rasituksen suhteen vaikeimpaan kymmenekseen (90. persentiili) oli 13-kertainen riski saada Mini Mental State Examination testissä arvo 24 tai alle. Tutkimus osoittikin, että antikolinerginen rasite on voimakkaassa yhteydessä vanhuksen kognitiiviseen suorituskykyyn. Tässä olisikin erinomainen keino suunnitella lääkehoitoa, joka ei heikentäisi kognitiivisia toimintoja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Varovaista optimismia myelooman hoitoon

Bortetsomibi kuuluu uuteen lääkeryhmään, proteasomin salpaajiin. Siitä on vaiheen I tutkimuksissa ollut hyötyä edennyttä myeloomaa sairastaville potilaille, ja nyt Dana-Farberin syöpätutkimuslaitoksesta raportoidaan 193:n refraktaaria myeloomaa sairastaneen potilaan hoitotulokset. Potilaiden tauti oli resistentti kolmannelle hoitolinjalle. Bortetsomibilla saatiin 35 %:lle vaste, ja peräti 19 potilaalle täydellinen tai lähes täydellinen vaste. Mediaaninen elinaika oli 16 kuukautta, kun se yleensä taudin tässä vaiheessa on 6-9 kuukautta. Lääke ei suinkaan ole haitaton: hematologisten haittojen lisäksi 12 % potilaista sai perifeerisen neuropatian. Odotamme nyt innolla vaiheen III tutkimustuloksia.

Robert Paul

Päätelmät lääketutkimuksissa - ajattele itse!

Lääkeyritysten tukemat kliiniset lääketutkimukset päätyvät kiistattomasti useammin uuden lääkkeen kuin vertailuhoidon tai lumehoidon eduksi. Tämähän on luonnollista, sillä jos lääke päätyy yrityksen kehitysputkessa kliiniseen loppuvaiheeseen asti, lääke on todennäköisesti edeltäjäänsä parempi.

Robert Paul

Onko tupakoinnilla ja itsemurhilla yhteys?

Tutkimusten mukaan tupakointi lisää itsemurhan ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Myös alentuneeseen serotoniinin aktiivisuuteen liittyy vastaavaa käyttäytymistä. Irlantilaistutkijat olettivat näiden kahden löydöksen välillä olevan yhteyden siten, että tupakoijilla on alhaisempi serotoniinin aktiivisuus. He tutkivat psykiatristen potilaiden tupakointitottumukset ja suisidaalisuuden. Osalle potilaista tehtiin serotoniinin toimintaa kuvaava fenfluramiinikoe. Tässäkin tutkimuksessa tupakoijilla oli enemmän itsemurhayrityksiä ja aggressiivisuuspisteitä. Mielenkiintoisinta oli, että depressiopotilailla tupakoinnin määrä oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi käänteisessä suhteessa serotoniinin aktiivisuuden kanssa. Olisi houkuttelevaa ajatella, että tupakointi laskisi aivojen serotoniiniaktiivisuutta ja aiheuttaisi itsetuhoista käyttäytymistä. On kuitenkin mahdollista, että tämän aiheuttaa joku tai jotkut muut tekijät. Lopullista selitystä odotellessa voidaan aivojen serotoniinikato siirtää tupakan syntitaakkaan ja tälläkin tavoin perustella tupakanpolton synnillisyyttä.

Raimo Kr Salokangas

Y-kromosomin megapalindromit ylläpitävät maskuliinisuutta

Y-kromosomin lukuisat toistuvat rakenteet tekivät siitä ihmisen perimän kartoituksessa niin visaisen kohteen, että se jätettiin suosiolla myöhemmin tutkittavaksi. Ehkä myös ajateltiin, että tämä X-kromosomin kanssa samasta kantamuodosta kehittynyt kääpiö on aika vähämerkityksinen.

Matti Viljanen

Estolääke eturauhassyöpään?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja riski sairastua siihen suurenee iän myötä. Finasteridi estää testosteronin muuttumisen eturauhasessa androgeenisesti aktiivisemmaksi dihydrotestosteroniksi, pienentää eturauhasta ja helpottaa liikakasvusta johtuvia virtsaamisvaikeuksia. Eturauhassyöpään se ei ole tehoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Prolastiinihoidon kustannusvaikuttavuus on huono

Alfa1-antrypsiinin puutoksen hoitoon on kehitetty suonensisäisesti annettava alfa1-proteinaasi-inhibiittori, prolastiini, joka on kuitenkin erittäin kallista. Nyt julkaistussa kustannusvaikuttavuusselvityksessä laskettiin eri vaihtoehtoja hoidon aloittamiselle (ei hoitoa, hoitoa koko elämän ajan tai vasta kun FEV1 < 35 % viitetasosta). Eniten laatupainotettuja elinvuosia (QALY) tuotti elämänmittainen hoito, 7,19 (kustannukset 895 243 $). Mikäli hoito aloitettiin vasta kun FEV1 < 35 % olivat luvut 6,64 QALYa ja 511 930 $; ilman varsinaista korvaushoitoa 4,62 ja 92 091 $. Tutkijat laskivat, että kustannusvaikuttavuus koko elämänmittaisen ja FEV1 < 35 % -strategian välillä tuli samansuuruiseksi vasta, jos lääkkeen hinta laskisi merkittävästi. Tutkijat peräävätkin uusia terapiamuotoja.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nitroprussidia aorttaläpän ahtaumapotilaille

Vasodilataattoreita on pidetty vasta-aiheisina tiukassa aorttaläpän ahtaumassa. Tätä vanhaa sääntöä uhmaten amerikkalaiset kardiologit antoivat nitroprussidia 24 tunnin ajan 25 potilaalle, joilla tiukka aorttaläpän ahtauma oli johtanut vasemman kammion pumppaustoiminnan pettämiseen. Hemodynamiikka korjaantui kaikilla infuusion aikana eikä hoitoon liittynyt vakavia sivuvaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kompensoitu fertiliteetti ei selitä skitsofrenian säilymistä

Perimä on tärkeimpiä skitsofreniaa ennakoivia tekijöitä. Toisaalta skitsofreniapotilailla on vähemmän lapsia kuin normaaliväestöllä. Voisikin olettaa, että skitsofreniapotilaiden alentunut hedelmällisyys olisi johtanut skitsofrenian katoamiseen, ellei heidän sukulaisillaan eli perimän oireettomilla kantajilla olisi muuta väestöä korkeampi fertiliteetti. Tätä kysymystä selvittivät suomalaiset tutkijat rekisteritietojen avulla. Skitsofreniapotilaiden sisarilla oli lapsia hieman enemmän (keskimäärin 1,89 lasta) kuin normaaliväestön naisilla (1,83 lasta). Miesaineistoissa tilanne oli päinvastainen. Tulokset osoittivat, että skitsofrenian säilyminen ei ole seurausta skitsofreniapotilaiden sukulaisten suuremmasta hedelmällisyydestä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Vaikea GER laskee diffuusiokapasiteettia

Gastroesofageaaliseen refluksiin (GER) on jo pitkään tiedetty liittyvän mm. yskää ja muita hengitystieoireita. Nyt tehdyssä australialaisessa 147 potilaan (vaikea refluksi 21, ajoittainen 60, ei refluksia 66; naisia enemmistö eri ryhmissä; astmaatikkoja n. 40 %) retrospektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin keuhkojen toimintaa mittaavien parametrien käyttäytymistä. Potilaat olivat ehdolla lihavuuden kirurgiseen hoitoon. Vaikeaa GER:iä sairastavien potilaiden keuhkojen diffuusiokapasiteetti oli selvästi verrokkeja pienempi ja ero säilyi iän, sukupuolen, painoindeksin ja tupakointitavan vakioinnin jälkeenkin; samoin jos tarkastelu tehtiin suhteutettuna keuhkovolyymiin. Muissa ventilaatiofunktiossa ei eroja havaittu. Havainnon syyksi epäiltiin mahahappojen mikroaspiraatiota, mikä voisi aiheuttaa inflammaatioita ja ventilaatio-perfuusiosuhteen häiriöitä.

Hannu Puolijoki

TVT-leikkauksen operatiivista hoitoa vaativat komplikaatiot

Naisten ponnistusinkontinenssiin etsitään edelleen ihanteellista menetelmää. Nykyisistä ideaalisin on vuonna 1995 käyttöön otettu mini-invasiivinen TVT-leikkaustekniikka, jolla pyritään palauttamaan löystyneen lantion pohjan voima ja kimmoisuus. Materiaalina käytetään verkkomaista prolenenauhaa, joka viedään paikalleen vaginan etuseinään tehdystä aukosta.

Ossi Lindell

Tiboloni voi vähentää antikoagulaatiolääkkeen tarvetta

Antikoagulaatiolääkityksellä olevat potilaat eivät käyttäne kovin yleisesti hormonikorvaushoitoja (HTR) perussairautensa takia. Siksi HTR:n ja oraalisten antikoagulanttien interaktioista ei ole paljoa kokemuksia. Perinteisten, estrogeenia ja progestiinia sisältävien HTR-hoitojen on ajateltu lisäävän veren hyytymistaipumusta ja otaksuttu antikoagulaation annostarpeen lisääntyvän niiden aikana. Tätä ominaisuutta ei ole liitetty HTR-hoidossa käytettyyn synteettiseen estrogeenityyppiseen steroidiin tiboloniin. Kun analysoitiin hyytymisen estämiseen tarvittava antikoagulanttiannos potilailla, jotka aloittivat tiboloni- tai estrogeeni/progestiinihoidon, todettiin tiboloniryhmässä akuutti antikoagulaatiolääkkeen annostarpeen väheneminen. Vastaavaa ilmiötä ei liittynyt muihin HTR-hoitoihin. Tutkijat otaksuvat että tibolonin androgeeninen ominaisuus selittää asian. Annostarpeen väheneminen riippui potilaasta ja vaikutus saattoi myös olla vakava. Tibolonia aloitettaessa antikoagulaatiohoitoa saavia potilaita onkin seurattava aluksi viikoittain, jotta oraalisen antikoagulantin annosta osataan pienentää. Luonnollisesti hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat vaativat näillä potilailla oman, erityisen pohdintansa.

Pertti Kirkinen

Liikunta osteoporoosin ja osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä

Osteoporoosissa alentunut luun mineraalimassa ja luukudoksen mikroarkkitehtuurin heikentyminen johtavat murtumariskin lisääntymiseen. Joihinkin osteoporoottisten murtumien riskitekijöihin, kuten alaraajojen lihasvoimaan sekä luun mineraalimassaan ja rakenteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Säännöllinen liikunta saattaa olla ainoa keino ehkäistä osteoporoottisia murtumia, sillä se vaikuttaa sekä luun lujuuteen että vähentää kaatumisia. Kriittinen vaihe on 10-12-vuotiaana, jolloin luusto on herkin fyysiselle kuormitukselle. Kehon painoa kantavaa ja iskutyyppistä kuormitusta sekä voimaharjoittelua suositellaan lapsuudesta vanhuuteen. Ikääntyneiden harrastaman liikunnan tulisi parantaa tasapainoa, alaraajojen lihasvoimaa, joustavuutta ja koordinaatiota.

Ari Heinonen, Saija Karinkanta

Itsemurhan postventio

Itsemurhan postventiosta on Suomessa kirjoitettu vähän. Postventiolla tarkoitetaan yksilöllisesti valittavia menetelmiä, joilla pyritään lievittämään tapahtuneen itsemurhan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia omaisissa, läheisissä ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Tavoitteena on vähentää mahdollisia traumaperäisiä stressireaktioita, masennusta ja itsetuhokäytöstä sekä ylläpitää terveydenhuollon ammattilaisten työkykyä ja samalla lisätä heidän ymmärrystään itsemurhasta ilmiönä. Artikkelissa kuvataan erilaisia postventiotilanteita. Tarjolla olevista menetelmistä ja hoitomuodoista tulisi tiedottaa jokaiselle läheisen itsemurhan kokeneelle.

Veera Pohjolainen, Pirjo Saarinen