Toistuva äkillinen välikorvatulehdus

10.1.2003 Tampereen yliopisto

Veli-Pekka Joki-Erkkilä

Hyviä tuloksia myoomien embolisaatiohoidosta

Lihaskasvaimet ovat tavallinen kohdunpoiston syy. Vaihtoehdoksi tälle aikaisemmin ainoalle tehokkaalle oireita aiheuttavan myooman hoidolle on kokeiltu kohdun verisuonten embolisaatiota. Kovin laajaa kokemusta hoidosta ei vielä ole. Toimenpiteeseen perehtynyt yksikkö raportoi nyt kokemuksensa 400 embolisaation tuloksista. 85 % potilaista oli alle 50-vuotiaita. Kaikilla oli vaikeiksi luokiteltuja vuotoja, rakon tai peräsuolen paineoireita tai alavatsakipuja, joiden perusteella heidät oli lähetetty kirurgista hoitoa varten sairaalaan. Suurimman myooman tilavuus oli keskimäärin 112 cm3 ja keskimääräinen läpimitta oli lähes 10 cm.

Pertti Kirkinen

Ison elimemme yllätyksiä

Meissä vaikuttaa noin puolentoista kilon elin, josta ei anatomian oppikirjoista tai lääkärikoulussa yleensäkään paljon tietoa heru. Näin voidaan todeta suolen mikrobistosta, jossa aktiivisia soluja on noin kymmenen kertaa enemmän kuin elimistössä omia soluja. Elimeksi sitä voi sanoa, sillä tämä kanssamme symbioosissa elävä yhdyskunta vaikuttaa fysiologiaamme ja hyvinvointiimme ällistyttävän monella tavoin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hiirellä ja ihmisellä paljon samoja sairausgeenejä

Hiiren perimän lähes täydellinen sekvenssi ja analyysi julkaistiin viime vuoden loppupuolella. Yli 90 % erilaisiin sairauksiin liittyvistä hiiren geeneistä osoittautui identtisiksi ihmisen vastaavien sairausgeenien kanssa. Genomien vertailu mahdollisti välittömästi peräti 1 200:n funktioltaan aiemmin tuntemattoman ihmisgeenien merkityksen selvittämisen. Hiiren geenien kokonaislukumääräksi saatiin 30 000, samaa luokkaa kuin ihmiselläkin. Näistä vain 300 on hiirelle ominaisia. Tämä löydös vahvistaa erilaisten hiirimallien sopivuutta ihmisen sairauksien tutkimukseen.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Keuhkojen lymfangioleiomyomatoosi voi äityä estrogeenista

Keuhkojen lymfangioleiomyomatoosi (LAM) on varsin harvinainen sairaus, joka iskee etupäässä fertiili-ikäisiin naisiin; sairaudessa sileät lihakset proliferoituvat keuhkoissa hallitsemattomasti johtaen ventilaatio-ongelmiin ja kuolemaan. Toisinaan ongelma on yhteydessä tuberoosiin skleroosiin, etenkin sen epätäydelliseen muotoon eikä erotusdiagnostiikkaa voida kunnolla tehdäkään tässä suhteessa. Japanilaiset kuvaavat tapauksen, jossa infertiliteetin hoidossa käytetty estrogeeni puhkaisi LAM:n hengenahdistus- ja veriyskäoireineen. Vaikka yleiset taudit ovat tavallisia, ja keuhkoemboliakin hormonihoidossa todennäköisempi, voi myös tämän tapaisia rariteetteja joskus osua matkan varrelle.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tahallinen itsensä vahingoittaminen on nuorilla yleistä

Englantilaiset tutkijat pyrkivät selittämään, miten yleistä itsensä vahingoittaminen on 15-16-vuotiailla koululaisilla. Nimettömään kyselyyn vastasi 6 020 oppilasta. Tytöistä peräti 11,2 % ja pojista 3,2 % (yhteensä 6,9 %) ilmoitti vahingoittaneensa itseään tahallisesti edellisen vuoden aikana, mutta heistä vain 12,6 % oli hakeutunut hoitoon. Tytöillä itsensä vahingoittaminen oli yleisempää, jos ystävä tai perheenjäsen oli vahingoittanut itseään, ja oire liittyi myös huumeiden käyttöön, depressioon, ahdistuneisuuteen, impulsiivisuuteen ja heikkoon itsetuntoon. Pojilla ystävän tai perheenjäsenen itsetuhokäyttäytyminen, huumeiden käyttö ja heikko itsetunto liittyi itsensä vahingoittamiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Eosinofiilisen kationisen proteiinin geenissä polymorfismia

Astman hoitoon ja seurantaan on koetettu kautta vuosien luoda yksinkertaisia mittareita (ainakin niiden toimesta, jotka pitävät ventilaatiofunktioiden kuten PEF:n seuraamista hankalana). Yksi tällainen on eosinofiilinen kationinen proteiini, eosinofiilisten solujen tuote. Ongelmana on ollut, että selvää korrelaatiota seerumin ECP-pitoisuuden ja astman tasapainon välillä ei ole todettu. Japanilaiset etsivät nyt syytä ECP:tä koodaavan geenin polymorfismista, ja jonkin verran apua löytyikin, mutta laajemmassa mittakaavassa ei tuloksista liene sovelluksia odotettavissa (-393T-alleeliin liittyi pienempi seerumin ECP-pitoisuus kuin -393C-alleeliin). Hyviksi todettuihin seurantamenetelmiin kannattaa luottaa edelleenkin.

Hannu Puolijoki

Haastaja Viagralle

Vielä 1970-luvulla penisimplantti (penisproteesi) oli ainoa tehokas erektion heikkouden hoito. Erektion fysiologiaa ja patologiaa selvittelevät tutkimukset johtivat perusteelliseen muutokseen. Kymmenisen vuotta sitten otettiin käyttöön suoraan peniksen paisuvaiskudokseen ruiskutettavat vasoaktiiviset aineet, ja ensimmäinen suun kautta otettava erektiolääke, jonka teho on tieteellisesti todistettu, tuli markkinoille vuonna 1998. Lääke on sildenafiili (Viagra), joka kuuluu fosfodiesteraasityypin 5 estäjiin. Sen teho perustuu verisuonten sileän lihaksiston relaksaatioon peniksen paisuvaiskudoksessa. Viagrasta on tullut käsite erektion heikkouden hoidossa, ja on ollut vaikeaa kuvitella, että sen asemaa horjutettaisiin. Nyt sekin ihme on tapahtumassa, kun uusi erittäin selektiivinen fosfodiesteraasin 5:n estäjä tadalafiili (Cialis) on tullut markkinoille.

Ossi Lindell

Miten psykiatri reagoi psykoottisen potilaan kysymyksiin

Hyvä hoitosuhde on onnistuneen hoidon kulmakivi psykoosipotilaan hoidossa mutta sen luominen on taitoa vaativa tehtävä. Keskeistä hyvän hoitosuhteen syntymisessä on luonteva vuorovaikutussuhde potilaan ja hoitavan lääkärin kesken.

Raimo Kr Salokangas

Käsihygienia terveydenhuollossa

Tutkimuksessa selvitettiin välittömässä potilastyössä toimivien lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien ja muiden potilastyöhön osallistuvien arvioita käsihygienian toteutumisesta. Siinä ilmeni, että käsiä pestiin tai desinfioitiin useammin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Pääsääntöisesti käsihygienian toteuttamismahdollisuuksia pidettiin riittävinä. Asianmukaisesti toteutetulla käsihygienialla terveydenhuollon henkilöstö voi ratkaisevasti ennaltaehkäistä potilaiden infektiotartuntoja hoidon aikana. Infektiot terveydenhuollossa aiheuttavat satojen miljoonien markkojen kustannukset maassamme.

Eija Silvennoinen

Astmaepäily ja astmapotilaan seurantakäynti Sairauskertomuksen laatutyö Lappeenrannan terveyskeskuksessa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Terveydenhuollon rajallisten resurssien käytössä on tärkeää, että kaikki tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Valtakunnallisessa astmaohjelmassa korostetaan astman varhaisen diagnostiikan, hyvän hoidon ja seurannan merkitystä tehokkaassa hoitotuloksessa. Alueellisista hoitoketjuista saa käytännön toimintaohjeita. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä laadittiin Lappeenrannan terveyskeskuksen ja keuhkosairauksien poliklinikan yhteistyönä astmaepäily- ja astmakontrollipotilaiden sairauskertomuksiin kirjattavista asioista sanelumallit, jotka löytyvät helposti potilastietojärjestelmästä.

Ritva Kauppinen, Tuomo Pöyry, Juha Metso, Katriina Kilpiö

PET-tutkimus syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa

Syövän hoidon suunnittelu perustuu huolelliseen taudin laadun ja levinneisyyden määrittämiseen. Kuvantamismenetelmien kehittyminen on merkittävästi lisännyt tietoa yksilöllisestä anatomiasta ja tautimassan laajuudesta. Aineenvaihduntaa mittaava PET-tutkimus on osoittautunut hyödylliseksi lisätutkimukseksi joissakin tilanteissa, kun halutaan sulkea pois syövän etäpesäkkeiden mahdollisuus ennen paranemiseen tähtäävän hoitosuunnitelman toteuttamista. Lymfoomien osalta PET-tutkimusta voidaan käyttää myös hoitovasteen seurannassa.

Sirkku Jyrkkiö, Joanne Nuutinen, Heikki Minn

Onko edennyt eturauhassyöpä solunsalpaajaresistentti syöpä?

Levinnyt eturauhassyöpä on parantumaton sairaus, ja hoidon primääritavoite on palliatiivinen eli potilaan oireiden lievittäminen ja mahdollisesti elinajan pidentäminen. Eturauhassyöpä on yleensä hormonisensitiivinen kasvain, ja levinneen taudin ensisijainen hoito on hormonihoito joko kemiallisella tai kirurgisella kastraatiolla. Yhä useampi tutkimus on osoittanut solunsalpaajahoidon parantavan merkittävästi levinnyttä eturauhassyöpää sairastavan potilaan elämänlaatua helpottaen syövän aiheuttamia oireita. Uusilla solunsalpaajilla on osoitettu merkittävää prostataspesifisen antigeenin, PSA-pitoisuuden pienemistä ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan myös elossaoloajan lisääntymistä.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Petteri Hervonen

Dekompensoidun sydämen vajaatoiminnan vanhat ja uudet hoidot

Noin 2-2,5 % suomalaisista sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Vaikka kroonisen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosien aikana tullut monia lääkkeitä, joutuvat sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat usein sairaalahoitoon tautinsa takia. Vajaatoiminnan pahenemisen syynä voivat olla esim. sydänlihastuhon vähittäinen eteneminen, uusi iskeeminen tapahtuma, rytmihäiriö, infektio tai potilaan huono hoitomyöntyvyys. Dekompensaatiotilanteen hoito päivystyksessä ja potilaan jatkohoidon järjestäminen vaativat huomiota, jotta potilaan pitkäaikaisennustetta voidaan parantaa, sairaalahoidon kestoa lyhentää sekä dekompensaation uusiutumista välttää.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen

Lääkärin ja poliisin työpari kehittää taktista ensihoitoa

Alkusysäys taktiseen ensihoitoon tuli Yhdysvalloista, jossa sitä on kehitetty järjestelmällisesti apuvälineeksi vaarallisiin poliisioperaatioihin 1990-luvun alusta. Nyt myös Suomessa ensihoidon lääkärien, hoitajien ja poliisien ryhmät ovat yhdistäneet ammattitaitonsa ja opiskelleet uutta työmenetelmää. Hoitoalan ja poliisin ammattilaiset hakivat oppia valtameren takaa, ja osastonylilääkäri Juha Valli sekä ylikonstaapeli Jussi Komokallio kouluttavat nykyisin taktisen ensihoidon ryhmiä eri puolilla Suomea.

Ulla Toikkanen

Käyttävätkö kaupunkikeskuksen ja ympäristökuntien asukkaat eri tavalla yhteistä terveyskeskuspäivystystä?

Lähes kaikilla alueilla Suomessa toimii tai on suunnitteilla alueellinen yhteispäivystys, joka usein liittyy tavalla tai toisella sairaalapäivystykseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelkästään terveyskeskusten yhteispäivystystä. Silloinkin on sovittava terveyskeskusten kesken kunkin osuus lääkärityövoiman turvaamisesta päivystysvuoroihin. Perusteena voidaan käyttää terveyskeskusten väestöpohjaa tai todettua palvelujen käyttöä. Porin seudulla tehdyssä selvityksessä todettiin, että porilaiset käyttivät 2-2,5-kertaisen määrän yhteispäivystystä verrattuna ympäristökuntien asukkaisiin. Ympäristökuntien välillä ei todettu merkittäviä eroja.

Pekka T. Jaatinen, Esko Karra, Kyösti Lemmetty, Erja Kuurila

Väestön hoitaminen kahden lääkärin yhteistyönä vuoroviikoin

Vuoden 2001 lääkärilakon aikana puhuttiin paljon lääkäreitten työolojen kehittämisestä palkkauksen ohella. Työolojen kehittämisestä tehtiin Siilinjärven terveysasemalla kokeilu, jossa väestövastuulääkäri vaihtui vuoroviikoin. Vakinainen viranhaltija jäi 1.9.2001 alkaen osittaiselle virkavapaalle ja sijaiseksi lupautui kollega joka toiseksi viikoksi. Potilaat saivat monipuolisempaa palvelua nopeasti. Lääkäreille jäi aikaa ja voimia muuhunkin kuin työhön eikä hoitajakaan pitänyt toimintamallia huonona.

Veikko Viitasalo

Biologiset altisteet laboratoriotyössä

Laboratoriotyössä esiintyvien biologisten altisteitten laaja kirjo ulottuu bakteereista ja viruksista sieniin sekä hiivoihin, soluviljelmistä aina kasvien tutkimiseen ja koe-eläinten käyttöön saakka. Työsuojelun ja työterveyshuollon kannalta biologisten altisteiden aiheuttaman vaaran toteaminen ja riskin arviointi ovat osa työpaikan kokonaisuutta. Siinä selvitellään biologisten altisteiden lisäksi kemiallista ja fysikaalista altistumista, unohtamatta henkisen kuormituksen arviointia. Tässä kokonaisuudessa biologisten tekijöiden osuus käytännön työssä voi jäädä tutumpien vaarojen varjoon.

Sinikka Haakana, Lassi Pakkala

Angiotensiini II ja typpioksidi kokeellisessa nefriitissä

13.12.2002 Helsingin yliopisto

Nina Uhlenius

Vatsaontelon hiilidioksidi-paineistuksen aiheuttamien fysiologisten muutosten non-invasiivinen monitorointi

14.12.2002 Helsingin yliopisto

Marja-Tellervo Mäkinen