Lyhyesti: Pseudomonas saattaa kontaminoida bronkoskooppeja

Pääkirjoituksen lisäksi kaksi amerikkalaista alkuperäistutkimusta on omistettu sille, miten bronkofiberoskooppi voi levittää Pseudomonas aeruginosa- (tai Serratia marcescens-) bakteereita ja edelleen näiden aiheuttamia hengitystieinfektioita. Skooppien bakteerinäytteistä jopa 47 % oli kontaminoituneita. Biopsiaportin löysän sulkijan osoitettiin erityisesti olevan ongelma; skooppien valmistajan ilmoituksen mukaan tuotannossa esiintyneet vaikeudet ovat voineet johtaa siihen, että tähystimet eivät täytä laatuvaatimuksia. Artikkeleissa ja pääkirjoituksessa perätään laitevalmistajien vastuita ja laaduntarkkailun kehittämistä. Joka tapauksessa nyt havaittu puute johti laajaan maailmanlaajuiseen korjaamisurakkaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Premenstruaalioireiden ja serotoniinin yhteys vahvistuu

Selektiivisillä serotoniin takaisinoton estäjillä on todettu olevan suotuisa vaikutus premenstruaalioireyhtymän hoidossa, mutta mitä kautta? Serotoniinin roolia selvittävässä lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa annettiin fluoksetiinilääkitystä saaville, oireettomiksi tulleille PMS-potilaille ja terveille verrokeille serotoniinireseptorin antagonistia metergoliinia ja aktiivista lumelääkettä difenhydramiinia. PMS-potilaiden dysforiset oireet palasivat 24 tunnissa metergoliinin annon jälkeen, mutta terveet verrokit pysyivät oireettomina eikä lumelääkkeellä ollut vaikutusta kummassakaan ryhmässä. Tutkimus vahvistaa näkemystä, että premenstruaalioireissa on kyse muuttuneesta serotoniinin transmissiosta.

Raimo Kr Salokangas

Suomi edelleen häntäpäässä pallolaajennustilastoissa

Tuoreimmat kattavat eurooppalaiset tilastot sepelvaltimotaudin hoitotoimenpiteistä julkaistiin vastikään. Euroopan Kardiologiseuran sepelvaltimojaoksen tilastot kertovat korutonta kieltään. Suomi on säilyttänyt edelleen asemansa läntisen Euroopan maiden joukossa, mutta häntäpäässä. Tämä on huolestuttavaa varsinkin, kun otetaan huomioon sepelvaltimotaudin esiintyvyys maassamme. Vuoden 1997 jälkeen Suomessa on pystytty lisäämään toimenpiteitä nopeasti uusien keskusten avaamisen myötä. Pallolaajennusten määrä kasvaa muuallakin Euroopassa, nopeimmin itäisissä valtioissa, joista ainoastaan Tsekinmaa on tässä tilastossa ohittanut Suomen.

Juhani Airaksinen

Naisten hiustenlähtöön ei tehoavaa hoitoa

Poikkeuksellinen hiustenlähtö ja alopesia johtuvat hiusfollikkeliin kohdistuvasta androgeenivaikutuksesta, ellei kyseessä ole jokin ihosairaus. Naisilla hiustenlähtöä esiintyy varsinkin menopaussin jälkeen, mutta ongelma voi kohdata myös nuorempia. Seerumin androgeenitasot ovat tavallisesti normaalit, ja muutoksen taustalla ajatellaan olevan hiusfollikkelin solujen lisääntynyt androgeeniherkkyys. Androgeeniriippuvainen hirsutismi ja akne reagoivat suotuisasti tavallisimpaan antiandrogeenilääkkeeseen kyproteroniin, mutta ei naisten hiustenlähtö. Antinadrogeenisesti hiusfollikkelissa vaikuttava finasteridi estää miesten kaljuuntumista, mutta ei auta naisilla. Flutamidi on voimakas antiandrogeeni, jonka vaikutuksia hiustenlähtöön ei kunnolla tunneta.

Pertti Kirkinen

Ensipsykoosissa ja psykoosilääkkeen käyttäjillä aivojen harmaan aineen katoa

Yli sata vuotta sitten Kraepelin esitti, että skitsofrenia on progressiivinen aivosairaus. Siitä lähtien aihe on ollut kiivaankin keskustelun kohteena. Hollantilaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa seurattiin 34:n ensimmäiseen psykoosiin sairastuneen skitsofreniapotilaan toimintakykyä. Heille tehtiin myös aivojen magneettikuvaus ja löydöksiä verrattiin kaltaistettujen terveiden tutkittavien löydöksiin.

Raimo Kr Salokangas

Keuhkoahtaumataudin vaikeus lisää myös kuluja

Uumajan alueella naapurimaassa tutkittiin, miten keuhkoahtaumataudin vaikeus vaikuttaa sairaudesta yhteiskunnalle aiheutuviin kuluihin. Selvitys on osa laajempaa jo vuonna 1985 alkanutta OLIN-projektia, johon kuuluu jopa 40 000 henkilöä. Tutkimuksessa käytettiin British Thoracic Societyn kriteereitä mm. ventilaatiofunktioiden suhteen ja keuhkoahtaumatauti luokiteltiin joko lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Tutkimuksessa oli mukana 212 henkilöä, ja heistä oli naisia 43 %. Selvitys perustui säännöllisiin puhelinhaastatteluihin ja se kuvastaakin ongelmakenttää todellisessa elämässä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Naisilla suurempi riski ympäristöperäiseen pleuramesotelioomaan

Turkissa mm. Anatoliassa eräillä alueilla altistutaan ympäristöperäisesti asbestia sisältäville aineille, joita käytetään mm. talojen valkaisuun, eristeenä ja astioissa. Tutkitussa aineistossa oli 1 886 kyläläistä, joilla diagnosoitiin 24 pleuran mesotelioomatapausta. Miehillä vuotuinen ilmaantuvuus oli 115/100 000 ja naisilla vastaavasti 160. Maailmalla esitettyihin keskimääräisiin ilmaantuvuuslukuihin nähden miesten luku on noin 88-kertainen ja naisten peräti 799-kertainen. Pääkirjoituksessa pohditaan, selittyykö sukupuoliero runsaammasta altistumisesta (mm. kotityöt?) vaiko jostain muusta syystä (erot keuhkojen koossa, geneettiset syyt)? Joka tapauksessa latenssiaika oli molemmilla ryhmillä pitkä, 59 vuoden luokkaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Somatisaatiohäiriössä aivojen glukoosimetabolia muuttunut

Somatisaatiohäiriössä potilas kertoo kärsivänsä ruumiillisista oireista, joille lääkäri ei kuitenkaan löydä elimellistä syytä. Turkulaiset tutkijat tutkivat vaikeasta somatisaatio- tai somatoformisesta häiriöstä kärsiviä ja terveitä naisia PET-kuvauksella ja totesivat, että glukoosin metabolia oli potilaiden aivojen tyvitumakkeissa (caudatuksessa ja vasemmassa putamenissa) sekä presentraalisen aivokuoren poimussa merkitsevästi heikompaa kuin terveillä verrokeilla. Näin voitiin ensi kertaa osoittaa, että somaattiseen oireiluun liittyy myös keskushermostomuutos. Oireilun syy näyttää todellakin olevan potilaan korvien välissä, mutta kyse ei ole kuvitelmista vaan aivojen patofysiologiasta, jonka herkkä potilas tunnistaa ja tulkitsee ruumiilliseksi oireeksi.

Raimo Kr Salokangas

Ruoansulatuskanavan monet oireet ja maito

Maito aiheuttaa oireita osalle suomalaisista aikuisista. Usein kaikki aikuisten maidosta saamat oireet yhdistetään laktoosi-intoleranssiin, mutta kirjallisuudessa on viitteitä siitä, että maidon aiheuttamat ongelmat aikuisilla eivät aina johdukaan laktoosista. Haastattelututkimuksessa aikuiset saivat maidosta lähinnä ruoansulatuskanavan oireita. Oireiden ilmaantuminen ja kesto vaihtelivat paljon. Maidosta oireilevilla oli runsaasti oireita muistakin ruoka-aineista. He käyttivät maitovalmisteita vähemmän kuin oireettomat, joskin useimmille maidosta oireita saaville sopii kuitenkin jokin maitovalmiste.

Hanna Lagström, Outi Pynnönen-Polari, Raija Tukkinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 6/2003 Kommentteja

Psykoosilääkkeiden sydänvaikutukset

Psykoosipotilaita on Suomessa nykyään yli 100 000. Psykososiaalisten hoitomuotojen lisäksi psykoosien hoidossa tarvitaan myös lääkkeitä. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että eräät psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa sydämeen ja verenkiertoon kohdistuvia vaikutuksia. Äkkikuolema ja muut vakavat haitat ovat harvinaisia, mutta vaarallisiin rytmihäiriöihin viittaavien oireiden ja löydösten tunnistaminen on tärkeää. Myös vähemmän vaarallisten mutta kiusallisten haittavaikutusten merkitys tulee punnita hoitoratkaisuja tehtäessä.

Hannu Koponen, Olavi Pelkonen, Mj Pekka Raatikainen, Markku Savolainen, Kaisa Saari, Matti Isohanni

Kuivasilmäisyys toistuvien silmätulehdusten syynä

Kirvely, kutina, roskan tunne, punoitus ja vetistely ovat yleisiä silmäoireita, joita yleensä pidetään allergiaperäisinä. Taustalla voi olla kuivasilmäisyys, joka usein jää huomaamatta, vaikka jopa 40 % ihmisistä kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa. Silmien kuivuminen johtuu kyynelnesteen erityksen vähenemisestä tai sen koostumuksen muuttumisesta. Syynä voi olla yleistauti, kuten Sjögrenin oireyhtymä, nivelreuma tai hajasirotteinen punahukka, lupus erythematosus.

Kaisu Kotaniemi

Malarian estolääkitys

Malarian estolääkitys on ongelmallista malarialoisen kehittämän lääkeresistenssin vuoksi. Lisäksi useilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Suurimmassa osassa Suomessa todetuista malariatapauksista syynä tartuntaan on ollut estolääkityksen laiminlyönti tai epäsäännöllisyys. Suurimmassa osassa malaria-alueita ensisijainen estolääkityssuositus on meflokiini, jonka vaihtoehtoina on atovakonin ja proguaniilin yhdistelmä tai doksisykliini. Alueille, joilla ei esiinny lääkeresistenttiä malariaa, suositus on klorokiini tai klorokiinin ja proguaniilin yhdistelmä. Koska mikään lääkitys ei anna täydellistä suojaa, hyttysen pistoilta suojautuminen on edelleen tärkein osa malarian ehkäisyä.

Heli Siikamäki

Lääkärien ehdotuksia terveyskeskustyön kehittämiseksi Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus IV

Lääkärien mielestä tärkeimmät terveyskeskustyötä kehittävät tekijät ovat työn pakkotahtisuuden vähentäminen, palkkauksen parantaminen, lääkärimäärien lisääminen ja oman työn hallinnan kehittäminen. Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen osallistuneista noin 2 400 lääkäristä 94 % esitti vähintään yhden terveyskeskustyötä koskevan kehittämisehdotuksen. Nais- ja mieslääkärien kehittämisehdotukset erosivat jonkin verran toisistaan, samoin kuin eri yliopistoista valmistuneiden ehdotukset.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen, Esko Kumpusalo

Lyhyesti: Risteilevät norovirukset

Vuonna 2002 Yhdysvalloissa ilmoitettiin CDC:lle risteilyaluksilta 21 ripulitautiepidemiaa, joista peräti 9 oli norovirusten aiheuttamaa. Norovirukset (Norwalk-like) kuuluvat kalikiviruksiin. CDC:n raportissa kuvataan viiden laivan epidemioita. Monella aluksella epidemiat toistuivat peräkkäisillä risteilyillä perusteellisesta desinfektiosta huolimatta. Ilmeisesti tehokas tarttuvuus ihmisestä toiseen ja viruksen säilyminen ympäristössä olivat syynä tähän. Vasta risteilyjen keskeyttäminen lopetti epidemiat muutamassa laivassa. Tauti eli pahoinvointi, oksennukset ja vesiripuli kestää 12-60 tuntia. Itämisaika on 12-48 tuntia. Spesifistä hoitoa tai rokotetta ei ole. CDC suosittelee hyvää hygieniaa, sairaiden nopeaa eristämistä ja ahkeraa käsien pesua.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Uskommeko myytteihin vai tutkittuun tietoon?

Eräs keuhkolääketieteen myytti on ollut, että sytologisen tutkimukseen otetun pleuranesteen määrän tulisi olla suuri, mutta miksi? Tämä aksiooma kyseenalaistettiin selvittämällä, riittäisikö pienempikin määrä. Aineistossa oli 282 diagnostisen pleurapunktion läpikäynyttä potilasta (näytteitä 374), ja näytteen määrän mukaan arvioitiin syöpädiagnostiikan osuvuus. Tilastollista riippuvuutta näytevolyymin ja osuvuuden välillä ei ollut, trendiä kyllä. Pääkirjoituksessa pohditaan tulosta ja toisaalta toistettujen punktioiden tuomaa lisäarvoa malignien solujen löytymiseen. Tässä suhteessa vaikuttaa siltä, että pienikin (nesteen määrä) voisi kaunista ja antaa diagnoosiin johtavaa tietoa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että myyttejä on syytä medisiinassa aika ajoin kyseenalaistaa.

Hannu Puolijoki

Tarvitaanko thoraxkuva keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa?

Suomessa, kaikentyyppisten röntgenlaitteiden luvatussa maassa, myös thoraxkuvia otetaan enemmän kuin muualla. Mm. Israelissa politiikka on hivenen erityyppistä - ja voipa olla osin oikeampaa. Kollegat siellä tutkivat, mitä eroa mm. taustatekijöiden, kliinisen kuvan, taudin kulun ja infektioetiologian sekä laboratoriotutkimusten suhteen on pneumonisella keuhkoahtaumataudin pahenemisella verrattuna tilanteeseen, jossa pneumoniaa ei todeta, ja millaisia päätelmiä näistä olisi tehtävä hoitoa ajatellen. Mukana näyttää olleen myös oululaista panosta.

Hannu Puolijoki

Eturauhassyöpäpotilaan PSA: onko suureneminen oire vai löydös?

Seerumin prostataspesifisen antigeenin määrityksen käyttöönotto 1980-luvun jälkipuoliskolla muutti peruuttamattomasti käsitystä eturauhassyövästä. Se on aiheuttanut lääkäreille hankalia tilanteita. PSA:lla voidaan seuloa oireettomia miehiä tai seurata hoidon tehoa. PSA-arvon on todettu olevan myös suuri stressin aiheuttaja prostatakarsinoomapotilaille. Ilmiötä on kutsuttu PSAdyniaksi.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Vanhempien avioero altistaa masennukselle ja alkoholiriippuvuudelle

Vanhempien menetys lapsuudessa lisää masennuksen riskiä aikuisiässä. Teoreettisesti mielenkiintoisessa kaksostutkimuksessa todettiin kolme vaikutuskanavaa: Vanhemman kuolema (ennen 16 vuoden ikää) lisäsi lapsen depression riskiä erittäin jyrkästi, mutta riski palasi tavanomaiselle tasolle 12 vuodessa. Vanhempien avioero lisäsi depression riskiä myös merkitsevästi, mutta riskitaso palasi tavanomaiseksi vasta 30 vuoden kuluttua. Vanhempien ero lisäsi myös alkoholiriippuvuuden riskiä eikä riski palannut normaaliksi koko seuranta-aikana. Depressioriski oli samanlainen sukupuolesta riippumatta, mutta vanhempien avioeron vaikutus alkoholiriippuvuuteen oli voimakkaampi naisilla. Vanhemman kuoleman aiheuttamat psykologisesti haitalliset vaikutukset ovat voimakkaita, mutta kapeampia ja ajallisesti rajallisia verrattuna vanhempien avioeron vaikutuksiin.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030