Lyhyesti: Neuroleptit aiheuttavat seksuaalihäiriöitä kahdella mekanismilla

Neuroleptisten psykoosilääkkeiden tiedetään aiheuttavan seksuaalihäiriöitä, mutta vaikutusmekanismi on epäselvempi. Tutkimuksessa verrattiin neuroleptilääkitystä saaneita terveisiin henkilöihin ja seksuaalihäiriöklinikan potilaisiin. Terveistä 17 %:lla ilmeni seksuaalihäiriöitä, neuroleptilääkitystä käyttäneistä 45 %:lla ja seksuaalihäiriöklinikan potilaista 61 %:sta. Psykoosilääkkeen aiheuttamat seksuaalihäiriöt liittyivät miehillä lääkkeen aiheuttamiin autonomisen hermoston sivuvaikutuksiin tai hyperprolaktinemiaan, naisilla ainoastaan hyperprolaktinemiaan. Tutkijat suosittelevatkin, että ennen psykoosilääkkeiden määräämistä tulee rutiinisti selvittä potilaiden seksuaaliset häiriöt ja seurata niiden ilmaantumista hoidon aikana.

Raimo Kr Salokangas

Lasten lääkäripalvelujen käyttö

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan lasten lääkärissäkäynnit ovat selvästi lisääntyneet vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Käynnit yksityislääkärissä lisääntyivät jyrkästi 1980-luvun lopulla ja vähenivät lähes yhtä nopeasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen ne ovat pysyneet vakaina. Lasten lääkärissäkäynnit eivät ole yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan. Kuitenkin yksityislääkärin palveluja käyttävät eniten hyvin koulutettujen sekä keski- ja hyvätuloisten vanhempien lapset. Lapselle hankittu yksityinen sairausvakuutus lisää lääkärissäkäyntien määrää selvästi, ja käynnit vaihtelevat myös alueittain.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Sydämentahdistinten viat, häiriöt ja vaaratilanteet

Ammattimaisella käyttäjällä ja valmistajalla on velvollisuus ilmoittaa Lääkelaitokselle terveydenhuollon laitteiden ominaisuuksista tai suorituskyvyn muutoksista tai häiriöistä, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan vakavaan terveydentilan heikkenemiseen tai kuolemaan. Vuosina 1996-2001 saatiin kaikkiaan 69 vaaratilanneilmoitusta sydämentahdistimista. Teknisestä monimutkaisuudestaan ja vaativista käyttöolosuhteista huolimatta tahdistimet ovat varsin luotettavia ja pieniriskisiä laitteita. Etukäteen suunnitellut tarkistuskäynnit ja niiden yhteydessä tehtävät säädöt ovat yleensä riittäviä tahdistimen toiminnan varmistamiseksi. Vuosittain vain muutaman potilaan tahdistin joudutaan vaihtamaan ennenaikaisesti laitevian vuoksi.

Harri Sievänen

Mitä psyykenlääkkeitä voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana

Psyykenlääkityksen edut ja riskit joudutaan raskauden ja imetyksen aikana harkitsemaan tapaus kerrallaan. Monesti psykiatrisen sairauden uusiutumisen vaara on suurempi ongelma kuin sikiövaurioiden tai imeväiseen kohdistuvien sivuvaikutusten riski. Raskauden ensimmäinen kolmanneksen aikana tulisi välttää lääkkeitä, joilla tiedetään olevan teratogeenisia vaikutuksia. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Psykoosipotilaan lääkehoitoa joudutaan yleensä jatkamaan. Trisyklisiä ja serotoniini-selektiivisiä masennuslääkkeitä voidaan yleensä käyttää niin raskauden kuin imetyksenkin aikana. Sen sijaan ainakin säännöllisestä bentsodiatsepiinien käytöstä on hyvä pidättäytyä ainakin synnytyksen lähestyessä ja imetysvaiheessa.

Esa Leinonen

Riittävätkö akuutin otiitin oireet ja tärykalvolöydökset oikeaan diagnoosiin pääsemiseen?

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes poikkeuksetta ylähengitysteiden virusinfektion komplikaatio, mutta sen erottaminen tavallisesta flunssasta oireiden perusteella on vaikeaa. Useimmat otiittiin yleisesti liitetyt oireet ovat itse asiassa samanaikaisen virusinfektion oireita, jotka eivät ole lainkaan spesifisiä otiitille. Korvakipu on käytännössä ainoa selvästi otiittiin viittaava oire. Merkittävällä osalla otiittilapsista ei kuitenkaan todeta korvakipua, ja toisaalta korvakipua esiintyy yleisesti myös ilman otiittia.

Terho Heikkinen

Terveystaloustieteestä väitellyt Hennamari Mikkola ehdottaa: Sairaaloiden hinnoittelujärjestelmät yhtenäisiksi valtion tuella

Veronmaksajien edun mukaista olisi yhtenäistää sairaanhoitopiirien hinnoittelujärjestelmät, jotka nyt vaihtelevat sekä toimenpiteittäin että sairaanhoitopiireittäin. Valtio voisi tukea sairaaloita tässä - sairaalan päätehtävähän on hoitaa potilaita eikä laatia hintalistoja, katsoo sairaaloiden hinnoittelukäytännöistä äskettäin väitellyt Stakesin tutkija, kauppatieteiden maisteri Hennamari Mikkola.

Suvi Sariola

Miten terveyskeskuslääkärit viihtyvät työssään? Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus I

Maamme terveyskeskuslääkärille tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että tyytyväisimpiä työhönsä olivat hallintolääkärit ja pienten paikkakuntien lääkärit. Terveyskeskusten ydinjoukon muodostavat kokeneet, keski-ikäiset, työssään hyvin viihtyvät lääkärit, joiden jaksamista uhkaa kuitenkin joukon harveneminen. Noin kolmasosa terveyskeskuslääkäreistä suunnittelee siirtyvänsä yksityissektorille. Kunnalliselle työnantajalle on suuri haaste saada nuoria lääkäreitä sitoutumaan terveyskeskustyöhön.

Esko Kumpusalo, Outi Haggren, Arto Vehviläinen, Matti Liukko, Santero Kujala, Jorma Takala

Alueellisen tietojärjestelmän mahdollisuudet ja uhat

Tiedon syntymekanismiin liittyvä tieto tulee jakaa kahteen osioon sosiaali- ja terveydenhuollossa: asiakaskontaktitietoon ja hallinnolliseen tietoon. Asiakaskontaktitiedolla tarkoitetaan asiakkaan ongelmaa, sairautta, hätää, tuskaa, toimintakykyisyyttä koskevaa tietoa, joka syntyy asiakkaan ja ammattiauttajan välisessä hoitosuhteessa. Asiakaskontaktitieto perustuu asiakkaan ja ammattiauttajan väliseen luottamukselliseen suhteeseen.

Mikko Nenonen, Tarja Suominen, Olli Nylander, Hannu Rintanen

Luuytimenluovuttajarekisteri 10 vuotta

Eri maiden luuytimenluovuttajarekisterit toimivat kansainvälisessä yhteistyössä ja niiden yhteisjärjestö mahdollistaa nopean tietokoneavusteisen haun, kun sopivaa luovuttajaa etsitään. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterin jäsenmäärä on kymmenessä vuodessa kasvanut tavoitteeseensa. Tulevaisuudessa haasteena on kuitenkin saada nuoria suomalaisia miehiä liittymään rekisteriin, sillä miesten osuus on nykyään vain kolmasosa jäsenistä.

Kimmo Talvensaari

Ketoprofeeni nielu- ja kitarisaleikkauksen kivun hoidossa

6.9.2002 Kuopion yliopisto

Aarre Salonen

Seurantatutkimus aivovaltimopullistuman repeytymän aiheuttaman lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon ennusteesta

7.9.2002 Kuopion yliopisto

Timo Koivisto

Mikrokarhennus lasin bioaktiivisuuden edistäjänä

13.9.2002 Turun yliopisto

Ari Itälä

Kustannusvaikuttava anestesia aikuisten päiväkirurgiseen polvitähystykseen

13.9.2002 Oulun yliopisto

Matti Martikainen

Toimenpideradiologiset ja kirurgiset hoitomuodot kroonisen alaraajan valtimoverenkiertohäiriön hoidossa

20.9.2002 Kuopion yliopisto

Tiia Jämsén

Lyhyesti: Keuhkoista lääketehdas?

Pennsylvanialaiset tutkijat siirsivät hyytymistekijä IX:n geenin hiirien keuhkoihin. Vektorina käytettiin adenoviruksen sukulaisvirusta, jota hiirien annettiin inhaloida syvälle keuhkoihin. Geeni alkoi ilmentyä keuhkokudoksessa, hyytymistekijän pitoisuudet eläinten veressä suurenivat ja pysyivät terapeuttisella tasolla kuukausikaupalla. Verekkyys ja geenien siirron helppous tekee keuhkoista erityisen otollisen geeniterapian kohteen. Jos menetelmä toimii ihmisellä eikä aiheuta haittavaikutuksia, hemofiliapotilaiden hoito helpottuu ratkaisevasti. Samalla periaatteella keuhkot voidaan panna tuottamaan esimerkiksi insuliinia. Tuotetaanko sitä sitten kulloisessakin tilanteessa oikea määrä, on jo kimurantimpi juttu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kokaiiniriippuvuudesta voi päästä irti

Amerikkalaisessa naturalistisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kokaiiniriippuvaisten potilaiden ennustetta. Viiden vuoden kuluttua 25 % potilaista käytti viikoittain kokaiinia. Osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuoden kuluttua hoidosta (21 %). Alkuvaiheen psykososiaaliset ongelmat ja huono hoitomyöntyvyys liittyivät odotetusti huonoon ennusteeseen. Huomionarvoista on, että kokaiiniriippuvuuden ennuste kokonaisuudessaan on suhteellisen hyvä ja että jo vuoden kuluttua on nähtävissä, mihin suuntaan ennuste on muodostumassa.

Raimo Kr Salokangas

Inhalaatiosteroidit ja COPD - hyötyä vai ei?

Inhalaatiosteroidien hyödystä keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina: suuria tutkimuksia on valmistunut mutta villat ovat olleet vähissä tai päätelmänä on ollut, ettei näitä lääkkeitä kannata rutiinimaisesti käyttää. Yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kannalta kyseessä ovat isot ja yhä kasvavat markkinat - lisääntyyhän tauti varsinkin naisilla kovaa vauhtia tupakoinnin yleistymisen myötä. Huono teho keuhkoahtaumataudin hoidossa on kyllä monen lääkeryhmän puute.

Hannu Puolijoki

Lämmitys auttaa laskimon kanyloinnissa

Niin tavallinen toimenpide kuin laskimon kanylointi onkin, on se joskus tuskastuttavan vaikeaa, etenkin paljon infuusioita tarvitsevilla, kuten solunsalpaajahoidossa olevilla.

Robert Paul

Tarkka trisomiaseulonta yhdellä varhaisraskauden poliklinikkakäynnillä

Sikiön 21-trisomian seulontamenetelmissä on ollut länsimaissa melkoista sekavuutta ja muutoksia viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Myös Suomessa käytetään eri menetelmiä eri puolilla maata. Kuitenkin suuntaus näyttää olevan ensimmäisen raskauskolmanneksen seulontoihin.

Pertti Kirkinen

Hoitoresistentissä depressiossa voi olla aivoatrofisia muutoksia

Pääosa depressiopotilaita reagoi suotuisasti hoitoon, mutta osalla toipuminen jää asianmukaisesta ja tehostetusta hoidosta huolimatta vajaaksi. Tällöin puhutaan hoitoresistentistä depressiosta. Jo pitkään on epäilty, että hoitoon huonosti reagoivien depressiopotilaiden keskushermostossa oli poikkeavuuksia, jotka voisivat selittää huonon toipumisen. Englantilaiset tukijat vertasivat hoitoresistenttien ja hyvin toipuneiden depressiopotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivojen magneettikuvia.

Raimo Kr Salokangas