Skitsofreniapotilaiden tupakointiin syytä puuttua

Eräiden tutkimusten mukaan skitsofreniaan liittyy normaalia pienempi syövän riski ja selitykseksi on ehdotettu jonkinlaista skitsofreniaan liittyvää, mahdollisesti geneettistä suojaavaa tekijää. Suomalaiset tutkijat pureutuivat tähän kysymykseen käyttäen hyväkseen sairaaloiden poistorekisterin ja syöpärekisterin tietoja. Nyt kävikin ilmi, että syöpäriski oli skitsofreniapotilailla suurempi eikä odotuksen mukaisesti pienempi kuin normaaliväestössä. Erityisen suuri oli kurkunpään ja keuhkosyövän riski. Sen sijaan skitsofreniapotilaiden sisarusten ja vanhempien syöpäriski oli pienempi kuin normaaliväestön.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Aamulla annettu valohoito aikaistaa melatoniinin eritystä

Valohoidon on todettu auttavan vuodenaikamasennuksen hoidossa, mutta vaikutusmekanismia ei oikein tiedetä. Tätä selvittääkseen tutkijat antoivat masennuspotilaille valohoitoa aamulla ja illalla ja mittasivat samalla melatoniinin erityksen vuorokausivaihtelua. Tyypillisesti melatoniinin eritys alkaa iltayöstä, on huipussaan puolenyön jälkeen ja loppuu aamuun mennessä. Aamulla annettu valohoito aikaisti melatoniinin erityksen alkua, kun taas illalla annettu valohoito viivästi sitä. Potilaat toipuivat depressiostaan sitä paremmin, mitä aikaisemmin melatoniinin yöeritys alkoi, ja aamulla annetun valohoidon vaste oli parempi kuin illalla annettuna. Tutkijat arvioivatkin, että tehokkainta valohoito on, kun se annetaan noin 8,5 tuntia melatoniinin erityksen alkamisen jälkeen tai noin 2,5 tuntia unen keskikohdan jälkeen.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Proteiinisynteesiä tapahtuu tumassakin

Vallitsevan dogmin mukaan transkriptio eli RNA-molekyylien rakentuminen DNA-rihman mallin mukaan tapahtuu tumassa, kun taas translaatio eli peptidiketjujen rakentuminen tapahtuu sytoplasmassa lähetti-RNA:n informaation mukaan. Tämän toimintojen eriytymisen on ajateltu erottavan eukaryootit prokaryooteista. Englantilaistutkijat osoittivat melko aukottomasti, että tumassakin tapahtuu translaatiota, jopa 10-15 % solun proteiinintuotannon kokonaismäärästä. Tumassa tuotetut proteiinit kuitenkin hajoavat suurelta osin hyvin nopeasti. Tutkijat pitävät mahdollisena, että tumassa tapahtuvan synteesin avulla proteiinien virheettömyys testataan, ennen kuin informaatio päästetään sytoplasmaan.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2001 Kommentteja

Masennuspotilaat psykiatrisessa osastohoidossa

Tutkimuksessa selvitettiin miesten ja naisten toipumista masennuksesta psykiatrisessa osastohoidossa. Kaikki potilaat olivat vapaaehtoisessa hoidossa, eikä hoitoa muutettu tutkimuksen vuoksi. Masennusoireet vähenivät osastohoidon aikana. Naissukupuoli oli yhteydessä hyvään toipumiseen. Potilaat olivat tyytyväisiä hoitojaksoonsa, vaikka vain osa oli toipunut täysin osastolta lähtiessään. Potilaiden yksilölliseen arviointiin olisi paneuduttava osastohoidossa entistä enemmän. Masennuspotilaat tarvitsevat jatkohoidon osastohoidon jälkeen.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Pirjo Saarinen, Jouni Kontkanen, Seija Miettinen, Antti Tanskanen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 37/2001 Kommentteja

Fibromyalgian ja nivelreuman aiheuttamat toiminnalliset haitat

Nivelreuma aiheuttaa usein huomattavia muutoksia ja johtaa toiminnallisiin haittoihin. Fibromyalgia on edelleen huonosti tunnettu ja tunnustettu oireyhtymä, jossa muutosten arviointi on vaikeaa. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla näiden sairauksien aiheuttamia haittoja validoiduin kyselylomakkein. Tulokset osoittivat molemmissa ryhmissä näihin sairauksiin liittyvän merkittäviä toiminnallisia haittoja. Ryhmät erosivat merkitsevästi siten, että fibromyalgiapotilaat kokivat keskimäärin enemmän kipua, unihäiriöitä, päiväväsyneisyyttä ja psykososiaalisia haittoja, kun taas nivelreumapotilailla oli odotetusti enemmän fyysiseen toimintakyvyn vajaukseen liittyviä ongelmia.

Jorma V. Viitanen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 37/2001 Kommentteja

Haavauma suussa - onko se suusyöpä?

Suusyövällä tarkoitetaan pahanlaatuista kasvainta jollakin suuontelon tai siihen välittömästi liittyvän elimen tai kudoksen alueella. ICD luokittelee suun kymmeneen eri ala-alueeseen. Vaikkakin suu tai purentaelin on anatomisesti melko pieni kokonaisuus ihmiskehossa, on jaottelu perusteltu ja merkityksellinen mm. sen vuoksi, että histologisesti samankaltaisen kasvaimen ennuste on aivan erilainen esimerkiksi huulessa ja suunpohjassa.

Christian Lindqvist
Katsaus­artikkeli 37/2001 Kommentteja

Väsymyksen monet kasvot

Päiväaikaisen väsymyksen syistä on muotivirtausten mukaan ollut voimakkaammin esillä milloin narkolepsia, uniapnea, krooninen väsymysoireyhtymä, univaje, masennus tai työuupumus. Yksittäisen henkilön pitkäaikaisen väsymyksen taustalla on yhden diagnoosin sijasta usein monen tekijän yhteisvaikutus. Väsymyksen tutkiminen ja asianmukainen hoito vaatiikin perusteellista nukkumisen, elämäntilanteen, työn ja sairauksien selvittelyä. Joskus tarvitaan myös unihäiriöihin perehtynyttä asiantuntijaa sekä unen ja vireyden polygraafista tutkimusta. Väsymyksen työtehoa ja elämänlaatua heikentävästä ja onnettomuusriskejä lisäävästä vaikutuksesta on monenlaista tutkimusnäyttöä.

Kirsti Martikainen
Katsaus­artikkeli 37/2001 Kommentteja

Tietohallinto terveydenhuollon ydinosaamisena - tarua vai totta

Lukuisten klassisten määritelmien mukaan yhteiskunnat muuttuvat tietoyhteiskunniksi sitten, kun puolet työvoimasta on tietotyöläisiä. Tietotyöläisen määritelmä kuitenkin on valitettavasti äärimmäisen häilyvä. Miten esimerkiksi tulkita terveydenhuollon henkilöstö? Ääripäinä lienee nähtävä kaksi metaforaa: terveydenhuollon ammattilainen käsityöläisenä ja terveydenhuollon ammattilainen pitkälle koulutettuna erityisasiantuntijana. Kuten muuallakin, todellisuus tälläkin alalla lienee jossain välimaastossa. Yksilötasolla tulkinnat ja painotukset varmasti vaihtelevat, mutta organisaatioiden tasolla lienee selvää, että tehokas tiedon hallinta ja käsittely ovat kriittisiä toimintoja.

Reima Suomi, Jarmo Tähkäpää, Johanna Holm
Terveyden­huolto 37/2001 Kommentteja

Internet terveyskeskuksissa - suuret laahaavat perässä?

Sähköpostin käyttö yhteydenpidossa ja internetin merkitys tiedonhauissa ovat lisääntyneet nopeasti. Äskettäin terveyskeskuksissa tehdyn selvityksen mukaan kuitenkin merkittävältä osalta lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja puuttuu vielä mahdollisuus internetin ja sähköpostin käyttöön organisaation ulkopuolelle suuntautuvassa yhteydenpidossa. Laitevarustusta koskevat puutteet on syytä pikaisesti korjata siellä, missä internetin mahdollisuutta ei vielä ole.

Erja Toropainen, Seppo Miilunpalo
Terveyden­huolto 37/2001 Kommentteja

Eikö erikoissairaanhoidon elektroninen potilaskertomus kiinnosta?

Paperinen potilaskertomus on pitkän käytännön muovaama tapa potilaan hoidon kirjaamiseen. Jos kuitenkin halutaan, että potilaskertomus palvelee nykyaikaista erikoissairaanhoitoa monipuolisemmin, on aika harkita siirtymistäelektroniseen potilaskertomukseen. Elektronista potilaskertomusta ei pidä jättää niiden suunniteltavaksi, joilla ei ole käytännön kokemusta erikoissairaanhoidon sisällöstä, vaan erikoissairaanhoidossa toimivien kliinikoiden tulee nousta johtamaan potilaskertomuksen kehittämistä. Huonosti toteutetun uudistuksen vaarana on, että nykyisen potilaskertomustyön hyvät puolet menetetään ja toiminnan virtaviivaisuus uhrataan uudenmuotoiselle ja tarkemmalle kirjaamiskäytännölle.

Pirkko Kortekangas
Terveyden­huolto 37/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030