Lyhyesti: Ekstaasi johtaa sanasujuvuuden ja verbaalisen muistin heikkenemiseen

Ekstaasi aiheuttaa eläinkokeissa muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa, kun taas ekstaasia käyttäneillä ihmisillä on havaittu kognitiivisia muutoksia varsinkin muistin alueella. Tutkijat vertailivat eri vaiheessa olevien ekstaasin käyttäjien neuropsykologisten tutkimusten tuloksia ja havaitsivat, että kaikilla ekstaasin käyttäjillä sanasujuvuus sekä verbaalinen välitön ja viivästetty muisti olivat heikommat kuin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet ekstaasia. Häiriöt olivat sitä suurempia, mitä pitempään tutkittavat olivat ekstaasia käyttäneet. Toisaalta testitulokset olivat sitä paremmat, mitä pitempi aika oli viimeistä käyttökerrasta. Visuaalisiin muistitehtäviin ekstaasin käytöllä ei ollut vaikutusta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko iskiaskin infektiotauti?

Englantilaistutkijat mittasivat 140 iskiaspotilaan seerumin lipidi S -vasta-aineet ja totesivat ne positiivisiksi 43 (31 %) potilaalla. Lipidi S on monien gramnegatiivisten bakteerien tuottama antigeeni. Välilevykudosta saatiin operaation yhteydessä 36 potilaalta. Erityispitkällä viljelymenetelmällä näistä näytteistä 16:sta kasvoi Propionbacterium acnes, kahdesta koagulaasinegatiivinen stafylokokki ja yhdestä korynebakteeri. Muista syistä leikatuista 14 välilevynäytteestä ei kasvanut mitään. Osasta näytteistä propionibakteeri kasvoi runsaana jo primaarialustalla, mikä puhuu kontaminaatiota vastaan. Tutkijoiden mukaan hitaasti kasvavien bakteerien aiheuttama tulehdus voi osassa tapauksia olla iskiaksen syy.

Matti Viljanen

Kodin kosteusvaurio ja allergiaoireet

Turkulaiset tutkivat, onko kodin kosteusvauriolla yhteyttä allergiaoireisiin ja infektioherkkyyteen 18-25-vuotiailla nuorilla. Postikyselyn kohderyhmänä oli 14 212 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa, joista vastasi 75 % (10 667). Naisia vastanneista oli 61 %. Kodin kosteusvauriota arvioitiin näkyvästä homekasvusta havaittuun kosteusvau-rioon. Luonnollisesti samalla tilastoitiin mm. tupakointi, perheen koulutus, asuinolojen luonne, lemmikit, kokolattiamatot jne.

Hannu Puolijoki

Tekonivelleikkauksen jälkeen hepariinihoitoa kannattaa jatkaa pidempään

Potilas, jolle on asennettu lonkkaan tai polveen tekonivel, saa yleensä leikkauksen jälkeen hepariinihoitoa laskimotukosten ehkäisemiseksi viikon, pari. Silti jopa 30 %:lla potilaista voidaan osoittaa venografisesti laskimotukos kotiuttamisvaiheessa, ja toipilasajan ensimmäisen kuukauden aikana 10-25 %:lle potilaista kehittyy vielä oireeton laskimotukos. Näyttää siis siltä, että tukoksenehkäisyhoitoa pitäisi jatkaa yli sen mihin on totuttu.

Robert Paul

Onko rytmihäiriötahdistinhoito liian kallista?

Yhdysvaltain varapresidentin hoidon myötä julkisuutta saanut rytmihäiriötahdistinhoito on tehokkain tapa ehkäistä rytmihäiriöperäinen äkkikuolema potilaalla, jolla on jo ollut henkeä uhkaava kammioperäinen nopealyöntisyyskohtaus tai hyvin suuri vaara saada sellainen. Hoitavan lääkärin kannalta hoitoratkaisuun liittyy kuitenkin varsin usein erilaisia eettisiä ongelmia. Sairaaloiden talousjohdon ja kuntapäättäjien näkökulmasta näiden kalliiden tahdistimien lisääntyvä asentaminen saattaa uhata vakavasti jo entisestäänkin tiukkoja talousraameja.

Juhani Airaksinen

Alkoholiongelmien käsittely terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Alkoholinkäytön tiedusteleminen potilaalta ei edelleenkään suju terveyskeskuslääkäriltä luontevasti. Kuitenkin liiallinen alkoholinkäyttö on vakava riskitekijä, joka tulisi selvittää samalla tavalla kuin muutkin riskitekijät. Itä-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden alkoholinkäyttöä koskevia merkintöjä terveyskertomuksista vuoden ajalta. Vain noin 7 %:ssa kertomuksista merkintä löytyi, ja useimmiten se oli maininta humalatilasta tai epämääräinen ilmaus käytön määrästä. Sellaistenkaan käyntien yhteydessä, joiden syynä oli alkoholinkäyttöön läheisesti liittyvä ongelma, ei alkoholia ollut yleensä mainittu.

Marja Aira, Jussi Kauhanen, Pekka Larivaara

Ilmansaasteiden ja allergeenien yhteisvaikutus allergista astmaa sairastavilla

Tiedossa olevien allergioiden määrä on suurentunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Ilmansaasteita on epäilty yhdeksi syyksi, mutta ne lienevät paremmin lisätekijä. Ilmansaasteet lisäävät allergista astmaa sairastavien herkkyyttä ilman allergeeneille. Ilmansaasteet vaikuttavat myös kasveihin ja lisäävät niiden tuottamien vapaana olevien allergeenien määrää ilmassa. Ilmansaasteiden myötä allergeenien pääsy elimistöön voimistuu, mikä voi vaikuttaa astmaatikkojen keuhkojen toimintaan.

Sanna Setälä, Tari Haahtela

Alemman maha-suolikanavan verenvuoto

Alemman maha-suolikanavan verenvuoto voi ilmetä lievänä, ajoittaisena veren tiputteluna peräaukosta ulostamisen yhteydessä tai vakavimmillaan henkeä uhkaavana massiivisena vuotona. Peräaukosta tulevan veren syy on aina selvitettävä. Lievissä tapauksissa tutkimukset voidaan tehdä avosektorilla suoliston tähystyksin, vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa ja erikoistutkimuksia. Kaikille potilaille tulisi vähintään tehdä sigmoideoskopia ja yli 50-vuotiaille kolonoskopia perä- ja paksusuolisyövän mahdollisuuden poissulkemiseksi, vaikka vuoto näyttäisikin ensisilmäyksellä olevan peräpukamista johtuvaa.

Matti Kairaluoma, Ilmo Kellokumpu

Terveysvalistus tarvitsee uusia keinoja Pitäisikö massoista siirtyä yksilölliseen opastukseen?

Lihavalle lyödään käteen kaloritaulukko, vaikka hän osaisi sen ulkoa. Tupakoijaa pelotellaan keuhkosyövällä, vaikka tämä polttaa ihan muista syistä kuin hankkiakseen syövän. Seksitaudit leviävät nuorten keskuudessa, vaikka aidsista heidän ainakin pitäisi tietää.

Ulla Järvi

Pekka Puska mittasuhteista: Sydäntaudit tappavat Afrikassakin enemmän ihmisiä kuin aids

-Aids ja muut vakavat tartuntaudit saavat tiedotusvälineissä aina suurta huomiota. Ne mielletään etenkin Afrikan pahimmaksi terveysuhaksi. Tosiasiassa sydäntaudit tappavat siinäkin maanosassa enemmän ihmisiä kuin aids! muistuttaa Pekka Puska, joka työskentelee parhaillaan WHO:ssa Genevessä.

Ulla Järvi

IUHPE:n puheenjohtaja Spencer Hagard: Terveyden edistäminen on yhteiskuntapolitiikkaa

Terveyden edistämisen suuntaviivoja on vedetty kansainvälisissä kehittämiskongresseissa, joiden luotu toimintastrategioita, -ohjelmia ja julistuksia. Perustana pidetään Alma Atan julistusta 1978, jonka jälkeen WHO:n jäsenvaltiot sitoutuivat maailmanlaajuiseen Terveyttä kaikille -ohjelmaan. Ottawan asiakirjan (1986) myötä alettiin painottaa sosiaalisia ja yhteisöllisiä tekijöitä. Terveyttä ei pidetty enää yksilön käyttäytymisen ja valintojen tuloksena.

Ulla Järvi

Telelääketieteen tavoite Itä-Suomessa Reaaliajasta omaan tahtiin

Viisi itäistä sairaanhoitopiiriä ponnistelee yhdessä lyhentääkseen videoneuvottelutekniikalla välimatkojaan. Videoneuvottelutekniikan hyödyntämistä hidastavat eniten rahan puute, tietosuoja ja joskus luutuneet asenteet.

Riitta Eskola

Tekniikka rohkaisee vuorovaikutukseen Käsipääte kouraan ja painamalla palautetta

Helsingin Lääkäripäivillä viisi kokopäiväsessiota toteutettiin kokonaan interaktiivisena esityksenä. Tekniikka pitää yleisön hereillä ja rohkaisee osallistumaan keskusteluun.

Riitta Eskola

Nettitelevisiolla 600 luentosalia

Kun yleisö haluaa pysyä työpaikoillaan tai kotonaan, voidaan reaaliaikainen koulutus siirtää internetin kautta tietokoneelle.

Riitta Eskola

Nettineuvolassa vauva-asiaa ruutukielellä

Kuopiolainen Nettineuvola yhtiöitetään levittämään virtuaalisia neuvolapalveluja ympäri maailmaa. Lääkäreille ja terveydenhoitajille internetneuvola on nopea apu akuuttiin tiedontarpeeseen.

Riitta Eskola

Oivaltava oppimis- ja kohtaamispaikka: Isokierto ehkäisee fakkiutumista

Kiinamyllyn Isokierto on houkutellut Turussa perusterveydenhuollon ja eri erikoisalojen lääkäreitä yhteisten potilastapausten äärelle jo vuodesta 1995. Isonkierron ideana on vaihtaa osaamista ja välttää fakkiutumista. Kierrolla kaikki osapuolet oppivat ja opettavat toisiaan. Nykyisenä erikoistumisen valtakautenakin on tärkeää tietää medisiinasta myös laaja-alaisesti.

Tuula Vainikainen

Paljon ideoita, vähän toteutusta Työryhmä selvitti palvelujen uusia tuottamistapoja

Kokemukset peruspalvelujen uusista rahoitus- ja tuotantotavoista ovat Suomessa vielä melko vähäisiä.

Suvi Sariola

Toimivassa kansalaisyhteisössä tarvitaan vähemmän kuntoutusta

Kuntoutuksen rekisteritutkimus vahvistaa käsitystämme, jonka mukaan suomenruotsalainen väestö tuottaa pikemmin kuin kuluttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se pysyy mukana työelämässä vanhuuseläkkeelle saakka ja elää terveenä paljon kauemmin kuin suomenkielinen väki, mistä seuraa, että ainakin terveydenhuoltomenojen käyttäjinä suomenruotsalaiset ovat terveystaloudellisessa kirjanpidossa enemmän kredit- kuin debet-sarakkeessa.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Miksi tieto ei terveydenhuollossa kulje?

Tieto pitkäaikaissairaan lapsen lääkärissäkäynneistä, lääkityksestä ja diagnoosista ei kulje erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä niin hyvin kuin voisi olettaa. Papereita ei lähetetä eikä niitä pyydetä automaattisesti hoidon eri tasoilla. Kaikkein heikoimmin tieto kulkee vanhempien välityksellä. Vuonna 1998 otettiin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalassa käyttöön hoitosopimusmenettely, joka paransi oleellisesti tiedon kulkua eri hoitotahojen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauskertomustietoja sekä haastateltiin lasten vanhempia, lääkäreitä ja hoitajia.

Tarja Vähäaho

Selviytyykö lääkäri verkossa?

Lääketieteellisten tiedekuntien tiedonhaun opetuksen tilannetta kartoitettaessa selvisi, että tiedonhakuun ja -hallintaan on motivoitava opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Kaikissa maamme viidessä tiedekunnassa tiedonhaun opetus on järjestetty eri tavoin, mutta ongelmat kiteytyvät kolmeen kohtaan: tiedonhaun opetuksen integroiminen substanssiopetukseen on ollut vähäistä, itsenäinen tiedonhaku ei ollut lääketieteen opiskelijoille kovinkaan tuttua ja opettajakoulutus puuttui sekä lääkäreiltä että informaatikoilta. 1990-luvulla tehdystä opetuksen uudistuksesta saatua ja saatavaa palautetta on hyödynnettävä ongelmien poistamiseksi.

Liisa Salmi, Jaakko Niinimäki