Lyhyesti: Heikentynyt toiminnanohjaus voi olla masennuspotilaalla itsemurhan riskitekijä

Verrattaessa itsemurhaa yrittäneiden masennuspotilaiden ja muiden neuropsykologisia testisuorituksia kävi ilmi, että vakavan itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden toiminnanohjaus oli selvästi heikompaa kuin lieväksi arvioidun itsemurhayrityksen tehneillä ja verrokeilla. Masennuspotilailla kokonaisuudessaan oli heikompi tulos tarkkaavaisuus- ja muistitehtävissä kuin verrokeilla, kuten on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa. Takautuvasti voidaankin päätellä, että tavanomaista voimakkaampi toiminnanohjauksen häiriö saattaa depressiopotilaalla olla itsenäinen itsemurhan riskitekijä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Luomuviljely sopii omenien tuotantoon

Amerikkalaiset tutkijat vertasivat omenien luomuviljelyä keinolannoitteita ja torjunta-aineita käyttävään viljelyyn. Kummallakin menetelmällä saatiin yhtä suuret sadot. Maaperän tiivistyminen, maa-aineksen kulkeutuminen pois viljelyalueelta ja vesistön rehevöityminen olivat luomuviljelyalueella merkittävästi vähäisempää kuin tehoviljellyillä alueilla. Mikä tärkeintä, luomuomenat päihittivät kilpailijansa maun, mehukkuuden ja kiinteyden suhteen. Nälkäistä ihmiskuntaa ei kuitenkaan omenilla ravita. Luomuviljelyn tuleekin osoittaa paremmuutensa erityisesti viljan viljelyssä. Tämän paremmuuden todistamiseen tarvitaan monivuotisia, laajoja ja kalliita tutkimuksia.

Matti Viljanen

BTA stat -testi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa

Virtsarakkosyövän diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Vuosi sitten esiteltiin tässä lehdessä tähän käyttöön tarkoitettuja uudempia menetelmiä. Suomalainen virtsarakkosyöpä-työryhmä aloitti vuonna 1997 prospektiivisen monikeskustutkimuksen juuri markkinoille tulleen BTA stat -testin käytöstä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esitellään tuon tutkimuksen tuloksia ja pohditaan testin käyttöä kliinisessä työssä.

Mika Raitanen

Sinilevätoksiinit terveysriskinä - in aqua sanitas?

Sinilevien massaesiintymät ovat miltei jokakesäinen vitsaus rehevöityneissä vesissä. Useat yleiset sinilevälajit tuottavat voimakkaita maksa- ja hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia mm. turvallisen juomaveden ja veden virkistyskäytön suhteen. Lapselle voi kulauksessa puuromaista levämassaa olla jopa kuolettava annos levämyrkkyjä. Sinilevien myrkylliset yhdisteet voivat joutua elimistöön myös hengitysteiden kautta: kiukaalle heitetystä löylyvedestä voi saada oireita, samoin vauhdikkaissa vesiurheilulajeissa aerosolina hengitetystä leväpitoisesta vedestä.

Jussi Meriluoto, Kirsti Lahti

Sinileväpitoinen saunavesi voi aiheuttaa oireita ihmiselle

Noin puolet Suomen järvien sinileväkukinnoista tuottaa toksiineja, joita ei voi havaita ulkonäön, hajun tai maun perusteella. Myrkylliselle sinilevälle altistuminen voi aiheuttaa ihottumaa sekä erilaisia silmien, hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan oireita. Sinileväpitoista järvivettä ei pitäisi käyttää saunassa löyly- eikä pesuvetenä, sillä sekä hengityksen että ihon kautta altistumisen havaittiin aiheuttavan voimakkaampia ja vakavampia oireita kuin muulla tavalla altistumalla. Tiedot perustuvat Myrkytystietokeskukseen tulleista puhelintiedusteluista koottuun aineistoon.

Jaana Salmela, Kirsti Lahti, Kalle Hoppu

Aivoiskemia ja hermovälittäjäaineet

Hermovälittäjäaineiden, erityisesti glutamaatin ja typpioksidin, osuus aivoiskemiassa on viime vuosina melko hyvin selkiytynyt. Iskemiassa vapautuu hermo- ja gliasoluista paljon glutamaattia, joka on kiihottava välittäjäaine. Sen eksitotoksisuus saa aikaan etenevän hermosolutuhon. Glutamaattireseptorien aktivoituminen lisää myös typpioksidin muodostumista. Tämä lisää aluksi hermosolujen elinkykyisyyttä, mutta myöhemmin tuhoaa niitä. Glutamaatin toimintaan ja typpioksidin syntyyn vaikuttamalla on voitu olennaisesti parantaa koe-eläinten selviytymistä aivoiskemiassa. Lähivuosina näihin tutkimuksiin perustuvia lääkkeitä lienee odotettavissa potilaskäyttöön.

Simo S. Oja, Pirjo Saransaari

Kehitysvammaiset ongelmineen - kehitysvammaisuuden kuva

Kehitysvammaisuus on monimuotoinen oireyhtymä, johon liittyy älyllinen jälkeenjääneisyys (ÄO < 70) sekä vaikeuksia selvitä arkielämän vaatimuksista. Sen syy on perintötekijöiden poikkeavuuden tai ulkoisten, usein myös tuntemattomien tekijöiden aiheuttama keskushermoston rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein liitännäisvammaisuutena CP, epilepsia, aistivammaisuus, autismi sekä kielen kehityksen ja käytöksen häiriöitä. Kehitysvammaisilla esiintyy tavallisia sairauksia sekä emotionaalisia ja psykiatrisia ongelmia enemmän kuin muilla, mutta niillä on erityispiirteitä ymmärryksen heikkouden ja kommunikaation vaikeuksien vuoksi.

Maija Wilska, Markus Kaski

Psyykkiset syyt selittävät monien pakolaisten oireita

Monet turvapaikanhakijat ja pakolaiset kertovat lääkärin vastaanotolla erilaisista kivuista, vaivoista ja kolotuksista. Usein niiden taustalla kummittelevat aikaisemmat traumaattiset elämänkokemukset.

Suvi Sariola

Historioitsija ja kirjailija Kaari Utrio iloitsee terveydestä ja tasa-arvosta: Vanhoja hyviä aikoja ei ollut!

Ennen ihmiset elivät niin paljon terveemmin! huokailee moni meistä stressatuista elintasovatsan kasvattajista.

Ulla Järvi

Mikko Vienonen - WHO:s man i Ryssland

Dr Mikko Vienonen är speciell representant för WHO:s generaldirektör, dr Gro Harlem Brundtland, i Ryssland. Han bor och arbetar i Moskva. Det är ett fascinerande arbete - stora problem relaterade till alkohol och tobak, ett snabbt växande hiv/aids-problem, humanitära problem. Men det finns också ljuspunkter: Hälsovårdssystemet fungerar. Det har inte kollapsat. Och det finns massor av engagerade människor som arbetar inom den ryska hälsovården.

Åke Landquist

Kyselytutkimus selän magneettitutkimukseen lähettämisestä: Potilaan omavastuuosuusko lähettämishalukkuuden ratkaisijana?

Sairausvakuutuksen toimeenpanon tausta-ajatuksena on, että tarpeellinen sairaanhoito määräytyy samoin perustein niin sairausvakuutuksen korvaamassa yksityisessä kuin verovaroin rahoitetussa julkisessakin terveydenhuollossa. Tämä tutkimus osoittaa, että potilaan itsensä maksamalla omavastuuosuudella on vaikutusta - ainakin teoreettisesti - tutkimusten määräämishalukkuuteen ja että tutkimusten kokonaiskustannuksilla puolestaan on vain vähän merkitystä tutkimusmääräyksen antamishalukkuuteen ainakin silloin, kun potilas itse haluaa tutkimusta ja on siitä valmis myös maksamaan.

Jyrki Elo, Markku Myllykangas, Olli-Pekka Ryynänen, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Lääkäreiden ja sairaanhoitajien odotukset sairaala-apteekkien lääkeinformaatiopalvelulta

Terveydenhuoltohenkilöstö odottaa saavansa tietoa sairaala-apteekin informaatiopalvelulta mm. lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksista, lääkkeiden säilyvyydestä, saatavuudesta sekä yhteensopivuuksista. Puhelinpalvelu on tärkein informaatiomuoto, seuraavina tulevat sairaalan intranetissä annetut ohjeet sekä painetut tiedotteet. Tiedot saatiin kyselytutkimuksesta, joka tehtiin kolmen eri kokoisen sairaalan lääkäreille ja sairaanhoitajille. Tärkeimpinä pidettyjen asioiden painotukset vaihtelivat jonkin verran vastaajan koulutuksen ja toimipaikan mukaan.

Leena Riukka, Raimo Ojala, Susanna Saano

Onko Kosovolla toivoa?

Pristinan kaupunki autioitui lähes täydellisesti Kosovon kriisin aikana, kunnes se heräsi jälleen eloon vuonna 1999. Albaanien paluumuutto on ollut runsasta, vaikka kunnallistekniikka ja julkiset palvelut vielä ontuvat. Väestö on huomattavan nuorta ja yritteliästä. He uskovat vahvasti, että pystyvät selviytymään jälleenrakennuksesta joko omin avuin tai ulkomailla asuvien sukulaistensa tuen avulla. YK:n väliaikaishallitus pitää pystyssä virallisia organisaatioita, kunnes kosovolaiset ottavat itse hallintovastuun. Siihen saakka YK:n läsnäoloa tarvitaan ainakin turvallisuuden takaamiseksi Pristinan asukkaille.

Hannu Vuori

Kummastusta lautasella: karamelliananasta tupakkakastikkeella

Terveysammattilaiset ovat hämmästyneinä lukeneet huippuravintoloiden a'la carte -listoja. New Yorkin ja Pariisin huippuravintolat ovat kestinneet asiakkaitaan ateriakokonaisuuksilla, joiden valmistamiseen on käytetty tupakanlehtiä. Ravintoloitsijat kehuvat tupakan aromia, mutta pohjimmiltaan kysymyksessä on uutuuksien etsiminen ja asiakkaiden houkutteleminen sitä kautta.

Kristiina Patja

Altistuuko lapsesi tupakan piilomainnonnalle

Elokuvateollisuus tarjoaa tupakkateollisuudelle maailmanlaajuisen markkinointikanavan tuotteilleen. Tupakointi yhdistyy erilaisiin elämäntyyleihin ja tilanteisiin, piilomainontaa parhaimmillaan. Yhdysvaltalaisryhmä katsoi vuosien 1988-97 välillä ilmestyneet amerikkalaiset menestyselokuvat (25 myyneintä elokuvaa kutakin vuotta kohden) ja kirjasi tupakoinnit sekä merkkinäkyvyyden. Elokuvat olivat pääosin alle 16-vuotiailta kiellettyjä ja noin puolet voidaan luokitella toimintaelokuviksi. Kaikista elokuvista 85 %:ssa tupakoitiin ja niistä 28 %:ssa tupakkamerkki oli nähtävissä. Tupakkamainoksia näkyi joka neljännessä elokuvassa. Nuorisolle suunnatuissa elokuvissa esiintyi tupakointia yhtä paljon kuin aikuisille suunnatuissa elokuvissa ja joka viidennessä lapsille sallitussa elokuvassa tupakoitiin tai näkyi tupakkamainoksia.

Kristiina Patja

Tupakalla hyvä julkisuuskuva mediassa

Tupakointi nähdään myönteisesti tiedotusvälineissä. Naistenlehdet kuvaavat tupakointia osana hohdokasta elämäntapaa. Kaksi yhdysvaltalaista tutkijaryhmää tutki amerikkalaista lehdistöä; toinen sanomalehdistön tupakkauutisia vuosilta 1987-97 ja toinen naistenlehtiä vuosilta 1992-98.

Kristiina Patja

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt varhaisvaiheen Parkinsonin taudissa

4.5.2001 Oulun yliopisto

Tarja Haapaniemi

Nenäpolypoosin pitkäaikaistaudinkuva ja etiopatogeneesi

4.5.2001 Helsingin yliopisto

Seija Vento

Hengenahdistuksesta kärsivien leikki-ikäisten lasten hoito

4.5.2001 Tampereen yliopisto

Péter Csonka

Suomalaisen lääkärikoulutuksen kehitys ja arviointi

5.5.2001 Kuopion yliopisto

Harri Hyppölä