Reumatutkimus 2: Varhainen pitkäaikaissteroidihoito vähentää niveltuhoa

Nelisenkymmentä vuotta sitten, kun kortikosteroidit tulivat käyttöön nivelreuman hoidossa, kuviteltiin taudin hoito-ongelmien ratkenneen. Toisin kävi, sillä reumaatikon pitkäaikainen steroidihoito on varsinainen tehon ja haitan välillä heiluva Damokleen miekka. Joka tapauksessa pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa käyttää eri tutkimusten mukaan 15-25 % potilaista.

Epstein-Barrin virusta nenänielukarsinooman esiasteissakin

Epstein-Barrin viruksen (EBV) DNA:ta, RNA:ta ja proteiineja voidaan todeta nenänielukarsinoomien lähes kaikista soluista. Virusta onkin pidetty nenänielukarsinooman mahdollisena aiheuttajana. Teoria saisi vahvistusta, jos EBV:n läsnäolo voitaisiin todeta jo nenänielukarsinooman esiasteissa, mutta esiasteita ei vain ole kovinkaan helppo löytää. Uutterat tutkijat kävivät läpi peräti 5 326 biopsianäytettä, ja löysivät niiden joukosta 11 nenänielunäytettä, joissa oli joko dysplasia tai carcinoma in situ mutta ei varsinaista invasoivaa karsinoomaa.

Hyökkäys tiedettä kohtaan

Arvostetuin lääketieteen kliinisen alan julkaisusarja, New England Journal of Medicine, puuttuu pääkirjoituksessaan vakavaan asiaan. Sikäläisen kansanterveyslaitoksen Centers for Disease Control and Preventionin (CDC) tapaturmien tutkimuskeskukset halutaan lopettaa. Raha ei tässä näyttele suurta osaa, vaan asepolitiikka.

Vesirokon epidemiologia ja komplikaatiot

Serologiset tutkimukset osoittavat, että yhdysvaltalaisista 20-vuotiaista tai vanhemmista 92 % on sairastanut vesirokon; Suomessa vesirokko on jäänyt sairastamatta arvioiden mukaan vain 0,5-1 %:lta aikuisista. Lämpimämpien maiden asukkailla seroprevalenssi on yleensäkin selvästi huonompi kuin lauhkeiden maiden.

Fysiikan merkitys sädediagnostiikassa

Fyysikko Wilhelm Conrad Röntgenin lähes sattumalta tekemä havainto tuntemattomista säteistä aiheutti vallankumouksen lääketieteessä. Radiologia ja fysiikka ovat yhä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Käytännön sairaalatyössä fyysikon tärkeimmät tehtävät liittyvät lääketieteelliseen fysiikkaan, säteilyfysiikkaan ja säteilysuojeluun, laadunvalvontaan, laitehankintaan ja menetelmien käyttöönottoon. Suomen sairaaloissa työskentelee noin 70 sairaalafyysikkoa, pääosin sädehoidon ja isotooppitutkimusten parissa.

Aaro Kiuru

Suomalaiset radiologian tekniikan kehittäjinä

Röntgenlaitteita alettiin valmistaa Suomessa jo 1920-luvun lopulla, paljolti siksi, että tuontilaitteet olivat lama-aikana liian kalliita. Nykyään suomalainen radiologian laitteiden kehittely ja tuotanto suuntautuu huipputekniikan erikoisosaamiseen kapeilla erityisaloilla - ja ehkäpä lama jälleen kannustaa eteenpäin.

Erkki M. Laasonen

Kaiku-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimukset radiologisessa diagnostiikassa

Kaikututkimus- ja viipalekuvausmenetelmät ovat monin tavoin muuttaneet kuvantadiagnostiikan strategioita. Ne parantavat diagnostiikan osuvuutta ja vähentävät sen invasiivisuutta mutta lisäävät kuvamäärää ja sitä kautta työtä. Kaikututkimusten ja magneettikuvauksen kasvava osuus vähentää diagnostiikasta johtuvaa sädeannosta.

Leena Kivisaari

Toimenpideradiologia tänään

Toimenpideradiologian kehitystä on vauhdittanut suuntaus entistä täsmällisempiin ja vähemmän invasiivisiin hoitomuotoihin. Kuvausmenetelmien hyödyntäminen hoitotoimenpiteissä on yksinkertaisimmillaan suora jatke diagnostiselle tutkimukselle. Toimenpideradiologian kenttä on kuitenkin nopeasti laajentunut, ja se vaatii vankkaa koulutusta ja useiden erikoisalojen yhteistyötä.

Hannu Manninen, Tapani Saari, Tapani Tikkakoski

Mammografiaan perustuva rintasyövän seulonta Suomessa - kahdeksan vuoden tuloksia

Suomessa aloitettiin vuonna 1987 ensimmäisenä maailmassa mammografiaan perustuva valtakunnallinen rintasyöpäseulonta. Mammografia on osoittautunut hyvin toistettavaksi tutkimusmenetelmäksi varhaisen rintasyövän löytämisessä. Seulontatutkimukseen on jo lähetetty yli miljoona kutsua. Kutsun saaneet ovat osallistuneet seulontaan aktiivisemmin kuin missään muussa maassa: vuosittain kuvauksiin on osallistunut 89 % kutsutuista. Tähänastiset tulokset osoittavat, että odotettavissa on rintasyöpäkuolleisuuden pieneneminen. Kuntien ns. säästöohjelmien vuoksi seulonnasta on kuitenkin karsittu ikäluokkia. Seulonta ei nykyään tavoita edes puolta riski-iässä olevista naisista, joten sitä olisi laajennettava huomattavasti.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, Osmo Räsänen, Jaakko Koskela

Selän kuvantamistutkimukset

Ainakin joka toisella suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa selkäongelmia. Useimmiten selkävaivat ovat ohimeneviä eikä niiden selvittelyssä tarvita erikoistutkimuksia tai operatiivisia hoitotoimenpiteitä. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia silloin, kun selkäkipu uusiutuu, pitkittyy tai kroonistuu. Myös leikkaushoitoa harkittaessa kliininen diagnoosi varmistetaan radiologian menetelmin. Paras selkäsairauksien tutkimusmenetelmä on magneettikuvaus, ja voidaankin kysyä, eikö olisi aika asettaa se selkäpotilaiden ensisijaiseksi kuvantamistutkimukseksi.

Martti Kormano, Esa Kotilainen

Röntgendiagnostiikan turvallisuus

Perinteinen röntgen- ja läpivalaisudiagnostiikka, isotooppitutkimukset sekä nykyisin myös tietokonetomografia ja toimenpideradiologia altistavat potilaan ja osittain myös tutkimuksen suorittajat ionisoivalle säteilylle. Monipuolistuvista röntgendiagnostisista palveluista huolimatta tutkimuksia pitäisi suorittaa vain, jos niistä arvioidaan olevan hyötyä potilaan hoidolle, silloinkin mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Sekä kliinikkojen että röntgenosaston henkilökunnan on otettava huomioon nämä seikat ja seurattava alan kehitystä.

Tapio Vehmas, Ritva Havukainen, Olavi Pukkila

Digitaalitekniikan aikakausi

Radiologiassa ollaan siirtymässä tietokoneella tuotettuun ja myös tietokoneelta tarkasteltavaan kuvaan. Maailmalla on jo useita lähes filmittömiä sairaaloita, ja yhä suurempi osa suomalaisissakin sairaaloissa tuotetuista kuvista on digitaalisia. Monet uudet kuvantamismenetelmät eivät olisi ilman tietokoneita edes mahdollisia. Radiologian uusi aikakausi, digitaalitekniikka, tarjoaa monia mahdollisuuksia ja haasteita.

Jarmo Reponen, Osmo Tervonen, Kalevi Kiviniitty, Antero Koivula, Ilkka Suramo

Onko radiologinen tutkimus hintansa arvoinen?

Radiologian teknologian investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret. Kuitenkin niiden osuus sairaalan kokonaiskustannuksista on vain 4 %:n luokkaa. Uudenaikaisen kuvantamisen diagnostinen suorituskyky on niin hyvä, että radiologiset tutkimukset ovat kustannus-vaikuttavuudeltaan useimmiten edullisia. Lisää vaikuttavuustutkimuksia kuitenkin tarvitaan.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Mauno Konttinen, Harri Sintonen

Yli puolet valmistuvista lääkäreistä vailla työkokemusta

Työelämään tulevilla lääkäri-ikäluokilla on nykyisin melko vähän työkokemusta. Viimeisen lukuvuoden opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan puolet miehistä ja kolme neljäsosaa naisista ei ollut tehnyt vielä lainkaan lääkärintyötä. Opiskelijat uskoivat kuitenkin menestyvänsä hyvin työelämässä eikä kovinkaan moni katunut vakavasti ammatinvalintaansa.

Juha Heino, Pekka Virtanen, Hannu Halila, Riitta Luhtala

Sokeriliuos vastasyntyneen kipulääkkeenä

Rottakokeista tiedetään, että kohtalaisen vahvalla sakkaroosiliuoksella on analgeettinen vaikutus. Tämä vaikutus on poistettavissa naltreksonilla. Myös sakariinilla ja rasvaliuoksilla on analgeettinen vaikutus. Alustavissa tutkimuksissa todettiin sakkaroosiliuoksen käytön vähentävän vastasyntyneen itkuisuutta verinäytteen oton yhteydessä. Nyt asiasta on tehty systemaattinen tutkimus.

Kosminen rintasyöpä - totta vai tarua?

Lentokoneessa matkustavat altistuvat suuremmassa määrin kosmiselle säteilylle kuin maan pinnalla oleskelevat. Kosminen säteily koostuu pääasiassa neutroneista ja gammasäteilystä, ja säteilymäärä kaksinkertaistuu lentokorkeuden noustessa aina noin 1 500 metrin välein. Voisiko lentäjän tai lentoemännän työssä tapahtuva lisääntynyt altistuminen kosmiselle säteilylle olla suorastaan terveysriski? Aiheeseen on nyt ansiokkaasti paneuduttu Suomen Syöpärekisterissä.

Kasvutekijöistä ei hyötyä ikäihmisten myelooisessa leukemiassa

Yli 60-vuotiaina akuuttiin myelooiseen leukemiaan (AML) sairastuneiden ennuste on huonompi kuin nuorempien. Tärkeä osasyy tähän on, että vanhemmat henkilöt eivät kestä solunsalpaajahoidon aiheuttamaa sytopeniaa ja menehtyvät siksi helpommin hoidon komplikaatioihin. Tässä tilanteessa on toivot- tu, että granulosyytti- (G-CSF) tai granulosyytti-makrofagikasvutekijöistä (GM-CSF) olisi apua.

Atsitromysiini ja malaria

Malaria-alueilla asuvat ihmiset, varsinkin lapset, kantavat pieniä määriä malariaparasiitteja koko ajan veressä. Ei tiedetä, onko jatkuva pieni parasitemia (alle 1 % punasoluista infektoituneita) hyväksi vai pahaksi. Voidaan nimittäin ajatella, että jatkuvan parasitemian takia immuunijärjestelmä pysyy koko ajan terävänä eikä pahempaa tautia pääse kehittymään.

MRSA perhe-epidemia

Lontoolaiset kollegat kuvaavat karmean perhe-epidemian, jonka aiheuttajana oli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA). Perheen 8-vuotias poika hakeutui perhelääkärille seitsemän kuukautta korvarenkaan asettamisen jälkeen. Bakteeriviljelystä kasvoi A-streptokokki sekä MRSA. MRSA-kanta oli epideemistä tyyppiä numero 15. Erytromysiinihoito paransi taudin.

Likaiset stetoskoopit

Michiganin valtionyliopistossa tutkittiin, miten usein lääkärit, hoitajat ja ambulanssinkuljettajat puhdistivat stetoskooppinsa. Kustakin ryhmästä valittiin 50 edustajaa.