Maksansiirron pitkäaikaisvaikutukset

Maksansiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1982, Pohjoismaista ensimmäisenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on tehty 800 maksansiirtoa. Kymmenen vuoden eloonjäämisennuste on nykyisellään lähes 80 %. Kun tulokset ovat parantuneet eikä äkillinen hylkiminen tehokkaan lääkityksen ansiosta ole enää ongelma, on haasteeksi noussut altistuminen pitkäaikaishaitoille, osaksi pysyvän hyljinnänestolääkityksen vuoksi.

Fredrik Åberg

Stenttiproteesi on hyvä vaihtoehto vatsa-aortan pullistuman leikkaukselle

Vatsa-aortan aneurysmia on yleensä hoidettu avoimella leikkauksella, mutta 1990-luvulta lähtien yhä useammin myös suonensisäisen stenttiproteesin avulla. Stenttiproteesin avulla pystytään välttämään suuri avoleikkaus, jolloin potilaan toipuminen on nopeampaa. Stenttiproteesihoidon ongelmia ovat olleet mm. myöhäiset komplikaatiot, esimerkiksi valtimohaarojen kautta tapahtuva säkinsisäinen vuoto (II tyypin vuoto).

Terhi Nevala

Lääketutkimusta silmänpohjan sairauksien hoitoon

Silmän takaosan sairaudet aiheuttavat merkittävän osan näkövammaisuudesta. Vanhuksilla yleisin näön heikkenemistä aiheuttava sairaus on silmänpohjan ikärappeuma. Muita yleisiä takaosan sairauksia ovat diabeettinen verkkokalvosairaus ja perinnölliset rappeumasairaudet, jotka koskettavat myös nuorempaa väestöä. Silmänpohjan ikärappeuman hoito koki mullistuksen muutama vuosi sitten, kun silmän sisälle annosteltavat verisuonikasvutekijänestäjät tulivat käyttöön. Kuitenkin edelleen suurin osa ikärappeumapotilaista ja useat muut potilasryhmät ovat vailla lääkehoitoa. Siksi tarvitaan lisätutkimusta silmänpohjansairauksien syntymekanismeista ja lääkekehitystyötä. Näissä solumallit ovat tärkeä työkalu.

Eliisa Mannermaa

Antioksidantit, sytokiinit ja oksidatiivinen stressi keuhkosyövässä

Vapaita radikaaleja syntyy mm. soluhengityksen aikana, ja niiden on todettu olevan osallisena useiden sairauksien, mukaan lukien syövän, synnyssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilailla vapaiden radikaalien tuotanto on lisääntynyt. Myös sädehoidossa syntyy vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Lisäksi monien solunsalpaajien vaikutukset välittyvät vapaiden radikaalien kautta. Huolimatta siitä, että tutkimustieto vapaiden radikaalien osuudesta syövässä on lisääntynyt, on antioksidantteja, sytokiineja ja oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineita keuhkosyövän hoitojen aikana tutkittu vähän.

Marika Crohns

Alzheimer-genetiikassa uusia löydöksiä

Perinteisen APOE-4-geeniassosiaation lisäksi hiljaittain on löydetty muitakin Alzheimerin tautiin assosioituvia geenivariaatioita. Yksi näistä uusista löydöksistä on kolesteroliesterin kuljetusproteiinigeenin toiminnallinen polymorfismi (CETP). CETP:n kodonin 405 -polymorfismi (isoleusiini/valiini) on aiemmissa tutkimuksissa assosioitunut pitkäikäisyyteen sekä vähäisempään sydän- ja verisuonitautiriskiin. Yhdysvalloissa selvitettiin ikääntyvässä kohortissa (> 69 v, n = 523) tämän geenin polymorfismin merkitystä kognitiiviseen heikkenemiseen sekä dementian ilmaantuvuuteen noin neljän vuoden seurannassa.

Kaisu Pitkälä

Kognitiivinen remediaatioterapia - uusi menetelmä skitsofreniapotilaiden kuntoutukseen

- Skitsofreniaan sairastuvat kärsivät psykoottisten oireiden lisäksi huomattavista kognitiivisen toimintakyvyn vajavuuksista, jotka usein edeltävät sairauden puhkeamista ja jatkuvat edelleen psykoottisten oireiden lievennyttyä. Viime vuosina kognitiivisen toimintakyvyn parantaminen on noussut keskeiseksi kuntoutuksen tavoitteeksi.

Emiliano Muzio, Jorma Oksanen, Laila Luoma, Terhi Kimmelma-Paajanen, Miia Ruohonen

Mitä levinneen munuaissyövän hoito maksaa?
Interferonilla hoidettujen potilaiden hoitokustannukset Suomessa

Syövänhoitoon kehitetään jatkuvasti uusia hoitomuotoja, joiden kustannuksista tarvitaan vertailutietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää levinnyttä munuaissyöpää sairastavien, alfa-interferonilla (IFN) hoidettujen, potilaiden hoidon kokonais- ja osakustannuksia. Uusien hoitomuotojen kustannuksia ja tuloksellisuutta voidaan verrata interferonihoitoon, kun kustannusanalyysi on sen osalta tehty.

Riikka-Liisa Vuorinen, Timo Purmonen, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Maria Lapela, Seppo Pyrhönen

Ärtyvän suolen oireyhtymä Suomessa

Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys väestössä on tutkimuksissa ollut 3-25 %. Laaja vaihtelu selittyy osin määritelmien ja diagnostisten kriteerien eroista. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ärtyvän suolen oireyhtymän yleisyyttä Suomessa sekä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja ruumiillisten oireiden esiintymistä sen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin potilaiden terveyspalvelujen käyttöä ja oireyhtymän terveystaloudellisia kustannuksia.

Markku Hillilä

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman ennustetekijöitä

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyövistä. Taudin ennuste on vaihteleva, sillä sen piirteet ovat taudin heterogeenisiä. Immunokemoterapia eli CD20-vasta-aine rituksimabin ja monisolunsalpaajien yhdistelmä on ensilinjan hoito. Tärkein potilaan ennustetta määrittävä tekijä on kliinisiin parametreihin perustuva luokitus. Kuitenkin myös biologisilla piirteillä on vaikutus taudin kulkuun. Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on jaoteltu hyväennusteisiin itukeskusperäisiin ja huonoennusteisiin ei-itukeskusperäisiin alatyyppeihin. Alatyyppien ennustemerkitys on kuitenkin ollut epäselvä immunokemoterapian aikakaudella.

Heidi Nyman

Astman hinta Suomessa 1987-2005
Pitkäaikaissairauden hoidon kustannukset ja taloudelliset hyödyt

Terveydenhuollon hallittu ohjaus edellyttää tautikohtaisia kustannustarkasteluja. Tätäkin tärkeämpää on arvioida sairauksien hoidosta potilaille ja yhteiskunnalle koituvia hyötyjä. Maamme rekisteriaineistot ja väestötutkimukset tarjoavat hyvän tietopohjan tähän, joskin terveydenhuollon monikanavainen rahoitus vaikeuttaa kokonaiskustannusten arviointia. Tutkimuksessa arvioitiin pitkäaikaisen sairauden eli astman hoidon tehostumisella saavutettuja yhteiskunnallisia hyötyjä.

Eeva Reissell, Fredrik Herse, Janne Väänänen, Jussi Karjalainen, Timo Klaukka (‡), Tari Haahtela

Ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuus ja tulokset Kouvolassa

Useat kunnat ovat ulkoistaneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelujaan ratkaistakseen terveyskeskuslääkärien rekrytointiongelman. Kouvolan seudulla yksityinen yritys on tuottanut avosairaanhoidon lääkäripalveluja vuodesta 2007. Tämän selvityksen tarkoitus oli tutkia uutta ja entistä toimintamallia sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin tehty vastaavaa perusterveydenhuollon oman toiminnan ja ostopalvelun vertailua.

Ilkka Vohlonen, Mikko Komulainen, Arto Vehviläinen, Mikko Vienonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030