Hospitalisti kirurgisella vuodeosastolla – hyötyä saavutettavissa?

• Hospitalisti on sairaalassa työskentelevä yhdyslääkäri, jolla on laaja näkemys potilaiden akuuttien ja pitkä­aikaisten ongelmien hoidosta.

Kirsi Laitakari, Vesa Koivukangas, Heikki Wiik

Väitökset 11/2019

Hermovälittäjäaineiden toiminta eroaa eri toiminnallisissa riippuvuuksissa

Ahmintahäiriö näkyy aivokemiassa, peliriippuvuus ei

Kaikki toiminnalliset riippuvuudet eivät ole aivokemialtaan samanlaisia, havaitsi neurologiaan erikoistuva lääkäri Joonas Majuri väitöstutkimuksessaan.

Anne Seppänen

Terveyspalveluissa tuetaan syrjäytymistä

Kuntien järjestämä terveydenhuolto on vetäytynyt heikoimmassa asemassa olevan työ­ikäisen väestön palveluista, kirjoittaa Raija Kerätär.

Raija Kerätär

Ajokykyä syytä arvioida jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa

MoCA-menetelmä näyttää tunnistavan varhaisia kognition muutoksia hyvin.

Suvi Sariola

Hospitalistin osa ei ole helppo

Kokonaisnäkemyksestä on hyötyä moniongelmaisille ja iäkkäille potilaille. Vastuunjako osaston erikoisalan lääkärin kanssa voi kuitenkin olla haastavaa.

Tiina Huttu

Keuhkovaltimoiden pallolaajennushoidot yleistyvät

Menetelmä rasittaa potilasta vähemmän kuin leikkaus.

Marianne Jansson

Alzheimer-potilaalla on suurempi pään vamman riski

Kaatumiset aiheuttavat vanhuksille eniten pään vammoja.

Minna Pihlava

Monikulttuuriset lääkärin vastaanotot näyttävät sujuvan ajateltua paremmin

Kun lääkärillä ja potilaalla on eri äidinkieli ja erilainen kulttuurinen tausta, kieleen ja tietämykseen liittyviä eroja osataan usein kompensoida keskusteluissa intuitiivisesti.

Ulla Toikkanen

Tamperelaisten nuorten käytöshäiriöt vähenivät, mutta masennus lisääntyi

Myös jännittyneisyys ja väsymysoireet, ahdistuneisuus sekä sairauspoissaolot koulusta olivat kasvaneet, kertoo terveyskysely.

Ulla Toikkanen

Asentovinokalloisuus ja kognitiiviset taidot

Imeväisiän keskivaikea tai vaikea asentovinokalloisuus oli yhteydessä huonompaan koulumenestymiseen ja heikompiin kognitiivisiin taitoihin. Ero älykkyysosamäärässä vastasi 4–7 pistettä matalampaa tulosta verrokkeihin nähden.

Nina Kaseva

Pakarassa kipua – mikä hoidoksi?

Kiputila pakarassa (gluteaalinen tendinopatia) tai lonkan ulkosyrjällä (ns. trokanterbursiitti) tai) on varsin tavallinen ikääntyvän naisen krooninen vaiva vastaanotolla. Oireen patofysiologia on vieläkin osin tuntematon, mutta valtaosalla lienee kysymyksessä ikääntymiseen liittyvä lonkan tai pakaran jänteiden rappeuma ja usein myös oikea limapussin tulehdus eli bursiitti. Tautia on Suomessa totuttu hoitamaan tulehduskipulääkkeillä ja paikallisilla puudute-kortisoni-injektioilla. Australialaiskollegat ovat tehneet pakarakivun hoidoista hyvän satunnaistetun tutkimuksen.

Hannu Paajanen

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi

Eturauhassyövän uusiutumisen ennuste syntyy koneoppimisen avulla

Mitä paremmin eturauhassyövän käyttäytymistä radikaalileikkauksen jälkeen voidaan ennustaa, sitä paremmin voidaan valita kullekin potilaalle sopiva jatkohoito ja siten parantaa hoitotuloksia ja potilaan elämänlaatua. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa todettiin kolmen eri koneoppimistekniikan päihittävän perinteisen Coxin regressioanalyysin biokemiallisen residiivin ennustamisessa vuoden kuluessa leikkauksesta.

Ossi Lindell

Alzheimer-potilaat ja psyykenlääkkeiden käyttö 2005–2011

Lähtökohdat Tutkimme Alzheimerin taudin diagnoosin eri vuosina saaneiden henkilöiden psyykenlääkkeiden käyttöä sekä heidän osuuttaan 65 vuotta täyttäneestä väestöstä erityisvastuualueittain.

Laura Juhola, Heidi Taipale, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Anna-Maija Tolppanen

Nuorten psyykkiset ongelmat ja psykososiaaliset hoitomenetelmät sijaishuollossa Järjestelmällinen katsaus

• Sijaishuollon nuorilla esiintyy enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmia kuin muilla saman ikäisillä.

Virve Kekkonen, Tommi Tolmunen, Mari Markkanen, Tarja Koskinen, Eila Laukkanen

Ruuansulatuskanavan yläosan verenvuodon hoito

Vuotopotilaalle aloitetaan protonipumpun estäjälääkitys, ja gastroskopia pyritään tekemään 24 tunnissa sairaalaan tulosta.

Marianne Udd, Juha Saarnio

Selkäkirurgi halusi tietää lisää ryhtihäiriöistä

Tutkimustyön tuloksena syntyi ensimmäinen Suomessa tehty väitöskirja aikuisten ryhtihäiriöistä.

Anne Seppänen

Väitökset 10/2019

Tavallinen, mutta tuntematon aikuisen selän ryhtihäiriö vaikuttaa oireisiin ja leikkaushoitoon

Munuaisensiirtolistalle pääsee nyt ilman edeltävää dialyysihoitoa

Dialyysihoitoa on Suomessa pitkään pidetty lähes välttämättömänä vaiheena munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen hoidossa. Vain dialyysihoidossa olevat ovat päässeet siirtolistalle odottamaan munuaissiirrettä kuolleelta luovuttajalta. Monessa maassa siirtoja tehdään kuitenkin pre-emptiivisesti eli ennakoivasti, ilman edeltävää dialyysihoitoa, myös kuolleilta luovuttajilta. Esimerkiksi vuonna 2016 Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa 8 % uremian aktiivihoidon aloittaneista sai munuaissiirteen ilman edeltävää dialyysihoitoa, hieman yli puolet kuolleelta luovuttajalta (1).

Patrik Finne, Ilkka Helanterä, Marko Lempinen