Jättisolu- eli temporaaliarteriitti - miten diagnosoin, miten hoidan

Jättisolu- eli temporaaliarteriitti on suurten ja keskikokoisten valtimoiden seinämätulehdus. Se on primaarisista arteriiteista yleisin ja sitä esiintyy erityisesti pohjoismaista alkuperää olevassa väestössä.

Tapani Helve

OIKAISU

Oikaisu: Lääkärilehden numerossa 20/2004 julkaistussa artikkelissa De Backer G, Ambrosini E, Borch-Johnsen K ym. Eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärin työssä (Suom Lääkäril 2004;59:2120-8) oli virhe sivun 2124 vasemmalla palstalla: EC-CT:n tilalla tulisi lukea EB-CT. Virhe oli alkuperäisessä englanninkielisessä tekstissä, jonka käännös tämä artikkeli on.

Guy de Backer - Ettore Ambrosioni - Knut Borch-Johnsen - Carlos Brotons, Renata Cifkova - Jean Dallongeville - Shah Ebrahim - Ole Faergeman, Ian Graham - Giuseppe Mancia - Volkert Manger Cats - Kristina Orth-Gomér, Joep Perk - Kalevi Pyörälä - José L. Rodicio - Susana Sans - Vedat Sansoy, Udo Sechtem - Sigmund Silber - Troels Thomsen - David Wood

Kouluissa sattuu lieviä tapaturmia

Lasten ja nuorten kuolemaan johtaneiden tapaturmien väheneminen yhteen neljäsosaan vuosina 1971-1995 on turvallisuusalan hienoin saavutus Suomessa. Vastaavaa edistystä ei ole saavutettu lievempien tapaturmien osalta. Siksi on tarpeen tehostaa esimerkiksi usein lieviin seurauksiin jäävien koulutapaturmien tutkimusta. Tätä tarvetta lisää vielä tieto siitä, että lähes 40 % peruskouluista ei tiedä oppilailleen sattuneiden tapaturmien lukumäärää.

Simo Salminen - Anne Lounamaa - Marja Kurenniemi

Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto työlästä myös terveydenhuollossa

Viisi vuotta sitten jo kaksi kolmasosaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnasta käytti tietotekniikkaa työssään, yli puolet odotti käytön lisääntyvän runsaasti viiden vuoden sisällä ja lisäksi suurin osa vastaajista näki taitonsa ja tietotekniikan käytön hallitsemattomaksi. Kun tähän lisätään tietotekniikan käytön ja kiireen ja voimattomuuden kokemisen yhteys, kokonaisuus vaikuttaa kaoottiselta.

Reima Suomi - Reetta Raitoharju - Gustav Wickström

Lääkärin toimipaikka merkittävä fysioterapian määräyslomakkeeseen

Sairausvakuutuksen korvaustilastosta ei ole saatavissa tietoa siitä, miten sairausvakuutuksesta korvattava yksityisenä avohoitona toteutettava fysioterapia jakautuu hoidon määränneen lääkärin toimipaikan mukaan. Fysioterapian määräyslomake SV3 F täydentyy 1.7.2004 alkaen siten, että siihen on lisätty kohta Lääkärin toimipaikka määräystä kirjoitettaessa.

Tiina Telakivi

Sydänpysähdyksen hoitoon ja jatkohoitoon liittyvien tekijöiden vaikutukset

24.4.2004 Helsingin yliopisto

Markus Skrifvars

Syöttösolut ja orvaskesi ihoviljelmissä

7.5.2004 Kuopion yliopisto

Petri Kivinen

Laajentavan kardiomyopatian genetiikka itäsuomalaisessa väestössä

7.5.2004 Kuopion yliopisto

Satu Kärkkäinen

Akuutin otsaontelotulehduksen paranemisennuste

7.5.2004 Turun yliopisto

Kristina Wide

Aivojen alfa2A-reseptorit ja lääkevaikutus ahdistus- ja masennusoireisiin

7.5.2004 Turun yliopisto

Janne Lähdesmäki

Tajuttomuuden, kivuttomuuden ja aivosähkökäyrän purske-vaimentumailmiön mittaamisesta laskimonukutuksen aikana

7.5.2004 Tampereen yliopisto

Seppo Mustola

Lyhyesti: Myös kielellinen sujuvuus heikkenee luteaalivaiheessa

Tiedetään että kuukautiskiertoon liittyy mielialan vaihtelua. Vähemmän tiedetään kognitiivisten toimintojen vaihtelusta kuukautiskierron aikana. Englantilaiset tutkijat määrittivät 15 vapaaehtoisen terveen, premenopausaalisen naisen mielialan, kognitiiviset toiminnot ja kortisoliaineenvaihduntaa kuukautiskierron follikkeli- ja luteaalivaiheen aikana. Follikkelivaiheeseen verrattuna luteaalivaiheen aikana tutkittavat kokivat vähemmän mielihyvää, vaikka eivät olleet varsinaisesti masentuneita, selvisivät huonommin kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä, mutta nopeustestissä heidän reaktioaikansa oli nopeampi. Luteaalivaiheessa kortisolin vuorokausieritys ja syljen dihydroepiandrosteronieritys olivat alhaisemmat kuin follikkelivaiheessa. Näyttääkin siltä, että luteaalivaiheen aikana naisen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin toiminta on alentunut ja että tällä voi olla vaikutusta luteaalivaiheen muuttuneeseen mielialaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Varhainen altistuminen tupakansavulle aiheuttaa keuhko-oireita

Laajassa 18 922 iältään 20-44-vuotiasta eurooppalaista käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että sekä jo kohdussa tai myöhemmin ympäristön kautta tapahtunut altistuminen vanhempien tupakoinnille altistaa hengitystieoireille ja keuhkofunktioiden (FEV1, FVC) mataluudelle myöhemmällä iällä. Kohdunaikainen altistuminen oli vaarallisempaa naisille, synnytyksen jälkeinen miehille. Ventilaatiofunktiotuloksia oli käytössä 15 901 henkilöltä.

(Hp)

Ikääntyneiden masennukseen muutakin kuin pillereitä

Ikääntyneiden vakava masennus on suhteellisen harvinaista, mutta lievemmästä masennuksesta kärsii 15-30 % vanhuksista. Tähän saakka ikääntyneiden masennuksen hoidossa on ollut näyttöä vain lääkehoidosta, mutta viime vuosina on ilmaantunut tutkimuksia muidenkin hoitomuotojen vaikuttavuudesta. Satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin nyt, voidaanko kotiin tuodulla, ratkaisukeskeisellä ja aktivoivalla terapialla lievittää lievän masennuksen oireita.

Kaisu Pitkälä

PMS-oireyhtymä ennakoi runsaita vaihdevuosioireita

Premenstruaalioireyhtymää (PMS) potevalla naisella esiintyy kuukautiskierron lopulla mielialavaihteluja, toimintakyvyn laskua, hankalaa rintojen aristusta ja turvotustakin usein. PMS:n etiologiaa ei tunneta. Oireilu vähenee iän myötä ja häviää menopaussin yhteydessä. Näin kävi naisryhmässä, jota seurattiin 40:n ja 50 ikävuoden välillä. Seurannan alussa noin 30 % kärsi vaikeasta PMS:stä, mutta lähestyttäessä menopaussi-ikää enää vain 5 %. Vaivan häviäminen korreloi kuukautiskierron pidentymiseen premenopaussissa. Naisilla, jotka raportoivat vaikean PMS:n seurannan alussa, oli menopaussissa muita merkitsevästi enemmän kuumia aaltoja, huonoa unta, masennusta ja vähentynyt libido. Siten PMS-naiset tarvitsevat tavallista enemmän seurantaa ja tukea premeopaussissa ja menopaussin aikana. Tutkijat pohtivat, olisivatko selektiiviset serotoniinin estäjät hyviä näiden naisten kuumien aaltojen hoidossa, koska kyseiset aineet vaikuttavat edullisesti vaikeaan PMS:ään.

Pertti Kirkinen

Tyytyväinen ihminen pysyy pitkään työelämässä

Subjektiivinen elämäntyytyväisyys on eräitä perustuntoja, jolla on monia myönteisiä yhteyksiä jokapäiväiseen selviytymiseemme. Suomalaiset tutkijat kysyivät laajalta kaksosaineistolta heidän tyytyväisyyttään elämään vuosina 1975 ja 1981 ja selvittivät heidän työkykyään työkyvyttömyyseläkestatuksen perusteella vuosina 1977-87. Lähtötilanteen tyytymättömyys elämään ennusti sekä psykiatrisista että ei-psykiatrisista syistä johtuvaa työkyvyttömyyttä tutkittavilla, jotka lähtötilanteessa olivat terveitä. Sekoittavien tekijöiden kontrolloinninkin jälkeen tämä yhteys säilyi merkitsevänä. Jos tutkittavat raportoivat tyytymättömyyttä elämään molemmilla alkututkimuskerroilla, oli heidän työkyvyttömyysriskinsä lähes 4-kertainen. Psykiatrisen työkyvyttömyyden riski oli peräti 15,5-kertainen ja ei-psykiatristen 2,6-kertainen molemmilla kerroilla tyytyväisiksi itsensä raportoineisiin verrattuna. Tutkijoiden loppupäätelmä olikin, että subjektiivinen elämäntyytymättömyyden tunne ennustaa erityisesti terveillä työkyvyttömyyttä. Pohdittavaksi jää, voidaanko elämäntyytyväisyyttä parantaa siten, että sen positiiviset tulevaisuuden vaikutukset säilyvät.

Raimo K.R. Salokangas

PNH:hon syynmukaista hoitoa

Vaikka PNH (paroksysmaalinen yöhemoglobinuria)on harvinainen sairaus (Suomessa on parikymmentä potilasta), on ilahduttavaa, että siihenkin kehitetään lääkkeitä. Tautia luonnehtii huono elämänlaatu toistuvien verisuonitukosten ja anemian ja siihen liittyvän uupumuksen vuoksi. Punasolusiirtoja tarvitaan. Sairauden patogeneesissä on keskeistä komplementin aktivoituminen tätä vastaan suojaamattomia punasoluja vastaan. Ekulitsumabi on vasta-aine, joka salpaa komplementta aktivoitumasta.

Robert Paul

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettaminen vähentää paniikkia

Tutkimuksissa on todettu, että tupakointi lisää useiden, joskaan ei kaikkien, psyykkisten häiriöiden riskiä. Väestötutkimusaineiston avulla pyrittiin selvittämään, voidaanko tupakoinnin lopettamisella vähentää psyykkistä sairastavuutta. Tupakointi lisäsi mielialahäiriöiden riskiä riippumatta siitä, polttiko tutkittava edelleen vai oliko hän jossain vaiheessa lopettanut tupakoinnin. Sen sijaan paniikkihäiriön ja agorafobian riski oli kohonnut ainoastaan parhaillaan tupakoivilla, ei tupakoinnin lopettaneilla. Samanlainen tilanne oli alkoholi- tai aineriippuvuuksien kanssa. Näyttääkin siltä, että tupakoinnin lopettaminen ei vähennä masennuksen riskiä, mutta kylläkin paniikkihäiriöiden riskiä. Lisäksi tupakointi voi olla riippuvuushäiriön ajankohtainen indikaattori.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Plasman pitkäketjuiset rasvahapot eivät suojaa astmalta

Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota siihen, voisivatko kalasta peräisin olevat pitkäketjuiset rasvahapot suojata allergisilta sairauksilta. Nyt tehdyssä 1 601 nuoren aikuisen väestötason tutkimuksessa tulos näytti kuitenkin hypoteesin suhteen kielteiseltä; itse asiassa tulikin viitettä siitä, että plasman dihomogammalinoleiinihappo (DHGLA) voisi ollakin toisin päin yhteydessä astmaan (riskisuhde eri tavoin todettuun astmaan 1,25-1,34); kausaalisen suhteen määritykseen tutkimusasetelma ei soveltunut, joten tältä osin joudumme odottamaan lisätietoja muualta.

Hannu Puolijoki

Uusittu eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä

Sydän- ja verisuonitaudit, erityisesti ateroskleroosin aiheuttamat valtimotaudit, ovat edelleen tärkeä kuolleisuuden, sairastuvuuden ja ennenaikaisen toimintakyvyn menetyksen syy kaikissa Euroopan maissa. Ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien pääluokassa sepelvaltimotaudin osuus on kaikkein suurin, mutta väestöjen ikäjakauman siirtyessä yhä vanhempiin ikäluokkiin päin ahtauttavan aivovaltimotaudin osuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudin ja ahtauttavan aivovaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus ovat useimmissa Euroopan maissa huomattavasti vähentyneet, mutta eräissä Itä-Euroopan maissa kehitys on viimeisen vuosikymmen aikana ollut epäedullinen.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys - Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpainehdistys - Kunnallislääkärit, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys - Suomen Neurologinen Yhdistys, Sosiaalilääketieteen Yhdistyksen Käyttäytymislääketieteen Jaos, Suomen Sydänliitto - Suomen Diabetesliitto - Aivohalvaus- Ja Dysfasialiitto