Onko oireiden takana keuhkoembolia ?
Keuhkoembolian tutkimuksia suunniteltaessa ja löydöksiä tulkittaessa on tärkeintä arvioida ensin diagnoosin todennäköisyys huolellisen anamneesin ja statuksen perusteella.
D-dimeeri on avohoidossa erinomainen keuhkoembolian poissulkututkimus. Ultraäänitutkimuksessa havaittu alaraajan syvä laskimotukos riittää vahvistamaan kliinisen keuhkoemboliaepäilyn.
Tietokonetomografia on useimmissa sairaaloissa helpoimmin toteutettava keuhkoverenkierron kuvantamistutkimus. Keuhkojen perfuusiokartoitus on käypä tutkimus etenkin niillä potilailla, joilla varjoainekuvaus on vasta-aiheinen. Yksittäisissä tapauksissa pulmonaaliangiografia saattaa tulla kysymykseen.
Sydämen ultraäänitutkimus osoittaa helposti keuhkoembolian vaikutukset sydämen oikean kammion toimintaan. Myös biokemialliset sydänmerkkiaineet voivat kohota keuhkoembolian yhteydessä.
Keuhkoembolian vuotuiseksi esiintyvyydeksi arvioidaan noin 15-20 tapausta 100 000 asukasta kohti. Keuhkoembolian diagnostiikkaa vaikeuttaa kliinisen kuvan monimuotoisuus. Oireet voivat olla vähäisiä, epätyypillisiä tai muun samanaikaisen sairauden peittämiä. Koska keuhkoembolian kliininen kuva voi…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



