Lehti 34: Katsausartikkeli 34/2004 vsk 59 s. 3033 - 3037

Onko oireiden takana keuhkoembolia ?

Keuhkoembolian tutkimuksia suunniteltaessa ja löydöksiä tulkittaessa on tärkeintä arvioida ensin diagnoosin todennäköisyys huolellisen anamneesin ja statuksen perusteella.

D-dimeeri on avohoidossa erinomainen keuhkoembolian poissulkututkimus. Ultraäänitutkimuksessa havaittu alaraajan syvä laskimotukos riittää vahvistamaan kliinisen keuhkoemboliaepäilyn.

Tietokonetomografia on useimmissa sairaaloissa helpoimmin toteutettava keuhkoverenkierron kuvantamistutkimus. Keuhkojen perfuusiokartoitus on käypä tutkimus etenkin niillä potilailla, joilla varjoainekuvaus on vasta-aiheinen. Yksittäisissä tapauksissa pulmonaaliangiografia saattaa tulla kysymykseen.

Sydämen ultraäänitutkimus osoittaa helposti keuhkoembolian vaikutukset sydämen oikean kammion toimintaan. Myös biokemialliset sydänmerkkiaineet voivat kohota keuhkoembolian yhteydessä.

Veli-Pekka Harjola

Keuhkoembolian vuotuiseksi esiintyvyydeksi arvioidaan noin 15-20 tapausta 100 000 asukasta kohti. Keuhkoembolian diagnostiikkaa vaikeuttaa kliinisen kuvan monimuotoisuus. Oireet voivat olla vähäisiä, epätyypillisiä tai muun samanaikaisen sairauden peittämiä. Koska keuhkoembolian kliininen kuva voi…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat