Hormonihoidolla edullinen vaikutus veren rasvoihin

Vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon tiedetään vaikuttavan edullisesti veren lipidiarvoihin. Estrogeenikorvaushoito pienentää koronaaritapahtumien ilmaantuvuuden puoleen verrattuna ilmaantuvuuteen naisilla ilman korvaushoitoa. Sen sijaan ei ole paljonkaan tutkittu, miten estrogeeni-progestiinikorvaushoito vaikuttaa veren rasvoihin postmenopausaalisilla naisilla.

Robert Paul

Kyllä diureettia tarvitaan

Pitkään diureettia käyttäneen vanhuspotilaan lääkäri saattaa harkita lääkityksen lopettamista. Jos potilas on käyttänyt diureettia sydämen vajaatoimintaan, korkeaan verenpaineeseen tai alaraajaturvotuksiin kuukausia tai vuosia ja pysynyt oireettomana, voi kroonisen lääkityksen jatkaminen tuntua turhalta, varsinkin kun diureetit saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten elektrolyyttihäiriöitä ja kihtiä.

Robert Paul

Rotarokote tutkittavana

Kahden erilailla eksoottisen maan, Suomen ja Venezuelan, lapsilla on tutkittu uuden rotavirusrokotteen tehoa. Tulokset julkaistiin samalla viikolla, toinen työ Lancetissa, toinen New England Journal of Medicinessa.

Heikki Arvilommi

Uusi influenssavirus

Tuomiopäivän ennustajia on aina ollut. Infektiotautien saralla uutta mustaa surmaa tai Espanjan tautia on povattu yhä useammin, kun mikrobien muuntelukyvystä on saatu todisteita. Lyhyt kirje Naturessa tarjoaa varoituksen influenssapandemiasta, koska uudenlainen virus on vaatinut ensimmäisen uhrinsa.

Heikki Arvilommi

Juuston laktokokissa tehokas resistenssigeenipakkaus

Laktokokit käynnistävät raakamaidosta tehtävän juuston syntymiselle välttämättömän käymisreaktion. Bakteereita on lopputuotteessakin kymmeniä miljoonia grammaa kohti. Sveitsiläinen tutkijaryhmä on löytänyt tuorejuustosta streptomysiinille, tetrasykliinille ja kloramfenikolille resistentin Lactococcus lactis -kannan. Bakteerista eristetty vajaan 30 kiloemäksen kokoinen plasmidi pystyi siirtämään resistenssit Enterococcus faecalikseen.

Matti Viljanen

Miten Turussa hoidetut kolmos- ja nelosraskaudet eroavat kaksosraskauksista?

Tutkimuksessa seurattiin TYKS:ssa vuosina 1988-93 hoidettujen kolmos- ja nelosraskauksien sujumista ja syntyneiden lasten selviytymistä verrattuna kaksosraskauksiin. Usein hedelmättömyyshoidon tuloksena alkaneissa kolmosraskauksissa oli selvästi suurempi ennenaikaisen synnytyksen insidenssi kuin verrokkiryhmässä. Kolmosten paino ja pituus olivat merkittävästi pienemmät kuin verrokeilla ja lääketieteellistä hoitoa vaativia ongelmia esiintyi selvästi enemmän. Vastasyntyneet kolmoset lähetettiin keskolaan yleisemmin ja sairaalahoitojakso oli pidempi kuin kaksosilla. Perinataalikuolleisuus ei tämän tutkimuksen perusteella ollut kuitenkaan lisääntynyt.

Anu Paloniemi, Harri Polvi, Ulla Ekblad

Lääkehiili riittää useimmiten imeytymisen estämiseksi akuuteissa myrkytyksissä

Lääkehiilen asema tehokkaimpana keinona myrkyllisten aineiden imeytymisen estämiseksi akuuteissa myrkytyksissä on entisestään vahvistunut, kun taas rutiininomaisen mahantyhjennyksen hyödyllisyys on kyseenalaistettu. Monet tutkimukset viittaavat siihen, että mahdollisimman nopea lääkehiilen antaminen ilman edeltävää mahantyhjennystä olisi riittävä toimenpide useimmissa akuuteissa myrkytyksissä. On kuitenkin tilanteita, joissa mahantyhjennys tulee tehdä, mutta sen tarpeellisuus tulisi aina harkita tapauskohtaisesti yliannoksesta kuluneen ajan, aineen myrkyllisyyden ja potilaan tilan perusteella.

Kari T. Kivistö, Jussi Vilska, Pertti J. Neuvonen

Liitännäishoidot muuttaneet nuorten luusarkoomapotilaitten ennustetta

Pahanlaatuisista luukasvaimista osteosarkooma ja Ewingin sarkooma esiintyvät pääosin nuorilla aikuisilla ja murrosikäisillä. Osteosarkoomaa todetaan 10-15 ja Ewingin sarkoomaa 5-8 uutta tapausta vuodessa. Näiden kasvainten hoitotulokset ovat olennaisesti parantuneet, kun on oivallettu, että ne lähettävät varsin varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, jotka saadaan häviämään vain solunsalpaajahoidoilla. Niinpä kemoterapia on yhdistetty niiden kirurgiseen (osteosarkooma, Ewingin sarkooma) tai sädehoitoon (Ewingin sarkooma).

Inkeri Elomaa

Tasapaino ja psykomotoriikka tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin voi liittyä heikentynyt tai normaalista poikkeava lihasten toiminta, hidastunut psykomotorinen reagointi sekä huonontunut tasapaino. On herännyt kysymys, ovatko motoriikan häiriöt tuki- ja liikuntaelinvaivojen syitä vai seurausta. Uusimpien tutkimusten mukaan kroonista selkäkipua sairastavien potilaiden heikentynyt psykomotoriikka ja tasapaino näyttävät olevan seurausta selkävaivasta; käden poikkeava liikenopeus löytyy puolestaan niskakivun etiologisten tekijöiden joukosta. Motoristen taitojen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen välisten yhteyksien löytyminen on herättänyt toiveita mm. siitä, että reaktioaika- ja tasapainomittauksista olisi apua tuki- ja liikuntaelinvaivojen diagnostiikassa. Uusimmat tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, etteivät mittaukset sovellu diagnostisiksi työkaluiksi, mutta ne saattaisivat sopia ongelman etenemisen tai kuntoutumisen onnistumisen seurantaan.

Satu Luoto, Simo Taimela

Perheväkivallan ymmärtäminen ja hoito

Perheväkivallan taustaa on selitetty useillakin teorioilla, eikä sen ilmenemistä pystytäkään selittämään vain yhden teorian varassa. Perheväkivaltaan puuttuminen voi olla lääkärille hankalaa, vaikka hän näkeekin tilanteen. Ilmiön parempi ymmärtäminen auttaa kuitenkin lääkäriä kohtaamaan työssään niin perheväkivallan uhreja kuin tekijöitäkin. Myös perheväkivallan hoidosta on hyvä tietää, vaikka hoidolliset lähestymistavat edellyttävät usein psykoterapeuttista erityisosaamista.

Outi Poutanen, Gustav Schulman, Sirkku Tukiainen

Työstressikysely Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1996 Miten lääkärit jaksavat?

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koko henkilöstölle tehtiin keväällä 1996 työstressikysely. Kiire on tuttua lähes kaikille ammattiryhmille. Stressin tunteminen vaihtelee, ja lääkärit olivat yksi eniten stressiä kokeva ammattiryhmä. Kehittämiskohteina nousivat esille esimiestoiminta, työyhteisöjen toimivuus, jatkuva koulutus ja perehdyttäminen, ikääntyvien työntekijöiden tukeminen sekä sijaisten asema. Kaikkiaan tulokset olivat myönteisemmät kuin suunnitteluvaiheessa uskottiin.

Marja Kyrö, Jorma Mönkkönen

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 2. Lisääntymisrekisterien laatuindikaattoreista

Erilaisista rekistereistä saatujen tietojen perusteella voidaan tehdä terveydenhuollon yksiköiden välisiä laatuvertailuja. Tällainen vertailu on Suomessa ollut toistaiseksi melko harvinaista, mutta niin laatukeskustelun suosion kasvun kuin kuluttajienkin vaatimuksesta se tulee lisääntymään. Tässä tutkimuksessa käytettiin skotlantilaisista lisääntymistiedostoista laadittuja laatuindikaattoreita Suomeen sovellettuna. Merkittävimmin Suomi erosi Skotlannista siinä, että meillä oli suuret sairaalakohtaiset erot keisarileikkausten määrässä saman sairaalatason yksiköiden välillä.

Mika Gissler, Mikko Nenonen

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoitotoiminnan tarkastus

HYKS:n sairaanhoitotoimen laatu on korkea. Henkilöstö on vahvasti sitoutunut työhönsä, ja sen ammattitaito on erinomainen. Muun muassa näin arvioi pääjohtaja Jussi Huttunen suorittamassaan HYKS:n sairaanhoitotoiminnan asiantuntijatarkastuksessa. Epäkohtiakin HYKS:n toiminnasta löytyi. Aluesairaalat ja terveyskeskukset kritisoivat hoidollista yhteistyötä riittämättömäksi. HYKS:n sisällä mm. hoidon jatkuvuudessa on puutteita, ja esimerkiksi odotusajat eräisiin poliklinikoihin osoittautuivat liian pitkiksi. Suuren keskussairaaalan sairaanhoidon tarkastuksesta ei Suomessa ollut tätä ennen kokemuksia. Tässä artikkelissa auditointia arvioidaan sekä tarkastetun että tarkastajan näkökulmasta.

Pekka Karma, Jussi Huttunen

Työterveyslaitokselta laaja tutkimus Työuupumus oletettua yleisempää

Työuupumus on osoittautunut oletettua yleisemmäksi ongelmaksi työikäisillä suomalaisilla. Se korostuu aloilla, joilla on tapahtunut suuria rakennemuutoksia ja saneerauksia, kuten maataloudessa ja pankkialalla, sekä esimerkiksi koulutuksessa. Työterveyslaitoksen laajan tutkimuksen mukaan enemmän kuin puolet työssäkäyvistä tunsi jonkinasteista työuupumusta: 48 %:lla työuupumus oli lievää, 7 %:lla vakavaa. Koko työvoiman määrään suhteutettuna tämä merkitsisi, että vakavaa työuupumusta kokee 165 000 suomalaista.

Suvi Sariola

Ojala ehdottaa Uudenmaan erikoissairaanhoitoon yhtä kuntayhtymää Menot kasvavat kun isännän ääni ei kuulu

Uudenmaan erikoissairaanhoidossa vaaditaan nyt isännän ääntä kuuluviin. Varatuomari Pekka Ojalan selvitys Uudenmaan erikoissairaanhoidosta neuvoo kuntia ottamaan suitset tiukasti käsiinsä, mikä käytännössä tapahtuisi yhdistämällä HYKS sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit yhdeksi kuntayhtymäksi. Nykytilanteen Ojala arvioi karanneen kuntien ohjauksesta kokonaan. Ojalan pyysi selvitysmieheksi yhdeksän Uudenmaan kuntaa, jotka toivoivat selvitysmiehen löytävän keinoja kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi erikoissairaanhoidossa.

Suvi Sariola

Mikä on kustannusvaikuttavinta prostatahyperplasian hoitoa?

Prostatahyperplasian hoito on viime vuosina muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi, kun markkinoille on tullut lääkkeitä, jotka pienentävät eturauhasen kokoa tai vähentävät liikakasvun aiheuttamia oireita. Lääkehoidon aseman selventämiseksi Kanadan terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Canadian Coordinating Office for Technology Assessment (CCOHTA) on tuottanut raportin, jossa verrataan kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysien (cost-utility) perusteella finasteridiä kahteen muuhun prostatahyperplasian hoitomuotoon, transuretraaliseen prostatektomiaan ja seurantaan (watchful waiting).

Risto P. Roine, Harri Sintonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Referoitu tutkimus on erittäin mielenkiintoinen. Tällaista tietoa tarvitaan nykyisinä aikoina, jolloin uusia ja usein hyvinkin kalliita hoitomuotoja jatkuvasti kehitellään. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitovaihtoehtojen vertailun ottaminen tutkimuksen kohteeksi on ymmärrettävää - ovathan tämän sairauden hoitovaihtoehdot viime vuosina suorastaan räjähdysmäisesti lisääntyneet samalla, kun itse sairauden patofysiologiaa on opittu tuntemaan yhä paremmin.

Timo Lehtonen

Keuhkoahtaumataudin (COPD) sairaalahoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin sairaaloiden postorekisteritietojen avulla COPD-potilaiden sairaalakäyttöä kaikissa Suomen sairaaloissa vuosina 1972-92. Lisäksi tutkittiin erikseen 1.1.86-31.12.90 sairaalaan ensimmäistä kertaa COPD:n takia joutuneiden 65-69-vuotiaiden (n = 2 237) selviytymistä ja kuolinsyitä. Nämä tiedot koottiin kuolinrekisteristä.

Sirkku Vilkman

Prolyyli 4-hydroksylaasi

Kollageenien valmistamisessa tarvittava avainentsyymi, prolyyli 4-hydroksylaasi, olisi sopiva kohde kontrolloida ylimääräisestä kollageenin tuotannosta aiheutuvia sairauksia, kuten keuhkofibroosia ja maksakirroosia. Entsyymin rakenne ja toiminta ovat kuitenkin puutteellisesti tunnettuja eikä entsyymin toiminnan estävän täsmälääkkeen kehittäminen ole vielä ollut mahdollista. Tässä väitöskirjassa on keskitytty tutkimaan selkärankaisilla kahdesta alfa- ja kahdesta beeta-alayksiköstä muodostuvan entsyymin alayksiköiden alueita, joita tarvitaan aktiivisen entsyymikompleksin muodostumisessa. Tätä tarkoitusta varten selvitettiin C. elegans -sukkulamadon alfa-alayksikön primaarirakenne (cDNA) ja tuotettiin sitä vastaavaa valkuaisainetta yhdessä ihmisen beeta-alayksikön kanssa hyönteissoluviljelmässä bakulovirusten avulla. Yllättäen alayksiköt liittyivät yhteen muodostaen aktiivisen prolyyli 4-hydroksylaasin, joka oli selkärankaisten entsyymistä poiketen alfab-dimeeri. Sukkulamadon ja ihmisen alfa-alayksiköt ovat aminohappojärjestystä verrattaessa keskenään vain 45 %:sesti identtisiä.

Peppi Karppinen

Hyytymistekijä XIII puutostauti

Hyytymistekijä XIII puutostauti on harvinainen autosomaalisen resessiivisesti periytyvä vuotosairaus. Potilailta puuttuu verenkierrostaan transglutaminaasientsyymi, hyytymistekijä XIII, jonka tehtävä on muodostaa kovalentteja sidoksia fibriinisäikeiden välille stabiloiden tuoretta verihyytymää. Verihyytymän heikkouden vuoksi potilailla on taipumus erilaisiin vuoto-oireisiin, joista tyypillisimpiä ovat napaverenvuodot syntymän jälkeen, erilaiset pehmytosavuodot, aivoverenvuodot ja spontaanit abortit.

Hanna Mikkola