Uudet soluväliaineen muokkaajat sydämen uudelleenmuovautumisessa Sydämen uudelleenmuovautuminen kuormituksen lisääntyessä esimerkiksi krooniseen verenpainetaudin tai sydäninfarktin yhteydessä voi pitkittyessään ja hoitamattomana johtaa sydämen vajaatoimintaan. Uudelleenmuovautumisen mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta täysin. Geenisirutekniikan avulla on löydetty monia uusia kuormituksessa aktivoituvia tekijöitä, joiden ilmentymistä ja merkitystä ilmiössä ei tunneta. Tällaisia ovat mm. soluväliaineen proteiinit trombospondiinit 1 ja 4 (TSP-1 ja TSP-4), matriksin Gla-proteiini (MGP) sekä tulehdusta edistävä sytokiini Tweak ja sen reseptori Fn14. Erja Mustonen Lehti 37: Väitös 37/2010 Kommentteja
Merkkiaine ennenaikaisen synnytyksen ennustamiseen Ennenaikainen synnytys on suurin vastasyntyneen sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Huolimatta lääketieteen kehittymisestä ennenaikaisten synnytysten määrä maailmalla on lisääntynyt. Suomessa 5,3 % lapsista eli noin 3 000 lasta syntyy ennenaikaisesti ennen 37. raskausviikon päättymistä; vastaava osuus Yhdysvalloissa on noin 13 %. Suurimmassa sairastumis- ja vammautumisvaarassa ovat ennen 32 raskausviikkoa syntyneet lapset, joita Suomessa syntyy vuosittain noin 600. Leena Rahkonen Lehti 37: Väitös 37/2010 Kommentteja
Kolloidiliuokset sydänleikkauspotilailla Kolloidiliuokset (hydroksietyylitärkkelysliuos HES, gelatiini, albumiini) ovat tehokkaita kirurgisten potilaiden neste-elvytyksessä sekä verenvuodon korvaushoidossa. Ne saattavat vaikuttaa veren hyytymisjärjestelmään ja siten lisätä leikkaukseen liittyvän vuodon riskiä. Sydänkirurgiassa kehon ulkopuolinen verenkierto heikentää hyytymisjärjestelmän toimintaa. Sydänleikkauksen jälkeen potilaat tarvitsevat riittävän veritilavuuden ylläpitämiseksi usein runsaasta nesteytystä, ja samanaikaisesti ovat vuotovaarassa. Tämän vuoksi liuosten vaikutus hyytymisjärjestelmään ja sydämen toimintaan on sydänleikkauspotilailla tärkeä. Alexey Schramko Lehti 37: Väitös 37/2010 Kommentteja
FDG-PET syövän levinneisyyden arvioinnissa kuratiivisen hoidon potilailla HALO-suositus: SLL452010-3703.pdf Esko Vanninen, Outi Paija, Tomi Kauppinen, Tuija S. Ikonen, Riitta Grahn, Sirpa-Liisa Hovi Lehti 36: Katsausartikkeli 36/2010 Kommentteja
Influenssa terveyskeskuksen vuodeosastolla Parempi rokotuskattavuus suojaisi epidemialta - Ikääntyneiden ja sairaalapotilaiden influenssaoireita voi olla vaikea tunnistaa. Kuvaamamme laitosepidemian havaitseminen viivästyi epätyypillisen taudinkuvan vuoksi. Eeva Ruotsalainen, Irma Meriö-Hietaniemi, Tove Laivuori, Veli-Jukka Anttila, Esa Rönkkö, Thedi Ziegler, Outi Lyytikäinen Lehti 36: Katsausartikkeli 36/2010 Kommentteja
Mitä kertoo verenkuva? - Verenkuvatutkimus on yksi yleisimmistä laboratoriotutkimuksista. Marjatta Sinisalo, Tomi Koski Lehti 36: Tapausselostus 36/2010 Kommentteja
Pirkkalan malli Työparityöskentelyä ja potilaiden listautumista soveltava toimintatapa terveyskeskuksessa Lääkäriliitto suosittaa terveyskeskuspalvelujen tuottamista listautumismallilla. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata listautumisprosessia ja mallin toteutettavuutta Pirkkalan kokemusten avulla. Noora Seilo, Tuomas Koskela, Juhani Jääskeläinen, Tiina Salminen, Marja Saarinen, Pirkko Ranki, Maire Sonninen, Merja Litmanen, Kari Mattila Lehti 36: Terveydenhuolto 36/2010 Kommentteja
Botuliinitoksiinista apua krooniseen migreeniin Kroonisen, vaikeahoitoisen migreenin hoidossa on nyt saatu tutkimusnäyttöä botuliinitoksiinin tehosta. Aiemmin estolääkkeinä on kokeiltu lääkkeitä beetasalpaajista epilepsialääkkeisiin. Britannia on Euroopan maista ensimmäinen, jossa botuliinitoksiini (Botox) on myös saanut viranomaisten hyväksynnän (9.7.2010 ) kroonisen migreenin hoitoon. Jaana Suhonen Lehti 35: Lääketieteen maailmasta 35/2010 Kommentteja
Geriatrinen asiantuntemus kuuluu kuntoutukseen Geriatrinen asiantuntemus parantaa vanhusten kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämä käy ilmi meta-analyysistä, jossa tarkastellaan geriatrisen asiantuntemuksen ottamista mukaan kuntoutukseen ja verrataan näin toteutettua kuntoutusta tavanomaiseen hoitoon. Mukana ovat satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, jotka selvittävät joko monisairaiden vanhusten kuntoutusta tai ortogeriatristen potilaiden kuntoutusta. Mukaan on otettu myös kaksi Keski-Suomessa tehtyä tutkimusta. Kaikkiaan meta-analyysissä on 17 tutkimusta ja 4 780 potilasta. Kaisu Pitkälä Lehti 35: Lääketieteen maailmasta 35/2010 Kommentteja
ABCDE-triage vaikuttaa päivystyskäyntien määrään ABCDE-triage vähensi perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä Vantaan yhteispäivystyksessä. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit sen sijaan lisääntyivät. Katariina Korkeila Lehti 35: Lääketieteen maailmasta 35/2010 Kommentteja
Lumevaikutuskin auttaa eteisvärinän katetrihoidossa Eteisvärinän katetrihoito parantaa elämänlaatua, yllättäen hoitotuloksesta riippumatta, ilmenee Mayo-klinikalla tehdystä tutkimuksesta. Klinikan rytmikardiologit selvittelivät 323 eteisvärinäpotilaalta elämänlaatua SF-36-mittarilla 2 vuotta katetriablaatiohoidon jälkeen. Juhani Airaksinen Lehti 35: Lääketieteen maailmasta 35/2010 Kommentteja
Omahoito tehostaa verenpaineen hoitoa Verenpaineen omahoidon tukeminen lisää hoidon tuloksellisuutta. Tähän päädyttiin Britanniassa, jossa asiaa selvitettiin satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla. Kaisu Pitkälä Lehti 35: Lääketieteen maailmasta 35/2010 Kommentteja
Fotodynaaminen menetelmä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa HALO-suositus: SLL452010-3711.pdf Eija Kelloniemi, Sirpa-Liisa Hovi, Sinikka Sihvo, Riitta Grahn, Ilkka Vuori, Pekka Hellström Lehti 35: Katsausartikkeli 35/2010 Kommentteja
Milloin hoidan nilkan nyrjähdyksen leikkauksella? - Nilkan nyrjähtäessä voi merkittävästi rikkoutua muitakin kudoksia kuin nivelsiteet. Hyvä kliininen tutkimus ja kokemus antavat viitteitä siitä, miten laajasti kuvantamistutkimuksia on aiheellista tehdä. Ilkka Tulikoura Lehti 35: Katsausartikkeli 35/2010 Kommentteja
Biologisten hoitojen kehitys 1900-luvun psykiatriassa - Mahdollisuudet auttaa psykiatrisia potilaita olivat ennen 1900-lukua hyvin vähäiset. Hoidon lähes ainoat keinot olivat eristäminen yhteiskunnasta ja fyysiset rajoitteet. Esa Leinonen Lehti 35: Katsausartikkeli 35/2010 Kommentteja
Suomalainen neurologi ottaa huomioon Käypä hoito -suosituksen MS-potilaan hoidossa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisen diagnostiikan ja hoidon toteutumista. Erityisesti selvitettiin, sovelletaanko McDonaldin uusittuja kriteereitä MS-taudin diagnostiikassa ja käytetäänkö neutraloivien vasta-aineiden vaikutusta määrittäviä testejä beetainterferonihoidon biologisen aktiivisuuden määrittämisessä. Irina Elovaara, Juha-Pekka Erälinna, Hanna Kuusisto, Tuula Pirttilä ‡, Mauri Reunanen, Juhani Ruutiainen, Jaana Suhonen Lehti 35: Terveydenhuolto 35/2010 Kommentteja
Epiteeli-mesenkyymimuutos syövän pahanlaatuistumisessa Epiteeli-mesenkyymimuutoksessa (epithelial-mesenchymal transition, EMT) epiteelisolut muuttuvat mesenkymaali- eli alkeistukikudossolujen kaltaisiksi, jolloin ne irrottautuvat toisistaan ja alustastaan ja pääsevät liikkumaan paikaltaan. EMT on välttämätön sikiökehityksen aikana, mutta sitä voi tapahtua myös syövän pahanlaatuistumisessa. Tyvikalvot ovat epiteelisoluja tukevia soluväliaineen osia. Ne ylläpitävät epiteliaalista ulkoasua ja syövässä estävät solujen liikkumista, invaasiota ja etäpesäkkeiden muodostumista. Laminiinit ovat tyvikalvojen päärakenneosia ja niillä voi olla suuri merkitys syövän syntymisessä. Minna Takkunen Lehti 35: Väitös 35/2010 Kommentteja
Lapsuusiässä alkavat mitokondriotaudit Mitokondriotaudit ovat perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat häiriöistä solujen mitokondrioissa tapahtuvassa energiantuotannossa. Sairauden oireet voivat ilmetä lähes missä tahansa elimessä ja missä tahansa iässä. Aivo-, lihas-, maksa- ja sydänoireet ovat tyypillisiä. Lapsuudessa alkavat mitokondriotaudit ovat usein vaikeasti tunnistettavia ja niiden diagnostiikka on haastavaa, ja siksi tarkka diagnoosi puuttuu useimmilta mitokondriotautia sairastavilta lapsilta. Pirjo Isohanni Lehti 35: Väitös 35/2010 Kommentteja
Itsemurha-alttiutta voivat lisätä mielenterveyshäiriön lisäksi monet tekijät Itsemurha on 15-64-vuotiaiden suomalaisten miesten neljänneksi ja naisten viidenneksi yleisin kuolemansyy. Väitöstutkimuksessa selvitettiin itsemurhille altistavia tekijöitä sikiökaudelta varhaiseen keski-ikään. Aineistona käytettiin Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttia, johon kuuluu yli 10 000 henkilöä. Antti Alaräisänen Lehti 35: Väitös 35/2010 Kommentteja
Vaikean sepsiksen vaikutukset kollageenien aineenvaihduntaan Yleistyneessä infektiossa veren hyytyminen ja tulehdusvaste ovat aktivoituneet koko elimistössä, mutta tutkimuksia yleistyneen infektion vaikutuksista kudoksen uusiutumiseen on vähän. Väitöstutkimuksessa selvitettiin sepsiksen vaikutuksia kollageenin muodostukseen ja hajoamiseen (kollageenityypit I ja III). Lisäksi tutkittiin kokeellisen ihohaavan epitelisaation nopeutta ja kollageenia hajottavien ja muillakin tavoin paranemisprosessiin osallistuvien matriksin metalloproteinaasien 2, 8 ja 9 esiintymistä. Fiia Gäddnäs Lehti 35: Väitös 35/2010 Kommentteja
Nuorten mielenterveyden hoidon pilotista hyviä tuloksia Kainuussa Terveydenhuolto Nuorten mielenterveyden hoidon pilotista hyviä tuloksia Kainuussa Etävastaanotot yli kuntarajojen nopeuttavat hoitoon pääsyä. Avoin artikkeli
Hyvinvointitarjotin käytössä Etelä-Savon hyvinvointialueella Terveydenhuolto Hyvinvointitarjotin käytössä Etelä-Savon hyvinvointialueella Myös ammattilaiset käyttävät sitä työvälineenä. Avoin artikkeli
Tutkimus: Älyinsuliinipumppu kustannustehokas tyypin 1 diabeteksen hoidossa Tiede Tutkimus: Älyinsuliinipumppu kustannustehokas tyypin 1 diabeteksen hoidossa Tulokset tukevat niiden käyttöä potilailla.
Tarja Malmille Euroopan tutkimusneuvoston rahoitus Alzheimerin taudin tutkimukseen Tiede Tarja Malmille Euroopan tutkimusneuvoston rahoitus Alzheimerin taudin tutkimukseen 150 000 euron apurahan tarkoituksena on auttaa hyödyntämään tutkimuksen tuloksia.
Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Terveydenhuolto Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Asiakaspalautetteen perusteella toiminta on koettu erittäin positiivisena. Avoin artikkeli
Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Tiede Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kuulo parani.