Tulehdusreaktion voimakkuuden säätelyyn osallistuvat mekanismit vaikeassa sepsiksessä

Vakavan yleisinfektion yhteydessä elimistössä käynnistyy yleistynyt tulehdusreaktio, jonka tehtävänä on ylläpitää immuunijärjestelmän tehokasta toimintaa. Tietyissä olosuhteissa tulehdusreaktio saattaa kuitenkin muodostua epätarkoituksellisen voimakkaaksi, ja liiallisen voimakas tulehdusvaste voi pitkittyessään johtaa elinjärjestelmien toiminnan heikkenemiseen sekä käynnistää monielinvaurion kehittymisen.

Pekka Loisa

Diabeteslääkkeillä eroa sepelvaltimotaudin etenemisen kannalta?

Tuoreen meta-analyysin perusteella pioglitatsoni vähentää sydäntapahtumia lähes viidenneksen, tosin vastapainoksi sydämen vajaatoiminta lisääntyy merkittävästi. Pienten tutkimusten perusteella pioglitatsoni näyttäisi vaikuttavan edullisesti kaulavaltimon seinämään ja sepelvaltimostenttien endotelisoitumiseen.

Juhani Airaksinen

Imikimodista ehkä apua vulvan syövän esiasteen hoitoon

Imikimodihoitoa esitetään ensisijaiseksi menetelmäksi vulvan intraepiteliaalisten kasvainmuutosten hoitamisessa. Tutkimuksesta tehty johtopäätös on kuitenkin rohkea, koska tutkimusjoukko oli pieni. Lisäksi tilanne kehittyi invasiiviseksi taudiksi lähes yhtä monella hoitoa saaneella kuin hoitamattomallakin potilaalla. Lisätutkimuksia tarvitaan ja tätä odottaessa paikallishoitoa saavia potilaita on seurattava huolellisesti.

Pertti Kirkinen

Virtsarakon T1G3-karsinooma - mitä tehdä?

Virtsarakon T1G3 -karsinoomapotilaista kolmasosalle ei primääridiagnoosin ja hoidon jälkeen kehity residiivejä. Toisella kolmanneksella taudin eteneminen johtaa radikaaliin kystektomiaan ja kolmas kolmannes kuolee tautiin hoitomuodosta riippumatta. Menestyksellisen konservatiivisen hoidon kulmakiviä ovat tuumorin täsmällinen primääriluokitus ja progression varhainen tunnistaminen.

Ossi Lindell

Selkäkipu, tarttuva tauti?

Saksassa tehty luonnollinen vaikute-altistuskoe osoittaa, että länsimainen tapa sairastaa selkää todellakin "tarttuu". Tutkijat toteavat, että medialla ja sen välittämällä kuvalla sairauskäyttäytymisestä, selkäkipujen yleisyydestä ja sosiaalisista normeista on todennäköisesti merkittävä rooli selkäkipujen leviämisessä alueille, joilla niitä ei aiemmin ole yleisesti sairastettu.

Katariina Korkeila

KRAS ennakoi suolistosyövässä lääkehoidon tehoa

Kalliin ja toksisen syövän hoidon ohjaamiseksi kaivataan kipeästi testejä, jotka olisivat prediktiivisiä eli hoidon tehoa ennakoivia. Yksi tällainen testi voisi olla kasvaimen KRAS-mutaatiostatuksen määrittäminen.

Sirkku Jyrkkiö

Syvät kaulainfektiot ja niiden hoito

Syvät kaulainfektiot ovat ryhmä harvinaisia, potentiaalisesti henkeä uhkaavia tiloja, joissa pään tai kaulan alueen paikalliset infektiot leviävät välikarsinaan tai ylöspäin kallon sisälle.

Kalle Aitasalo

Diabeettisten alaraajahaavaumien ylipainehappihoito Transkutaaninen happipaineen mittaus kliinisen päätöksenteon apuna

Alaraajahaavaumat ovat diabeteksen tavallisimpia ja vakavimpia komplikaatioita. Tällaisten haavaumien tärkeimmät syyt ovat neuropatia, iskemia ja pehmytkudosinfektio.

Juha Niinikoski, Tapani Rönnemaa, Minna Soinio, Hanna Laine, Matti Kaunisto, Erkki Kentala, Juha Perttilä

Pitkittyvän kivun tunnistaminen ja kuntouttava hoito ehkäisevät selkäkivun kroonistumista

Krooninen selkäkipu rajoittaa yksilön toiminta- ja työkykyä, kuormittaa terveyspalvelujärjestelmää ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Nora Hagelberg, Anna Valjakka

Palveluohjaus on käyttökelpoinen työmenetelmä psykiatriassa

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujärjestelmä on toimiva. Silti palvelujen ja tukien koordinoimisessa on todettu olevan puutteita eri ammattilaisten ja organisaatioiden kommunikointi- ja yhteistyövaikeuksien vuoksi. Näissä kohdissa palveluohjaus työmenetelmänä voi auttaa.

Aila Seppänen, Arja Mainio, Petteri Mankila, Jaakko Saloranta

Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta

Terveyskeskuksissa hoidetaan enemmän työtapaturmia sekä päiväkodeissa ja kouluissa sattuneita tapaturmia kuin erikoissairaanhoidossa. Kouvolan seudun tapaturmatilastointihankkeessa kerätään kansallista viitetietoa.

Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen

Ympäristö, atopia ja astma lapsuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin ympäristötekijöiden, ravitsemuksen ja infektioiden yhteyttä atopiaoireisiin. Ravinnon rasvojen vaikutusta atopiaan tutkittiin tapaus-verrokkiasetelmassa vertaamalla astmaatikkojen sekä heille valittujen verrokkien ruokavaliotietoja ja seerumin rasvahappoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kartoittavassa lasertutkimusaineistossa. Sairastettujen hengitystieinfektioiden yhteyttä allergioiden ja astman kehittymiseen (ns. hygieniahypoteesi) selvitettiin kyselytutkimuksella. Seurantakysely lähetettiin satunnaistettuun ja kontrolloituun infektioiden ehkäisytutkimukseen päiväkodissa vuosina 1991-92 osallistuneiden perheiden nuorille. Ekologisen väestöpohjaisen tutkimuksen avulla selvitettiin imeväisiän merkittävimmän hengitystiepatogeenin, RS-viruksen, vaikutusta myöhempään astmalääkkeiden ostoon. Astmalääkkeiden ostoa verrattiin RS-virukselle alle 6 kuukauden iässä altistuneiden ja altistumattomien lapsiryhmien välillä. Astman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten määriä verrattiin Oulun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden vastuualueella vuosina 1995-99. Näissä kahdessa sairaanhoitopiirissä tasapainossa olevan astman ylläpitohoidon hoitokäytännöt poikkesivat toisistaan.

Teija Dunder

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien vasteet rokoteantigeeneille

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin pahanlaatuinen verisairaus. Sitä sairastavat potilaat saavat herkästi infektioita. Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolemansyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.

Marjatta Sinisalo

Ihon T-solulymfooman geenitausta

Ihon T-solulymfoomat (cutaneous T-cell lymphoma, CTCL) ovat ryhmä imukudossyöpiä, joiden esiintyvyys on kasvussa erityisesti länsimaissa. Taudin syntymekanismit ovat suurelta osin tuntemattomat, diagnostiikka on vaikeaa ja siksi usein viivästynyttä eikä parantavaa hoitoa ole. Ihon T-solulymfooma ilmenee iho-oirein, vaikka syöpäsolut eivät ole iholla normaalisti esiintyviä soluja, vaan elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka ovat tuntemattomasta syystä vaeltaneet iholle. Syöpäsolut ovat kypsiä T-auttajasoluja (Th-soluja) ja ilmentävät tyypin 2 immuunivasteelle ominaisia sytokiineja. Kromosomaalinen epästabiilius on tautiryhmän keskeinen piirre. Potilailla on lisääntynyt riski sairastua myös muihin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään ja non-Hodgkin-lymfoomiin.

Sonja Hahtola

Silmänpohjan ikärappeuman taustalla muutama suuren riskin geeni

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Suomessa sitä esiintyy noin 40 prosentilla yli 70-vuotiaista. Se on silmän verkkokalvon tarkan näkemisen alueen sairaus, joka voi aiheuttaa näkökentän keskeiseen osaan laajan puutosalueen ja siten heikentää näkökykyä oleellisesti. Silmänpohjan ikärappeuman kiistattomia riskitekijöitä ovat ikä, perintötekijät ja tupakointi.

Sanna Seitsonen

Dyslipidemian esiintyvyys ja mahdolliset syyt elinsiirteen saaneilla lapsilla

Vuosittain keskimäärin 10-15 suomalaista lasta saa munuaissiirteen, 5 maksa- ja 5 sydänsiirteen edenneen munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Elinsiirteen saaneita lapsia on ollut Suomessa vuoden 2007 alkuun mennessä yli 300. Elintensiirtojen lyhytaikainen ennuste on erinomainen: yli 90 % lapsista selviytyy toimivan siirteen kanssa yli vuoden. Elinsiirteen saaneiden aikuisten pitkän ajan ennustetta huonontavat sydän- ja verisuonisairaudet. Veren rasva-arvojen poikkeavuudet (erityisesti korkea LDL-kolesterolitaso) on yksi keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

Arja Siirtola

Lumelääke vaikuttaa suoraan aivoihin

Lumelääke vaikuttaa suoraan potilaan aivoihin. Samat neurologiset järjestelmät regoivat silloin, kun potilas saa apua muista ei-farmakologisista interventioista, kuten lääkärin persoonasta, hänen tarjoamastaan tuesta tai tavasta kertoa lääkkeen vaikutuksista.

Raimo K. R. Salokangas

Rasvattomasta maidosta aknea?

Yhdysvaltalaistutkimus päästää pannasta pizzan kaltaiset rasvaiset ruoat aknen ainoina aiheuttajina. Sen sijaan tutkijat löysivät yhteyden rasvattoman maidon juomisen ja aknen väliltä. Vaikutus oli kuitenkin niin lievä, että maidon välttäminen ei varmasti riitä aknen hoidoksi, eikä aknen kanssa kamppaileville teineille voi tämän tutkimuksen perusteella suositella rasvattoman maidon välttämistä.

Sirkku Peltonen

Rintasyövän esiaste ahdistaa naista

Mammografiaseulonnat ovat vähentäneet rintasyöpäkuolleisuutta, mutta niiden avulla löytyvät rintasyövän esiasteet (DCIS) aiheuttavat potilaille merkittävää ahdistusta. Jopa joka kolmas nainen ajattelee DCIS:n kuuluvan korkean riskin tautiryhmään. Turhia pelkoja ja huolestuneisuutta voidaan toivottavasti hälventää asiallisella informaatiolla.

Sirkku Jyrkkiö

Kuukautisiin liittyviä vaivoja on noin joka kolmannella suomalaisnaisella

Tutkimuksessa selvitettiin 25-64-vuotiaiden suomalaisten naisten kuukautisvaivojen ja niihin liittyvän hoidon sekä hoidon tarpeen yleisyyttä.

Hanna Sareila, Sirkku Vuorma, Jani Raitanen, Riitta Luoto