Lehti 16: Alkuperäis­tutkimus 16/2008 vsk 63 s. 1495 - 1499

Kuukautisiin liittyviä vaivoja on noin joka kolmannella suomalaisnaisella

Lähtökohdat

Tutkimuksessa selvitettiin 25-64-vuotiaiden suomalaisten naisten kuukautisvaivojen ja niihin liittyvän hoidon sekä hoidon tarpeen yleisyyttä.

Menetelmät

FINRISKI 2002 -tutkimuksen satunnaisesti valittuun otokseen kuului 5 978 25-64-vuotiasta naista, joille lähetettiin täytettäväksi kyselylomakkeet. Heistä 4 550 (75,8 %) vastasi naisille suunnattuun kyselyosioon, jonka kysymyksistä 11 käsitteli kuukautisiin liittyviä ongelmia.

Tulokset

Kuukautiskipuja esiintyi tai oli esiintynyt 74 %:lla, painon tunnetta tai alavatsan kipuja 64 %:lla ja kuukautisten epäsäännöllisyyttä 39 %:lla vastanneista. Keskimäärin runsaiksi kuukautisensa koki tai oli kokenut 27 % ja niukoiksi 10 % vastanneista. Muita gynekologisia oireita raportoi 31 % vastaajista. Lähes kolmasosa naisista (29 %) ilmoitti saaneensa joskus jotain hoitoa kuukautisvaivojen vuoksi, ja tutkimushetkellä 21 % koki tarvitsevansa hoitoa gynekologisen vaivan vuoksi.

Päätelmät

Kuukautisiin liittyviä vaivoja ja ongelmia on huomattavalla osalla, noin joka kolmannella suomalaisnaisista. Joka viides nainen tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa hoitoa kuukautisiin liittyviin vaivoihin.

Hanna SareilaSirkku VuormaJani RaitanenRiitta Luoto

Lisääntymisikäisten naisten kuukautisiin liittyvät vaivat ovat yleinen ja laajuudeltaan vaihteleva ongelma. Runsaista tai epänormaaleista kuukautisvuodoista aiheutuu amerikkalaisen tutkimuksen mukaan työpaikoille vuosittain yhtä naista kohti noin 2 200 euron menetys poissaolon vuoksi (1).

Eri-ikäisten naisten kuukautisiin liittyvien vaivojen yleisyyttä on tutkittu melko paljon, mutta vain harvoissa tutkimuksissa on selvitetty hoidon tarvetta ja saatua hoitoa. Kivuliaiden kuukautisten yleisyys vaihteli 7-79 %:n välillä aineistosta ja ikäryhmästä riippuen (taulukko 1). Epäsäännöllisen kierron yleisyys vaihteli 5-35 %:n, kuukautisten puuttuminen 0,3-7 %:n ja runsaiden kuukautisvuotojen yleisyys 4- 52 %:n välillä. Kuukautisiin liittyvät vaivat haittasivat normaalia elämää 20-51 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Suomessa naisten kuukautishäiriöitä on tutkittu lähes 30 vuotta sitten Nurmeksessa tehdyssä 15-60-vuotiaiden joukkotutkimuksessa (6) ja 1980-luvulla (7). Tässä tutkimuksessa kuvataan 25-64-vuotiaiden suomalaisten naisten kuukautisiin liittyvien vaivojen yleisyyttä, hoitoa ja hoidon tarvetta 2000-luvulla.

Aineisto ja menetelmät

FINRISKI-tutkimuksessa seurataan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutoksia väestössä viiden vuoden välein. Vuoden 2002 FINRISKI-tutkimus tehtiin kuudella alueella (Helsinki ja Vantaa, Lounais-Suomi sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat, Kuopio, sekä Oulun ja Lapin lääni). Tutkimuksen kohteena oli kunkin alueen 25-64-vuotias väestö (osassa maata kohdeväestöön kuuluivat myös 65-74-vuotiaat). Naisille lähetettiin terveystarkastuskutsun mukana kyselylomake, jonka he täyttivät kotona ja palauttivat terveystarkastukseen tullessaan tutkimushoitajalle. Hän tarkisti, että kysely oli kokonaisuudessaan täytetty. Naisten kyselylomake sisälsi 51 kuukautisiin, ehkäisyyn ja hormonihoitoihin, raskauksiin ja synnytyksiin sekä lapsettomuuteen liittyvää kysymystä (4). FINRISKI 2002 -tutkimuksen satunnaisesti valittuun otokseen kuului 5 978 25-64-vuotiasta naista. Heistä 4 550 (75,8 %) vastasi naisille suunnattuun kyselyosioon.

Kuukautisia ja kuukautisongelmia käsiteltiin 11 kysymyksessä. Osassa kysymyksistä tiedusteltiin vaivan tai oireen elinaikaista esiintymistä (esim. "Onko Teillä koskaan ollut kuukautiskipuja?", "Onko Teillä koskaan ollut epäsäännölliset kuukautiset?" tai "Onko teillä koskaan ollut painon tunnetta tai kipuja alavatsalla tai selässä")? Kuukautisvuotojen runsaudesta tiedusteltiin kysymyksellä "Ovatko/olivatko kuukautiset mielestänne keskimäärin... ." Kuukautisia edeltäviä oireita tiedusteltiin kysymyksellä: "Onko Teillä kuukautisia edeltäviä oireita (turvotus, masennus, ärtyneisyys ym.)?" Kuukautishäiriöiden hoidon yleisyyttä selvitettiin esimerkiksi kysymyksillä "Onko Teillä tällä hetkellä jokin hoito (lääkitys) kuukautisvaivojen vuoksi?" ja "Onko kuukautisiin liittyviä vaivoja hoidettu koskaan?" Hoidon tarpeesta saatiin tietoa kysymällä, kokivatko tutkittavat tutkimushetkellä tarvetta saada apua runsaiden tai epäsäännöllisten kuukautisten, painon tunteen, alavatsakipujen, selkäkipujen tai muiden gynekologisten oireiden selvittämiseksi tai lievittämiseksi. Alkuperäiset kysymysten muotoilut ovat taulukossa 2. Aineiston analysoimisessa käytettiin kuvailevia menetelmiä, kuten ristiintaulukointia.

Tulokset

Kuukautisiin liittyvistä vaivoista yleisimpiä olivat kuukautiskivut, joita esiintyi tai oli esiintynyt 74 %:lla 25-64-vuotiaista naisista. Nuoremmat naiset raportoivat kuukautiskipuja useammin kuin vanhemmat naiset. Painon tunnetta tai alavatsan kipuja oli kokenut 64 % kaikista vastaajista, yleisimpiä ne olivat 35-44-vuotiaiden ikäryhmässä (69 %). Keskimäärin runsaiksi kuukautisensa koki tai oli kokenut 27 % ja niukoiksi 10 % vastanneista. Vastanneista 39 % ilmoitti joskus kärsineensä epäsäännöllisistä kuukautisista. Muita (nimeämättömiä, luokittelemattomia) gynekologisia oireita raportoi 31 % vastaajista. Kuukautisia edeltäviä premenstruaalitensio-oireita (turvotus, masennus, ärtyneisyys ym.) esiintyi tai oli esiintynyt joskus 67 %:lla, eli kahdella kolmesta vastaajasta (taulukko 3).

Lähes kolmasosa naisista (29 %) ilmoitti saaneensa joskus jotain hoitoa kuukautisvaivojen vuoksi. Kuukautisvaivojen hoito oli yleisintä 35-54-vuotiaiden naisten keskuudessa. Lääkehoitoa oli käyttänyt 19 %, leikkaushoitoa 5 % ja molempia 5 %. Leikkaushoito oli yleisintä (11 %) 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Ennen kuukautisia esiintyviin oireisiin oli hoitoa käyttänyt kolme prosenttia kyselyyn osallistuneista naisista. Pohjois-Suomessa hoitoa saaneita oli 1,8 % ja pääkaupunkiseudulla 3,9 % kaikista PMS-oireita kokeneista (ei taulukossa). Hoitoa kuukautisiin liittyviin vaivoihinsa sai kyselyhetkellä 8 % vastaajista (taulukko 4).

Hoitoa tai apua jonkin gynekologisen vaivan vuoksi koki tarvitsevansa 21 % vastaajista, joista 11 % luokittelemattoman muun syyn, 9 % painon tunteen ja alavatsakivun, 5 % runsaiden kuukautisvuotojen ja 5 % epäsäännöllisten kuukautisvuotojen vuoksi. Tavallisinta hoidon tarve oli 35-54-vuotiailla naisilla (25 %) (taulukko 5). Muun vaivan vuoksi hoitoa kaipaavia oli 11 %. Yleisimmät muut vaivat olivat tulehdukset (40 %), kasvaimet tai papamuutokset (38 %) ja vuotohäiriöt (14 %).

Pohdinta

Kuukautisiin liittyviä vaivoja ja ongelmia on huomattavalla osalla, noin joka kolmannella suomalaisnaisista. Aiemman 1970-luvulla tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan kuukautisiin liittyviä vaivoja oli myös kolmasosalla hedelmällisessä iässä olevista naisista ja joka kuudennella oli kuukautiskipuja (6). Toisen suomalaistutkimuksen mukaan lähes kaikilla (80 %:lla) tutkituista 16-18-vuotiaista tytöistä oli ollut kuukautiskipuja ja viidesosa tarvitsi usein lääkitystä. FINRISKI-aineiston mukaan kuukautiskipuja oli joskus ollut kolmella neljästä, sitä tavallisemmin, mitä nuorempi vastaaja oli. Kysymysmuotojen erilaisuus ja tutkimusten erilaiset ikäryhmät vaikeuttavat kuukautisiin liittyvien vaivojen yleisyyden muutoksen tulkintaa.

Tämän tutkimuksen mukaan noin kolmannes (34 %) vastanneista luokitteli kuukautisvuotonsa runsaiksi tai hyvin runsaiksi. Toisaalta vain 5 % koki tarvitsevansa apua runsaiden kuukautisten hoitoon, mikä voi selittyä sillä, että monet ovat jo saaneet apua. Runsaiden kuukautisvuotojen yleisyys on Suomessa pienempi kuin Isossa-Britanniassa mutta suurempi kuin USA:ssa (taulukko 2). Kolmella suomalaisnaisella neljästä oli ollut kuukautiskipuja, ja kaksi kolmasosaa kertoi kärsineensä painon tunteesta ja kivuista alavatsalla tai selässä. Tässäkin tapauksessa tulokset ovat hieman suurempia kuin ulkomaisissa tutkimuksissa saadut. Aiemmassa suomalaistutkimuksessa (20) dysmenorrean ilmaantuvuudeksi raportoitiin sama kuin tässä tutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistuneista naisista epäsäännöllisiksi kuukautisensa koki tai oli kokenut 39 % naisista ja nuorimmasta, 25-34-vuotiaiden ikäryhmästä lähes puolet. Kuukautisten epäsäännöllisyys on suomalaisnaisilla yleisempää kuin muissa maissa. Ero selittyy osittain kysymysten muotoilulla; FINRISKI-tutkimuksessa kysyttiin, onko vastaajalla koskaan elämänsä aikana ollut epäsäännölliset kuukautiset, muissa tutkimuksissa tarkasteltiin pelkästään tutkimushetkeä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa (11) kysyttiin tutkimukseen osallistuneilta naisilta, onko heidän kuukautiskiertonsa pituus vaihdellut lähiaikoina, jolloin myöntävästi vastasi 32 % naisista.

Lue myös

Kuukautisiin liittyvien vaivojen suuri määrä saattaa selittyä naisten keskimääräisen painon muutoksilla, joilla on suuri vaikutus naisen lisääntymisterveyteen (21). Lihavuuden lisäksi yleissairaudet, kuten hypotyreoosi, autoimmuunisairaudet tai maksan tai munuaisen häiriöt, voivat aiheuttaa kuukautishäiriöitä (22), joiden poissulkemisen jälkeen kyse on toiminnallisista häiriöistä (23,24). Gynekologin näkökulmasta vuotohäiriöitä on arviolta joka kolmannella gynekologiseen tutkimukseen hakeutuneista (23,25). Kyselytutkimuksissa kuukautishäiriöiden ja yleissairauksien yhteyttä ei ole mahdollista luotettavasti selvittää, koska diagnoosia ei aina ole tehty eikä nainen ole tietoinen mahdollisista kroonisten sairauksien esiasteista.

Runsaat kuukautisiin liittyvät vaivat olivat yhteydessä lisääntyneeseen terveyspalvelujen käyttöön. Amerikkalaisessa kyselytutkimuksessa runsaista kuukautisvuodoista kärsivät naiset ovat kääntyneet jonkin terveyspalvelun puoleen vähintään 1,5 kertaa useammin kuin muut naiset (2). Isossa-Britanniassa kuukautisiin liittyvät vaivat olivat neljän yleisimmän yleislääkärille hakeutumissyyn joukossa jo toistakymmentä vuotta sitten (5).

Lisääntymisterveys ei sisälly kansainvälisiin sairaustaakan arvioihin (esim. Global Burden of Disease Project), vaikka kuukautisiin liittyvät ongelmat eivät yleisyydeltään ole kehitysmaissa vähäisempiä kuin teollisuusmaissa, pikemminkin päinvastoin (3). Keskimäärin joka viides nainen tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa hoitoa kuukautisiin liittyviin vaivoihin. Suomessa kuten muissakin teollisuusmaissa kuukautisvaivoista kärsivillä on monia vaihtoehtoja palvelujen saamiseen. Kehitysmaissa puolestaan tyydyttymätön hoidon tarve on suurta. Suomalaisessa kuukautisvaivojen hoitokulttuurissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana: kohdunpoistot ovat vähentyneet ja hormonikierukan käyttö on lisääntynyt Käypä hoito -suositusten linjausten mukaan. Kuukautisiin liittyvien vaivojen vuoksi hoitoon hakeutumisesta ja sen muutoksista ei tarkkaan tiedetä, mutta kansallisten väestötutkimusten aineistojen perusteella asiaa olisi mahdollista selvittää. Vuonna 2007 toteutettu FINRISKI-tutkimus sisälsi myös naisten lisääntymisterveyttä koskevia kysymyksiä, jotka tullaan raportoimaan myöhempänä ajankohtana.

Tästä asiasta tiedettiin

Kuukautisiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä.

Runsaat kuukautisiin liittyvät vaivat näkyvät lisääntyneenä terveyspalvelujen käyttönä.

Lisääntymisterveys ei sisälly kansainvälisiin sairaustaakan arvioihin, vaikka kuukautisiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä sekä kehitys- että teollisuusmaissa.

Tämä tutkimus opetti

Kuukautisiin liittyviä vaivoja ja ongelmia on noin joka kolmannella suomalaisnaisella.

Joka viides suomalaisnainen tarvitsee elämänsä aikana hoitoa kuukautisiin liittyviin ongelmiin.

Yleisimpiä kuukautisiin liittyviä ongelmia ovat kuukautiskivut ja runsaat vuodot.


Kirjallisuutta
1
Cote I, Jacobs P, Cumming D. Work loss associated with increased menstrual loss in the United States. Obstet Gynecol 2002;100:683-7.
2
Cote I, Jacobs P, Cumming D. Use of health services associated with increased menstrual loss in the United States. Am J Obstet Gynecol 2003;188:343-8.
3
Harlow SD, Campbell OMR. Epidemiology of menstrual disorders in developing countries: a systematic review. Br J Obstet Gynecol 2004;111:6-16.
4
Luoto R ym. Naisten lisääntymisterveys Suomessa. Tuloksia FINRISKI 2002 -tutkimuksesta. Suom Lääkäril 2004;59:885-90.
5
Royal College of General Practitioners, Office of Population Censuses and Surveys, Department of Health 1982-82. Morbidity statistics from general practice, third national study: socioeconomic analysis. Series 5, London: her Majesty's Stationery Office 1990.
6
Selander K. Gynaecological State of Health of 2654 women in Nurmes 1970-1971. A clinical outpatient study. Scand J Soc Med 1977;7:77-83.
7
Teperi J, Rimpelä M. Menstrual pain, health and behaviour in girls. Soc Sci Med 1989;29:163-9.
8
Burnett MA, Antao V, Black A ym. Prevalence of primary dysmenorrhea in Canada. J Obstet Gynaecol Can 2005;27:765-70.
9
Gordley LB, Lemasters G, Simpson SR ym. Menstrual disorders and occupational, stress, and racial factors among military personnel. J Occup Environ Med 2000;42:871-81.
10
Rowland AS, Baird DD, Long S ym. Influence of medical conditions and lifestyle factors on the menstrual cycle. Epidemiology 2002;13:668-74.
11
Shapley M, Jordan K. Croft PR. An epidemiological survey of symptoms of menstrual loss in the community. Br J Gen Pract 2004;54:359-63.
12
Skierska E, Leszczyska-Bystrzanowska J, Gajewski AK. Risk analysis of menstrual disorders in young women from urban population. Przegl Epidemiol 1996;50:467-74.
13
Osuga Y, Hayashi K, Kobayashi Y ym. Dysmenorrhea in Japanese women. BJOG 2005;88:82-3.
14
Padhye S, Karki C, Padhye SB. A profile of menstrual disorders in a private set up. KUMJ 2003;1:20-6.
15
Chung FF, Yao CC, Wan GH. The associations between menstrual function and life style/working conditions among nurses in Taiwan. J Occup Health 2005;47:149-56.
16
Pawlowski B. Prevalence of menstrual pain in relation to the reproductive life history of women from the Mayan rural community. Ann Hum Biol 2004;31:1-8.
17
Walgraven G, Ekpo G, Coleman R ym, Menstrual Disorders in Rural Gambia. Stud Fam Plann 2002;33:261-8.
18
Mola GL. Amoa AB. Reporting of lactation and normal menstrual information by Papua New Guinean women. PNG Med J 1999;42:71-2.
19
Pedron-Nuevo N, Gonzalez-Unzaga LN, De Celis-Carrillo R ym. Incidence of dysmenorrhea and associated symptoms in women aged 12-24 years. Ginecol Obstet Mex 1998;66:492-4.
20
Perheentupa A, Erkkola R, Koulu M. Primaari dysmenorrea - kivuliaat kuukautiset. Duodecim 2005;121:1411-8.
21
Tiitinen A, Rissanen A, Mustajoki P. Lihavuus ja naisen lisääntymisterveys. Duodecim 2000;116:495-501.
22
Tiitinen A. Yleissairauksiin liittyvät vuotohäiriöt. Suom Lääkäril 2001;56:3193-5.
23
Rutanen E-M, Laatikainen T. Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 1995;50:327-32.
24
Heikkinen A-M, Hippeläinen M. Toiminnalliset vuotohäiriöt. Suom Lääkäril 1997;52:1535-39.
25
Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen työryhmä. Runsaiden kuukautisvuotojen tutkimus ja hoito. Duodecim 2005;121:1584-92.


English summary

English summary: EPIDEMIOLOGY OF MENSTRUAL DISORDERS, TREATMENT AND NEED FORTREATMENT IN FINLAND

In this study a random sample of Finnish women aged 25 to 64 years (n = 4550) responded to a questionnaire concerning reproductive health. The aim of the study was to determine the prevalence of menstrual disorders as well as their treatment and need for treatment. Prevalence of dysmenorrhoea was 74% and that of menorrhagia 27%. Younger women reported dysmenorrhoea more often than older women. Pain in the lower abdominal area had been experienced by 64% of the respondents. The prevalence of ever experienced irregular menstruation was 31 to 39%. Premenstrual symptoms - depression, bloated feeling and irritability - had been experienced by two in three of all women. Almost one third reported having received treatment for their menstrual problems, most commonly those respondents aged 35 to 54 years. 21% of the women felt some need for treatment of a gynaecological problem. A remarkably large number of Finnish women suffer from menstrual disorders. The demand on health care services due to the prevalence of menstrual disorders has important clinical implications.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030