Kasvutekijä diabeettiseen jalkainfektioon?

Granulosyyttikasvutekijää (G-CSF) on totuttu käyttämään pääasiassa lietsomaan valkosolutuotantoa hematologisilla potilailla, joilla se on heikkoa. Tämä kasvutekijä vaikuttaa kuitenkin edullisesti myös valkosolujen toimintaan, mikä on arvokas asia immuunipuutteisilla potilailla, joilla immuunipuutteeseen usein liittyy myös granulosyyttien toiminnan heikkous. Diabetes aiheuttaa jonkinasteisen immuunipuutteen. Diabeettisessa jalkahaavaumassa on mm. todettu, että haavauma-alueen runsas glukoosi tukahduttaa granulosyyttitoimintaa. Granulosyyttikasvutekijä hätyyttää luuytimestä valkosolut niin nuorina, että ne kestävät myös hyperglykemian aiheuttaman uhkan.

Robert Paul

Pikkulasten suolan saanti

Suomalaiset aikuiset saavat suolaa noin kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan ja lähes viisinkertaisesti yli fysiologisen tarpeensa. Lasten suolan saannista on tähän saakka ollut tietoja vain niukasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon 1-5-vuotiaat lapset saavat natriumia vuorokaudessa ja mistä ruoka-aineista natrium on peräisin. Kaikissa ikäryhmissä lasten natriumin saanti ylitti pohjoismaiset suositukset vähintään kaksinkertaisesti ja viisivuotiaiden suolan saanti ylitti jo aikuistenkin suositukset. Noin puolet natriumista oli peräisin ruoanvalmistuksessa lisätystä suolasta. Lapset saivat runsaasti natriumia myös maito- ja lihatuotteista sekä viljavalmisteista. Lasten natriumin saantiin tulee imeväisiän jälkeen kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, koska pysyvät ruokailu- ja makutottumukset alkavat muotoutua tässä iässä ja natriumin saanti tulisi saada kohtuurajoihin jo lapsuusiässä.

Katariina Kallio, Eero Jokinen, Terhi Puotsaari, Hanna Lagström, Soile Kotilainen, Ritva Seppänen, Jorma Viikari, Tapani Rönnemaa, Ilkka Välimäki, Olli Simell

Kuinka hoidat kouristavaa lasta?

Lasten kouristukset ovat tärkeä ja yleinen osa jokapäiväistä lääketiedettä. Kouristuksen syynä voi olla korkea kuume, epileptinen kohtaus, keskushermostoinfektio ja myrkytys, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita. Akuutin kouristuskohtauksen erotusdiagnostiikka on vaativa tehtävä, ja lääkärin on osattava nopeasti arvioida tarvittavien toimenpiteiden aikataulu ja laajuus, sillä pitkittyneenä kouristuskohtaus voi johtaa hengenvaaralliseen tilaan. Tutkimus- ja hoitokaavioista on apua, mutta ne voivat johtaa myös harhaan.

Raija Korpela

Miehen sterilisaatio

Miesten osuus sterilisaatioista on ollut Suomessa viime vuosiin saakka varsin vähäinen, koska ehkäisyvalistus on maassamme perinteisesti kohdistunut naisen käyttämään ehkäisyyn. Elokuusta 1995 alkaen TYKS:n synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. Tähän toimintaan liittyneessä tiedotuskampanjassa on kerrottu sekä lääkäreille että suurelle yleisölle miehen sterilisaatiosta osana kokonaisvaltaista perhesuunnittelua. Tarkoituksena on ollut tehdä tutuksi tämä ulkomailla laajalti käytössä oleva vaihtoehto ehkäisymenetelmien joukossa ja samalla lisätä miehen mahdollisuutta osallistua aktiivisesti raskauden ehkäisyyn.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Béatrice Ewalds-Kvist, Risto Erkkola

Mielialaa tasaavat lääkkeet vanhusten hoidossa

Myös iäkkäille potilaille tarvitaan bipolaarisen häiriön relapseja estämään ja mielialaa tasoittamaan pitkäaikaista lääkitystä. Lääkkeen valinnassa vanhukselle joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, miten lääkitys onnistuu säännöllisenä ilman intoksikaation vaaraa ja sivuvaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Lisäksi on selvitettävä, mitä muita sairauksia potilaalla on ja mitä lääkkeitä hän niihin käyttää. Lääkkeiden yhteisvaikutukset mutkistavat vanhusten pitkäaikaista lääkehoitoa. Litium on ollut mielialaa tasaavana peruslääkkeenä käytössä vuosikymmeniä ja se soveltuu edelleenkin vanhuksillekin, mutta epilepsialääkkeinä markkinoille tulleet karbamatsepiini ja valproaatti ovat paremmin siedettyinä tulleet ensisijaislääkkeinäkin kliiniseen käyttöön psykogeriatriassa vanhusten mielialahäiriöitä hoidettaessa.

Maire Santala

Pedofilia - terveydenhuollon ja lastensuojelun ongelma

Joutuminen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on erittäin vahingollista lapsen kehitykselle. Ahdistus, pelko ja masennustilat vaivaavat lasta vielä useiden vuosien kuluttua hyväksikäytöstä. Kodin ulkopuolinen seksuaalinen hyväksikäyttö eli pedofilia voidaan jakaa erilaisiin alaryhmiin pedofiilisten tekojen ja pedofiilien ominaisuuksien mukaan. Viime vuosina on huomio kiinnittynyt organisoituun lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mitä vastaan on pyritty löytämään keinoja sekä lainsäädännöstä että pedofilian dynamiikan tutkimuksesta. Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden perehtyminen pedofiliailmiöön on tärkeää mahdollisimman selkeän työskentelyn aloittamiseksi pedofiliatapauksissa.

Raija Hukkanen

Terveyskeskusten radiologinen toiminta I: Tutkimusten määrä ja yksikkökustannukset

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä selvitettiin terveyskeskusten radiologisen toiminnan kustannustekijöitä ja sen jälkeen myös taloudellisuutta ja tuottavuutta. Tulokset esitetään seuraavassa kaksiosaisessa artikkelissa. Vuoden 1994 tilastotietojen mukaan radiologisia tutkimuksia tehtiin alueen terveyskeskuksissa kaikkiaan yli 90 000. Väestöpohjaan suhteutettu tutkimusmäärä vaihteli varsin paljon, ja ero vähiten ja eniten kuvauksia tehneen terveyskeskuksen kuvausmäärässä oli 2,4-kertainen. Väestöpohjaan suhteutettu terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyntien määrä oli selvästi yhteydessä vastaavaan tutkimusmäärään.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Seppo Soimakallio

Terveyskeskusten radiologinen toiminta II: Taloudellisuus ja tuottavuus

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin radiologista toimintaa kuvaavan tutkimuksen ensimmäinen osa osoitti, että kuvausmäärät asukasta kohden sekä radiologisten tutkimusten yksikkökustannukset vaihtelevat siis varsin paljon terveyskeskuksissa. Pienissä kunnissa röntgentutkimusten yksikkökustannukset jäävät suuriksi, koska tutkimuksia tehdään vähän. Tämän perusteella heräsi kysymys, olisiko olemassa jokin terveyskeskuksen väestöpohja tai radiologisen yksikön koko, joilla radiologinen toiminta olisi taloudellisinta ja tuottavinta.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Seppo Soimakallio

Kuopiolaistutkijat selvittivät asenteita Neuvoloita ja kotisairaanhoitoa priorisoidaan

Äitiys- ja lastenneuvolat sekä kotisairaanhoito ovat erityisasemassa suomalaisten mielessä. Näitä palveluja ei saa karsia tiukassakaan taloudellisessa tilanteessa, ja ne myös halutaan taata verovaroista. Terveyskasvatus ja -neuvonta sekä työterveyshuolto sen sijaan olivat poistolistan kärkipäässä, kun lääkärit, hoitajat, poliitikot ja tavalliset suomalaiset miettivät, mitä terveyskeskuksen palveluja voitaisiin reippaasti supistaa ja silti tultaisiin toimeen. Lääkärit karsisivat lisäksi veteraanikuntoutusta ja kouluterveydenhuoltoa, poliitikot ja väestö taas päihdehuoltoa.

Suvi Sariola

Lääkäreitä toivotaan talkoisiin lääkelaskun pienentämiseksi

Kelan viime keväänä lääkäreille lähettämä palaute näiden lääkemääräyksistä on oivallinen esimerkki hyväksi havaitusta tavasta vaikuttaa lääkkeenmääräämiskäytäntöön. Kelan kooste sai kiitosta lääkealan asiantuntijoiden seminaarissa, jossa keskusteltiin vireillä olevasta projektista, joka tähtää rationaalisempaan lääkkeiden määräämiskäytäntöön. Hanketta on käynnistämässä sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä mm. Lääkäriliiton, Duodecimin ja Kelan kanssa.

Suvi Sariola

Alkoholin vieroitusoireet ja sydänlääkkeet

Pitkäaikaisen alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen kehittyy alkoholiriippuvaiselle henkilölle yleensä vieroitusoireita, joiden kirjoon kuuluvat myös kardiovaskulaariset oireet. Vieroitusoireille ovat ominaisia nopeat neurohumoraaliset muutokset. Siten nämä muutokset voivat teoriassa vaikuttaa lääkeaineiden farmakologisiin vasteisiin sekä farmakokinetiikkaan. Mahdollisista vieroitusoireiden ja lääkeaineiden välisistä interaktioista on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa, ja sydänlääkkeitä koskevat tiedot puuttuvat kokonaan.

Seppo Kähkönen

Deksmedetomidiinin soveltuvuus anestesiaan

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat alfa2-adrenergiset agonistit, joista klonidiini lienee tunnetuin, herättäneet runsaasti mielenkiintoa humaanianestesiologiassa. Eläinlääketieteessä alfa2-agonisteja (mm. ksylatsiinia ja detomidiinia) on käytetty sedaation ja analgesian aikaansaamiseen jo 1970-luvulta lähtien, vaikka vasta 1980-luvun alussa niiden vaikutuksen todettiin välittyvän sentraalisten alfa2-reseptorien kautta. Väitöskirjatyössä tutkittiin uutta, spesifistä alfa2-adrenergista agonistia, deksmedetomidiinia, joka on kokonaan suomalainen alkuperäissynteesi. Toistaiseksi deksmedetomidiini ei ole vielä markkinoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää deksmedetomidiinin analgeettista vaikutusta sekä soveltuvuutta anestesian esilääkkeeksi erilaisissa kirurgisissa toimenpiteissä.

Marja-Leena Jaakola

Lihasrelaksanttien yhteisvaikutukset inhalaatioanesteettien kanssa

Balansoidussa yleisanestesiassa käytetään samanaikaisesti useita eri lääkeaineita. Anestesia aikaansaadaan useimmiten laskimoon annetulla lyhytvaikutteisella barbituraattijohdoksella tai propofolilla ja anestesian ylläpitoon käytetään tavallisimmin typpioksiduulin ja inhalaatioanesteetin seosta, analgesia aikaansaadaan opioideilla ja lihasrelaksaatio tarvittaessa lihasrelaksanteilla. Inhalaatioanesteettien tiedetään voimistavan lihasrelaksanttien vaikutuksia; yhteisvaikutuksen voimakkuus riippuu sekä käytetystä lihasrelaksantista että inhalaatioanesteetista. Aikaisemmissa tutkimuksissa tätä yhteisvaikutusta on kvantitoitu lähinnä määrittämällä lihasrelaksanttien ED50-arvoja erisyvyisissä inhalaatioanestesioissa. Käytettäessä keskipitkä- ja lyhytvaikutteisia lihasrelaksantteja tasaisin vaikutus saadaan kuitenkin aikaan annostelemalla niitä jatkuvana infuusiona. Infuusiota käytettäessä voidaan yhteisvaikutustutkimukset tehdä ns. steady-state-vaiheen aikana ja myöskin yhteisvaikutuksen aikariippuvuutta voidaan selvittää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kvantitoida erisyvyisten inhalaatioanestesioiden vaikutusta keskipitkä- ja lyhytvaikutteisten lihasrelaksanttien infuusiotarpeeseen.

Maija Kansanaho

Rintasyövän ennuste

Rintasyövän osuus suomalaisten naispotilaiden keskuudessa on kasvava. Rintasyöpä on harvinainen alle 25-vuotiailla, iän mukana insidenssi kasvaa. Vuonna 1994 diagnostisoitiin 2 895 uutta rintasyöpätapausta Suomessa.

Mikael Railo

Malariaa rakastava potilas

Varsinainen vinkistä vihiä -tapausselostus piristi lääketieteen ykköslehden palstoja äskettäin. Se kertoi sairaalalaborantista, joka sairasti malarian lähes joka toinen kuukausi parin vuoden aikana.

Heikki Arvilommi

Kerralla juotu viinamäärä vaikuttaa kuolleisuuteen

Vanhastaan tiedetään, että runsas alkoholin nauttiminen lisää kuolleisuutta. Kuopiolais-michiganilaisessa yhteistyötutkimuksessa on selvitetty, miten kerralla juotu olutmäärä vaikuttaa mortaliteettiin.

Robert Paul

Bacillus subtiliksen hämmästyttävä genomi

Yli 150 tutkijan kansainvälinen konsortio on sekvensoinut Bacillus subtiliksen perimän, joka sisältää yli 4 miljoonaa nukleotidia ja runsaat 4 000 geeniä. Tämä basilli on erittäin mielenkiintoinen geenitutkimuksen kohde siksi, että se on grampositiivinen ja kykenee tuottamaan itiöitä. Ihan vakavasti otettavat tiedemiehet ovat nimittäin esittäneet teorioita, joiden mukaan elämä olisi tullut maapallolle joltakin muulta planeetalta meteoriittien kuljettamien itiöiden muodossa.

Matti Viljanen

ACE:n estäjät ehkäisevät terminaalista munuaisvikaa

Tiedetään, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa diabeettisen nefropatian progressiota. Erillisissä, pienehköissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että myös muuntyyppisessä nefropatiassa ACE:n estäjistä on hyötyä. Erillisten tutkimusten todistusvoima on pienten potilasmäärien vuoksi kuitenkin vähäinen, ja tässä tilanteessa hyvä meta-analyysi antaa lisätietoja. Niinpä alan amerikkalaiset tutkijat ovat koostaneet sellaisen.

Robert Paul

Metotreksaatin aiheuttaman keuhkovian riskitekijät reumapotilailla

Metotreksaattia käytetään yhä useammin nivelreuman ja muiden reumatautien hoitoon. Metotreksaatti voi aiheuttaa allergisen pneumoniitin, jonka esiintyvyydestä ja riskitekijöistä vallitsee erilaisia käsityksiä. Diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä itse reumatautiinkin liittyy keuhkomuutoksia. Sen verran tiedetään, että metotreksaatin aiheuttama keuhkovika ilmaantuu verraten aikaisin hoidon alussa. Diagnoosi varmistuu histologisesta näytteestä, jossa todetaan yliherkkyyspneumoniitti, keuhkokuvassa nähdään interstitiaalinen tai alveolaarinen infiltraatio ja lisäksi keuhkofunktiokokeissa todetaan kaasujenvaihdon heikentyneen.

Syöpäkivun hoito edelleen puutteellista Tutkimus syöpään kuolleiden potilaiden kipulääkityksestä Kymenlaakson keskussairaalassa vuosina 1991 ja 1994

Syöpäpotilaiden kivunhoidosta on viime vuosina puhuttu ja kirjoitettu paljon. Ohjeista ja koulutuksesta huolimatta syöpäkivun hoito on ollut puutteellista. Syöpäkivun hoidon tason kriteerinä tilastoitu morfiinin lääketieteellinen kulutus on Suomessa erittäin vähäinen, ja esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kulutus on moninkertainen. Kun Kymenlaakson keskussairaalassa tarkasteltiin potilasasiakirjoista vuosina 1991 ja 1994 syöpään kuolleiden potilaiden saamaa kipulääkitystä, kävi ilmi, että kivunhoito oli jopa huonontunut aiemmasta. Sädehoito-osaston potilaiden kivunhoito oli selvästi paremmin kohdallaan kuin muiden osastojen.

Eero Vuorinen, Anssi Reponen, Anneli Vainio