Vakava päävamma johtaa usein epilepsiaan

Posttraumaattinen epilepsia on yleinen komplikaatio päähän kohdistuneen vamman jälkeen. Mitä vakavampi vamma on, sitä suurempi on epilepsiaan sairastumisen riski. Noin 39-57 % päävammapotilaista saa epilepsian myöhemmällä iällä. Kohtaukset alkavat yleensä viikkojen tai vuosien kuluttua päänvamman jälkeen. Mekanismit, jotka johtavat epilepsian syntyyn, ovat kuitenkin huonosti tunnettuja.

Irina Kharatishvili

Diabeettisen munuaistaudin taustatekijöitä

Diabeettinen munuaistauti on edelleen munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen tärkein syy. Diabeettisen munuaistaudin synty ja taudin eteneminen ovat liitetyt perimän ja diabeettisen ympäristön yhteisvaikutukseen, jonka seurauksena 15-40 %:lle tyypin 1 diabeetikoista kehittyy tämä elinmuutos. Diabeettinen munuaistauti liittyy vahvasti sydän- ja verisuonitauteihin ja samalla ennenaikaiseen kuolleisuuteen myös sydäntautien kautta. Pienten ja suurten verisuonten ongelmien on ehdotettu ilmaantuvan yhteisen tekijän, kuten matala-asteisen tulehdusprosessin ja myötäsyntyisen immuunijärjestelmän aktivoitumisen kautta.

Markku Saraheimo

Nuoren aikuisen diabetesriski

Tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ilmaantuvuutta 15-39-vuotiailla suomalaisilla vuosina 1992-2001. Tiedot uusista tapauksista saatiin yhdistämällä tietoja Kelan erityiskorvausoikeus- ja lääkekorvausrekistereistä sekä Stakesin ylläpitämästä sairaalapoistorekisteristä. Diabeteksen tyyppi määritettiin käyttämällä diagnoosi- ja lääkitystietoja, ja tämän lisäksi tyyppi varmistettiin tarvittaessa lääkärinlausunnoista.

Niina Lammi

Vedellä ja saippualla saa kädet puhtaiksi

Tämä on ajankohtaista! Käsidesi tuntuu tehokkaalta, mutta vesi ja saippua hävittää patogeenit käsistä paremmin.

Heikki Arvilommi

Bipolaarihäiriöisten vanhempien lapset tarvitsevat hoitoa

Bipolaarista häiriötä sairastavien vanhempien lapsista valtaosa näyttää nyt tehdyn tutkimuksen mukaan kärsivän itsekin jostain psykiatrisesta häiriöstä.

Raimo K. R. Salokangas

Denosumabista apua eturauhassyöpäpotilaiden luukatoon

Kaksi kertaa vuodessa annosteltu denosumabidi lisää kirurgisella tai kemiallisella kastraatiolla hoidettujen eturauhassyöpäpotilaiden luun tiheyttä murtumalle alttiissa kohdissa. Vaikutus on selvä ja se ilmaantuu nopeasti. Myös luunmurtuman riski ainakin selkärangan alueella vaikuttaa lääkkeen vaikutuksesta vähenevän. Denosumabi ei vielä ole markkinoilla.

Ossi Lindell

Liikunta ehkäisee Alzheimerin tautia

Jo useissa pitkittäistutkimuksissa on liikunnan osoitettu olevan hyödyllistä Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Lisäksi useat satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnalla voidaan parantaa kognitiota. Nyt tehdyssä tutkimuksessa liikunnan ehkäisevä vaikutus saa vahvistusta. Myös ruokavaliolla näyttää olevan merkitystä.

Kaisu Pitkälä

Sädehoitovolyymin pienennys vähentää sekundaarisyövän riskiä

Ylävartalon imusolmukealueiden laaja sädehoito eli ns. manttelisädehoito aiheutti Hodgkinin taudin sairastaneille naisille lähes kolminkertaisen rintasyöpäriskin verrattuna nykyaikaiseen pienen sädehoitovolyymin tekniikkaan.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten ja nuorten MS-tauti

- Lasten MS-tauti on hyvin harvinainen, HUS:n alueella diagnosoidaan 1-2 alle 16-vuotiasta vuosittain.

Tuula Lönnqvist

Myasthenia gravis: raskaus, synnytys ja imetys

- Myasthenia gravis on hermo-lihasliitoksen sairaus, joka puhkeaa usein hedelmällisessä iässä oleville naisille. Suomessa on noin 700 myasteniapotilasta.

Irina Elovaara, Ritva Matell

Nuorten dissosiaation arvioiminen

- Dissosiaatio on yleistä nuoruusiässä ja kuuluu jossakin määrin myös normaaliin nuoruusiän kehitykseen. Voimakas dissosiaatio on kuitenkin yhteydessä monenlaiseen psykopatologiaan ja ongelmakäyttäytymiseen.

Tommi Tolmunen, Päivi Maaranen, Soili Lehto, Eila Laukkanen, Jukka Hintikka

Kelan kuntoutuksen piirissä olevien vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmissa on suuria puutteita

Hyvä kuntoutussuunnitelma varmistaa, että kuntoutuja saa tarvittavan kuntoutuksen. Kuntoutussuunnitelmien sisällön ja laadun selvittäminen on tärkeää hyvien ja vaikuttavien kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi potilaille, joilla on aivoverenkiertohäiriö (AVH) - tai multippeliskleroosi (MS) -diagnoosi. Tutkimus on osa vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanketta (VAKE-hanke), jota Kela toteuttaa.

Jaana Paltamaa, Pirjo Knuuttila, Sinikka H. Peurala, Tuulikki Sjögren, Tiina Suomela-Markkanen, Ari Heinonen

Reisilihasharjoitteet vähentävät ylipainoisen polvikipuja

Kotona säännöllisesti tehdyt reisilihasharjoitteet vähensivät polvikipuja keski-ikäisillä ja vanhemmilla ylipainoisilla brittipotilailla.

Katariina Korkeila

Kohti laadukasta peruselvytystä

Paineluelvytyksen toteuttamisen parasta tapaa selvitetään edelleen. Nyt suomalainen tutkijaryhmä selvitti, minkälaisia laadullisia eroja paineluelvytyksessä on, kun rintakehää painellaan potilassängyssä tai lattialla. Tulokset yllättivät.

Sanna Hoppu

Selvitä eturauhassyöpäpotilaan sydäntilanne

Eturauhassyövän hormonaalinen hoito lisää sokeritaudin ja murtuman riskiä, mutta aiemmin terveillä miehillä se ei lisää kuoleman riskiä. Sen sijaan sepelvaltimotautia sairastavilla miehillä, joilla on todettu sydämen vajaatoiminta tai sydäninfarkti, lyhytkin hormonaalinen hoito kaksinkertaistaa kuolemanriskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Maski riittää, naamari ei tuo lisäsuojaa

Sekä WHO että Yhdysvaltojen viranomaiset suosittelevat influenssapotilaita kohtaavalle hoitohenkilökunnalle hengityssuojaimia, jotka täyttävät N95 (tai EU:n FFFP2) -standardin. Ne ovat tiiviimmin istuvia kuonokoppia kuin perinteiset kirurgiset maskit. Kanadalaistutkijoita askarrutti, tarjoaako N95-suojain käytännön työssä paremman suojatehon kuin maski. Heidän juuri julkaisemansa tutkimustulos vastaa: ei.

Heikki Arvilommi

Ei sittenkään taukoa beetasalpaukseen

Beetasalpaajat kuuluvat kroonisen sydämen vajaatoiminnan peruslääkitykseen, mutta niiden on arveltu olevan haitallisia vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheessa ja lääkitys on usein tilapäisesti keskeytetty. Nyt tehty tutkimus osoitti, että tauottaminen ei yleensä olekaan tarpeen vajaatoiminnan vaikeutuessa

Juhani Airaksinen

Vastasyntyneiden varhainen B-ryhmän streptokokkitauti pääkaupunkiseudulla

B-ryhmän streptokokki (GBS) on tärkeä vastasyntyneiden yleisinfektion aiheuttaja. Varhaista, alle viikon kuluessa syntymästä esiintyvää GBS-tautia voidaan estää synnytyksenaikaisella mikrobilääkeprofylaksilla. Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa (HYKS) varhaisen GBS-taudin esiintyvyys oli poikkeavan suuri vuonna 2005. Vuonna 2006 ehkäisystrategia muutettiin riskisynnytysten tunnistamiseen perustuvaksi. Aiemmin strategia perustui osaksi riskisynnyttäjien GBS-seulontoihin synnytyssairaalassa, osaksi riskitietoihin. GBS-taudin esiintyvyyttä, ohjeiden toteutumista ja lasten taudinkuvaa selvitettiin ennen ja jälkeen strategian muutoksen.

Kirsi Skogberg, Erja Halmesmäki, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Eeva Salo, Ritva Nissinen, Anna-Liisa Järvenpää

Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa

- Sairaalaan ja tehohoitoon joutuneiden influenssa A(H1N1)v -potilaiden tehohoidon tarve on vaihdellut huomattavasti eri maissa.

Tero Ala-Kokko, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Jyrki Tenhunen, Juha Perttilä, Tero Varpula, Hannu Syrjälä

Vääristyvä kuva silmänpohjan ikärappeumassa - kuinka hoidetaan?

- Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus ikäihmisillä länsimaissa.

Kai Kaarniranta