Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna

Selvitimme koettujen terveysongelmien ja sairauspoissalojen välistä yhteyttä ja sen mahdollisina selittävinä tekijöinä ikää, sukupuolta ja työstatusta.

Astman ja ahdistuneisuushäiriöiden välillä merkittäviä yhteyksiä

Astmaa pidettiin 1900-luvun alkupuolella psykiatriassa klassisena psykosomaattisena, psykogeenisenä sairautena. Tästä oletuksesta luovuttiin lääketieteellisen tiedon lisäännyttyä.

Jyrki Korkeila

Tehokas hoito pudotti painoa 104 kg ja korjasi sydämen vajaatoiminnan

Runsas ylipaino aiheutti 25-vuotiaalle miehelle sydämen vaikean vajaatoiminnan, kun vasemman kammion systolinen toiminta petti.

Leila Partanen, Timo Kuusi

Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät

h Tapaturmien säännöllinen tilastointi ja seuranta ovat tarpeen riskiryhmien tunnistamiseksi ja interventioiden kohdistamiseksi oikein. Kuusankosken aluesairaalassa tapaturmaensikäynneillä joka neljäs ja viikonloppuisin lähes joka toinen potilas oli alkoholin vaikutuksen alainen.

Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje

Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden asiakastietolain tavoitteena on edistää potilaan tiedonsaantimahdollisuuksia

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, myöhemmin asiakastietolaki) tuli voimaan 1.7.2007.

Irma Pahlman, Tuija Takala

EU:s hälsopolitik för psykisk hälsa Satsning på förebyggande arbete och social delaktighet

Psykisk ohälsa är en folksjukdom med ansenliga konsekvenser för individens och de närståendes livskvalitet. Kostnaderna för psykisk ohälsa för samhället är betydande.

Kristian Wahlbeck, Eva Jané-Llopis, Heinz Katschnig

Iäkkäille eteisvärinäpotilaille sittenkin varfariinia

Varfariini on selvästi ASA:aa tehokkaampi eteisvärinäpotilaan aivohalvauksien ehkäisyssä. Yhtä selvää on sekin, että varfariini aiheuttaa ASA:aa useammin vakavia vuotokomplikaatioita. Vuotokomplikaatiot lisääntyvät iän myötä, minkä vuoksi hyvin iäkkäiden potilaiden antikoagulaatiohoitoon on suhtauduttu joskus pidättyvästi.

Juhani Airaksinen

Metabolinen oireyhtymä uhkaa psoriaasipotilasta

Psoriaasiin tiedetään liittyvän suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Nyt italialaistutkijat selvittivät metabolisen oireyhtymän yleisyyttä psoriaasia sairastavilla.

Sirkku Peltonen

Probiootin laadulla on väliä lasten ripulissa

Cochrane-analyysin mukaan probiootit lyhentävät äkillisen ripulin kestoa noin 30 tunnilla. Tätä tehoa epäillään silti usein, lisäksi probiootteja on markkinoilla useita erilaisia eikä vertailevia tutkimuksia ole juuri tehty.

Marjo Renko

Hyvä terveys edistää seksuaalisuuden säilymistä iän karttuessakin

Vanhusväestön seksualiteetista ei tiedetä yleismaailmallisesti katsoen kovin paljoa. Vuosien karttuessa seksuaalinen aktiivisuus kuitenkin vähenee. Seksuaalisuus heijastaa elämän laatutekijöitä ja sen ongelmat saattavat viestiä jopa piilevistä vakavista sairauksista.

Pertti Kirkinen

Insuliinineritys vaikuttaa laihduttamiseen

Tutkimustulokset erilaisten laihdutusdieettien vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. On arvioitu, että tutkimusmenetelmien erojen lisäksi myös tutkittavien fysiologiset erot vaikuttavat laihdutustuloksiin. Nyt selvitettiin, kuinka erot tutkittavien insuliininerityksessä vaikuttavat kahden eri laihdutusdieetin tuloksiin. Ylipainoiset nuoret aikuiset (n = 73) satunnaistettiin kahteen dieettiryhmään, joista toinen perustui ruokavalion matalaan glykeemiseen kuormaan ja toinen rasvan vähäiseen määrään. Tutkittavia seurattiin 18 kuukautta. Intervention alussa tutkittaville tehtiin sokerirasituskoe, jonka yhteydessä mitattiin myös insuliinin eritys.

Tiina Laatikainen

Apua sydämen akuutin vajaatoiminnan selvittelyyn

Kanadalaisessa monikeskustutkimuksessa selviteltiin eteispeptidin (NT-proBNP) määrityksen vaikutusta hoitoon, kun potilaalla epäillään sydämen vajaatoimintaa. Tutkimukseen satunnaistettiin 500 ensiapuun tämän syyn takia tullutta potilasta niin, että puolessa tapauksista kliinikko sai tulovaiheessa tietoonsa eteispeptidituloksen. Vajaatoiminta osoittautui lopulliseksi diagnoosiksi 230 potilaalla ja heillä NT-proBNP oli selvästi muuta ryhmää korkeampi. Tieto eteispeptidipitoisuudesta lyhensi päivystyspoliklinikkakäyntiä 21 %, vähensi uusia sairaalahoitojaksoja 2 kuukauden seurannassa 35 % ja myös sairaanhoitokuluja. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia. Eteispeptidin määritys on kustannustehokas lisäapu akuutin vajaatoiminnan poissulkemisessa hengenahdistuksen syynä.

Juhani Airaksinen

Ennenaikainen siemensyöksy aiheuttaa miehelle, kumppanille ja parisuhteelle merkittävää haittaa

Ennenaikaisesta siemensyöksystä kärsii epidemiologisten tutkimusten mukaan 20-30 % kaikenikäisistä miehistä.

Juhana Piha

Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä

Stressinsietokyky määräytyy yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat muun muassa ikä, perimä, varhaisvaiheen hoivasuhteet sekä elämäntapahtumat.

Linnea Karlsson, Tarja Melartin, Hasse Karlsson

Fentanyyliriippuvuus ja vieroitushoito

Kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut fentanyylilaastarit tulivat markkinoille 1990-luvulla, ja sen jälkeen on raportoitu useita laastarien väärinkäyttötapauksia.

Elisa Karvinen, Ulrich Tacke

Perusterveydenhuollon lääkärit tuntevat hyvin Käypä hoito -suositukset

Käypä hoito -suositusten tarkoituksena on auttaa lääkäriä nopeasti lisääntyvän lääketieteellisen tiedon hallinnassa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin perusterveydenhuollon lääkäreiden tietämystä Käypä hoito -suosituksista ja suositusten käyttöä kliinisessä päätöksenteossa.

Pekka Jousilahti, Jorma Komulainen, Tiina Hanski, Minna Kaila, Eeva Ketola

Elektiivisen kirurgian työnjako ja alueellinen integrointi Erikoisalakohtaiset päälinjaukset

Suomen Kirurgiyhdistyksen työryhmä on tehnyt kriittiseen arvioon perustuvan ehdotuksen, miten sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella edellyttämät järjestelyt viidellä erityissairaanhoidon vastuualueella tulisi toteuttaa.

Mauri Lepäntalo, Timo Raatikainen, Ulla-Stina Salminen, Helena Isoniemi, Ilari Airo, Markku Alanen, Maarit Heikkinen, Tatu Juvonen, Outi Kaarela, Ulla Keränen, Tuula Kiviluoto, Heikki Kröger, Ari Leppäniemi, Jorma Ryhänen, Eero Wuokko

Uutta tietoa suomalaiseen tautiperimään kuuluvan LPI-taudin pitkäaikaisennusteesta

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ravitsemuksellisten ongelmien, karnitiininpuutoksen, munuaiskomplikaatioiden sekä raskauteen ja synnytyksiin liittyvien ongelmien yleisyyttä lysinuurista proteiini-intoleranssia (LPI) sairastavilla suomalaisilla potilailla. Lisäksi tutkittiin suun kautta annettavan lysiinilisän tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta LPI-potilaiden pitkäaikaishoidossa.

Laura Tanner

Koherenssin tunne ja terveys

Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta - sitä kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko sepelvaltimotaudin, syövän ja tapaturmien ilmaantuvuus sekä kokonaiskuolleisuus pienempi miehillä, joilla koherenssin tunne on vahva, verrattuna miehiin, joilla koherenssin tunne on heikko.

Esko Poppius

Skitsofrenian geenitausta

Perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimusten perusteella skitsofrenialla on merkittävä perinnöllinen tausta, joskin myös ympäristötekijät vaikuttavat taudin syntyyn. Aikaisemmin Suomessa kromosomista 5 löytynyt alue kytkeytyi skitsofreniaan perheaineistossa, joka koostui 441 perheestä ja käsitti 865 skitsofreniaa sairastavaa ihmistä. Viime aikoina tältä samalta alueelta on löydetty muissa väestöissä useita geenejä, joiden variaatiot näyttäisivät altistavan skitsofrenialle. Erityisesti hermoston välittäjäaineen gamma-aminovoihappo A -tyypin reseptorien alayksiköistä muodostuva geenirykelmä näyttäisi liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin. Näiden geenien roolia skitsofreniassa tutkittiin myös suomalaisessa väestössä analysoimalla niissä sijaisevia variaatioita. Havaintona oli, että GABRG2-geenin variaatiot näyttävät liittyvän skitsofrenian sairastumisriskiin. Lisäksi nämä variaatiot näyttivät liittyvän työmuistin toimintaan. Skitsofreniaa sairastavien kognitiiviset toiminnot ovat usein huonontuneet, joten löydös voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia työmuistin toiminnan tutkimuksessa.

Joni Turunen