Lemmikit kannattaa saneerata astmaatikkojen kodeista

Vuosien mittaan on taitettu peistä siitä, kuinka tarkasti lemmikit tulisi saneerata astmaatikkojen kodeista. Menneinä vuosina tähän pyrittiin, sitten linja osin liberalisoitui ja mm. koiria ja kissoja ryhdyttiiin pesemään, etenkin ellei selvää oireyhteyttä kyetty osoittamaan. Kova paikka lemmikin antaminen pois voi ollakin.

Hannu Puolijoki

Ihmisalkioita kolmen eri luovuttajan perimää yhdistämällä

Mitokondriaalisen DNA:n kautta periytyy osa vaikeista synnynnäisistä taudeista. Munasolun pronukleus sisältää muun äidinpuoleisen DNA:n, mutta ei mitokondriaalista DNA:ta. Kun mitokondriaalista periytyvää sairautta kantavan äidin munasolun pronukleus siirretään korvaamaan terveen äidin munasolun tuman DNA:ta, ja tämä kokonaisuus hedelmöitetään miehen siittiöllä, yhdistetään kolmen yksilön perimä tarkoituksena saavuttaa terve jälkeläinen. Hänellä olisi kuitenkin pääosin vanhempiensa, nukleaarisen DNA:n ja siittiön DNA:n luovuttajien, perimä. Tämä näyttää olevan eläinkoetasolla mahdollista. Nyt myös Britannian alkiotutkimuksia valvova viranomainen, The Human Fertilization and Embryology Authority, on antanut luvan tällaisen tutkimuksen käynnistämiseen ihmissoluilla. Kuitenkaan vielä ei lupaa annettu siirtää näitä alkioita äidin kohtuun. Menetelmä voisi auttaa erityisesti eräiden lihassairauksien ja neurologisten sairauksien kantajia.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Verenpaineen seuranta potilaan vastuulle?

Birminghamin alueella satunnaistettiin 441 huonossa hoitotasapainossa olevaa verenpainepotilasta: interventioryhmälle opetettiin elektronisen verenpainemittarin käyttö ja heitä pyydettiin mittaamaan verenpaine oman lääkärin vastaanottotiloissa kerran kuukaudessa. Jos verenpaine ei asettunut normaaliksi (alle 140/85 mmHg), heidän tuli ottaa yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan. Vertailuryhmää hoidettiin tavanmukaisesti ja he saivat kirjalliset ohjeet verenpainetaudin hoidosta. Puolen vuoden seurannassa interventioryhmän systolinen verenpaine oli laskenut enemmän (4,3 mmHg) kuin vertailuryhmän. Vuoden seurannassa verenpaineen muutoksessa ei enää ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. Kokeilun aikana interventioryhmäläisten paino laski enemmän ja heillä oli yhteydenottoja terveydenhuoltoon vähemmän kuin vertailuryhmällä. Kustannuksissa ei ollut eroa ryhmien välillä. Tässä yksi idea meilläkin verenpainetaudin hoidon tehostamiseksi.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Kroonisista hengityselinoireista kärsivillä paljon masennusta

Teksasissa kartoitettiin 1 334:n kroonisista hengityselinongelmista kärsivän potilaan psyykkiset oireet. Materiaali kerättiin MEDVAMC:n rekistereistä ja esihaastattelu tehtiin puhelimitse, jatko klinikassa. Peräti 80 %:lla oli seulassa positiiviset merkit masennuksesta, ahdistuneisuudesta tai molemmista. Puhelinhaastattelun positiiviseksi ennustearvoksi tuli 80 %. Löydös korostui COPD-potilailla: vain 31 % hoidon tarpeessa oleviksi todetuista sai hoitoa masennukseen tai ahdistuneisuuteen.Vastaavia selvityksiä on tehty mm. Liedossa ikääntyneiden COPD-potilaiden ja sydänsairaiden osalta.

Hannu Puolijoki

Lasten postoperatiivisen kivun lievitys: interventiona mielikuvaretkiäänite

Lapsista suurin osa kärsii leikkauksenjälkeisestä kivusta sairaalassa. Lasten kivun lievitys on usein vähäisempää kuin aikuisten.

Tarja Pölkki, Anna-Maija Pietilä, Katri Vehviläinen-Julkunen Helena Laukkala, Kai Kiviluoma

Lihasvammojen diagnostiikka ja hoitoperiaatteet

Lihasvamman voi aiheuttaa isku, venähdys tai leikkaava terävä esine. Lisäksi erilaiset lihassairaudet tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat johtaa lihaskudoksen vaurioitumiseen.

Minna Kääriäinen, Markku Järvinen

Keliakiaa sairastavien psyykkinen oireilu - gluteenittoman dieetin vaikutus lasten ja nuorten oireisiin

Hoitamatonta keliakiaa sairastavat lapset ja nuoret voivat saada psyykkisiä oireita, joille ovat tyypillisiä mielialahäiriöt, väsymys ja keskittymisvaikeudet sekä lisäksi aiemmasta poikkeava ärtyneisyys ja äkkipikaisuus.

Päivi Pynnönen, Matti Verkasalo

Kun varmaa tietoa ei vielä ole Perhelähtöinen tapa kertoa vastasyntyneen poikkeavuudesta

Vuosittain syntyneistä lapsista arvioidaan noin 2-3 prosentilla olevan synnynnäinen poikkeama tai vamma. Synnytyssalin henkilökunnalla tulisi olla valmiudet kertoa vastasyntyneen poikkeavuudesta vanhemmille.

Kaija Hänninen

Hyljekäsi

Perämeren hylkeenpyytäjät ovat vanhastaan tunteneet taudin nimeltä traanimyrkytys, hyljesormi tai hyljekäsi, mikä tarttuu helposti käteen hylkeen puremasta tai nyljettäessä hyljettä paljain käsin.

Tapani Tikkakoski, Sakari Räisänen, Simo Räisänen

Anafylaksiailmoitukset vuosina 2000-2004

Vaikeat allergiareaktiot (anafylaksiat) ovat ali-ilmoitettuja.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Heidi Andersen, Mika Mäkelä, Tari Haahtela

Uusi työkalu hoidon laadun varmistukseen

Lääketieteellisten hoitomuotojen kiihtyvä kehitysvauhti asettaa suuret vaatimukset sekä hoitaville lääkäreille että hoidon laatua tarkkaileville viranomaisille.

Martti Virtanen, Jarkko Vasenius, Otto Lindberg Marja Niemi, Ilkka Saario

Lapsikeskeinen näkökulma perusterveydenhuollossa - Osa 3

Vanhemmuutta ja lasten pärjäävyyttä tukeva työskentely mielenterveysongelmaperheissä on toteutunut huonosti, vaikka se monissa perusterveydenhuollon toimintasuosituksissa ja ohjeissa katsotaan tärkeäksi.

Liisa Pietilä

Valproaatin insuliinivälitteiset metaboliset ja endokriiniset vaikutukset epilepsiapotilailla

2.9.2005 Oulun yliopisto

Virpi Pylvänen

Biomateriaalit ja kudosteknologia luusiirteiden korvaamisessa

10.9.2005 Turun yliopisto

Ville-Valtteri Välimäki

Nefriini diabeteksessa ja diabetekseen liittyvissä tiloissa

17.9.2005 Helsingin yliopisto

Anu Pätäri

Silmän luisen seinämämurtuman korjaaminen

23.09.2005 Helsingin yliopisto

Risto Kontio

Paikallispuudutusleikkaus tähystinkirurgiaa tehokkaampi naisten virtsankarkailun hoidossa

30.9.2005 Oulun yliopisto

Antti Valpas

Sytokiinisignaloinnin säätely makrofagierilaistumisen ja -aktivaation aikana

30.9.2005 Tampereen yliopisto

Ilkka Junttila

Lyhyesti: Nitropäänsärky = terveet sepelvaltimot?

Kliinikoiden tietotoimiston mukaan potilaan rintavaiva ei todennäköisesti ole sydänperäinen, jos vaivaan otettu nitro aiheuttaa päänsärkyä. Nyt asiaa on tutkittu 118:n tuoretta rintakipuoiretta valittaneen potilaan otoksessa. Nitro helpotti rintavaivaa kymmenen minuutin kuluessa kaikilla potilailla, mutta aiheutti päänsärkyä 36 prosentille potilaista. Kaikille potilaille tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus kuukauden kuluessa nitrokokeilusta tavanomaisilla kliinisillä indikaatioilla. Kolmenkymmenen potilaan sepelvaltimoissa ei todettu ahtaumia ja 73 prosentilla heistä ilmeni nitropäänsärky, kun taas sepelvaltimotautisilla nitro aiheutti päänsärkyä vain 23 prosentilla potilaista. Näyttää siis siltä, että nitron vaikutuksesta terveemmät valtimot laajenevat enemmän pääkopan sisällä, ja nitropäänsärky kallistaa todellakin erotusdiagnostiikan vaakaa hieman ei-sepelvaltimoperäisen rintakivun suuntaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astrosytooman postoperatiivinen sädehoito ei lisää elinaikaa

Matalasti malignin astrosytooman postoperatiivisen hoidon merkityksestä ei ole oltu varmoja. Tässä satunnaistetussa sädehoitotutkimuksessa 157 potilasta sai leikkauksen jälkeen 50-54 Gy:n sädehoidon. Toinen ryhmä (n = 157) jäi seurantaan. Heille sädehoito annettiin vasta taudin progredioidessa. Aika taudin etenemiseen oli 2 v pidempi niillä, jotka olivat saanet heti leikkauksen jälkeen sädehoidon (5,3 vs. 3,4 v). Elinaikaeroa ryhmillä ei ollut (7,4 vs. 7,2 v). Elämänlaatua ei tutkittu. Matalasti malignin astrosytooman sädehoitoa ei välttämättä tarvitse toteuttaa heti leikkauksen jälkeen. Seuranta on edelleen mahdollinen vaihtoehto. Leikkauksen jälkeen annettu sädehoito lisää tautivapaata aikaa, mutta ei elinaikaa.