Lyhyesti: Ylipaino lisää kuolleisuutta varhaisvaiheen rintasyöpään

Kalifornialaisessa sairaalassa rintasyöpäleikkauksessa vuosina 1988-1995 olleilta naisilta selvitettiin diagnoosihetken iän ja painoindeksin lisäksi nykyinen tilannea (hengissä ilman rintasyöpää, hengissä ja rintasyöpä, kuollut rintasyöpään tai kuollut muusta syystä) ja kasvaimeen liittyvät tiedot. Kaikkiaan 1 376 leikatusta potilaasta 246 kuoli rintasyöpään. Arvioitaessa rintasyöpäkuolleisuuden riskitekijöitä todettiin, että varhaisvaiheen rintasyöpään sairastuneilla oli selvä korrelaatio ylipainon ja syöpäkuolleisuuden välillä: yli 79 kg painavilla naisilla oli 2,5-kertainen riski kuolla syöpään verrattuna alle 60 kg painaviin. Naisilla, joilla oli estrogeenireseptori(ER)-negatiivinen syöpä oli kaksinkertainen riski ER+-potilaisiin verrattuna. Jos nämä kaksi riskitekijää yhdistettiin, todettiin, että ylipainoisilla, joilla oli ER--kasvain, oli viisinkertainen syöpäkuoleman riski verrattuna ei-ylipainoisiin, joilla oli ER+-kasvain.

Tom Scheinin
Lääke­tieteen maailma­sta 44/2004 Kommentteja

Lyhythoitoinen kirurgia käy myös paksusuolileikkauksiin

Ns. lyhytjälkihoitoinen kirurgia on saavuttanut laajaa suosiota. Toistaiseksi nopeaa kotiutusta on käytetty pienemmissä toimenpiteissä ja tähystyskirurgiassa. Perinteisesti potilaat ovat viettäneet paksusuolileikkauksen jälkeen sairaalassa n. viikon. Arvioitiin, että edeltävällä opastuksella, optimaalisella kipulääkityksellä, aikaisella mobilisaatiolla ja ruokailun varhaisella aloittamisella voitaisiin lyhentää avoimesti leikattujen paksusuolipotilaiden hoitoaikoja ja kotiuttaa potilaat jo toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Tom Scheinin
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Yskänlääkkeet eivät vähennä lasten yskää

Yskänlääkkeiden todellisesta sekä lasten että aikuisten yskää vähentävästä tehosta on esitetty epäilyjä vuosikausia. Silti yskänlääkkeitä kulutetaan paljon, jotenkinhan flunssapotilaan oloa pitää helpottaa. Lumekontrolloitu, kaksoissokkoutettu vertailu yskänärsytystä estävän dekstrometorfaanin ja antihistamiini difenhydramiinin vaikutuksesta lasten yskimiseen ja lapsen ja vanhempien unen laatuun paljastaa karun totuuden: yskä ei lääkkeen ansiosta vähene eikä uni parane, saaliina vain kourallinen sivuvaikutuksia!

Marjo Renko
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Passivisen tupakoijan infarktiriski luultua suurempi

Brittiläisessä 20 vuoden seurantatutkimuksessa selvitettiin 4 729 miehen tupakointihistoria ja mitattiin veren kotiniinipitoisuus. Lähtötilanteessa (1978-1980) tupakoimattomat miehet (2 105) jaettiin neljään luokkaan kotiniinipitoisuuden mukaan. Muilla riskitekijöillä vakioidut tulokset osoittavat, että sydäninfarktiriski nousi kotiniinipitoisuuden mukaan. Se oli suurimman pitoisuuden ryhmässä 1,57 verrattuna pienimmän pitoisuuden ryhmään. Riski oli samaa suuruusluokkaa kuin tupakoijilla (1,66) verrattuna tupakoimattomiin. Infarktiriski oli suurempi seurannan alkupuolella. Uutta tuloksissa oli lisäksi se, että riski veren kotiniinipitoisuudella mitattuna oli suurempi kuin tähän asti julkaistuissa tutkimuksissa, joissa passivisen tupakoinnin mittana on ollut kyselymenetelmä. Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä kotiniinipitoisuuden ja aivohalvauksen välille.

Aulikki Nissinen
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Simvastatiini puree pitkään

4S-tutkimus oli kaksoissokko, lumelääkekontrolloitu tutkimus, joka alkoi vuonna 1994. Siinä annettiin simvastatiinia tai lumelääkettä sepelvaltimotautipotilaille, joiden kolesterolitaso oli 5,5-8,0 mmol/l. Nyt tutkimuksen alusta on kulunut siis yli 10 vuotta ja todetaan, että simvastatiiniryhmässä kokonaiskuolleisuus oli 15% (26-3 %, p = 0,02) pienempi kuin lumelääkeryhmässä, mikä johtui ennen kaikkea pienemmästä sepelvaltimokuolleisuudesta (ero 24 %, 36-10 %, p = 0,018). Syöpäkuolleisuus oli samaa luokkaa molemmissa ryhmissä, eikä syöpien sijainnissa ollut poikkeamaa ryhmien välillä.
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Työuupumus Suomessa Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia

Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Pitkä altistuminen huonoille psykososiaalisille työoloille lisää terveyden heikentymisen todennäköisyyttä. Työuupumus kehittyy jatkuvan työstressin seurauksena. Sen esiintyvyyttä ja muutoksia väestötasolla on tutkittu vain vähän.

Kirsi Ahola - Teija Honkonen - Raija Kalimo, Erkki Nykyri - Arpo Aromaa - Jouko Lönnqvist
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 43/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030