Schengen-sopimus lopetti buprenorfiinin hankkimisen Ranskasta Huumaavien lääkkeiden kuljettamiseen Schengen-maiden välillä tarvitaan apteekin kirjoittama todistus

Huumaavien lääkkeiden kuljettamiseen Schengen-maasta toiseen on tarvittu kuluvan vuoden alusta lähtien erillinen todistus. Käytännössä todistusta kuitenkin kysytään varsin harvoin. Sopimuksen ensimmäinen todellinen, lääkkeisiin liittyvä vaikutus on ollut se, että buprenorfiinia ei voi enää tuoda laillisesti Ranskasta Suomeen.

Terhi Hermanson, Pekka Järvinen

Lyhyesti: Silkkimato kehrää ihmisen kollageenia

Japanilaiset tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan siirtogeenisen silkkimadon, jonka valmistamassa kotelossa on ihmisen kollageenia. Silkkimadon muniin ruiskutettiin DNA:ta, joka koodasi kolmea valkuaisainetta. Yksi näistä oli ihmisen tyypin III prokollageenin miniketju, toinen normaali silkin proteiini ja kolmas vihreää fluoresenssia emittoiva proteiini. Munista syntyneet madot tuottivat fluoresoivia koteloita, mikä varmisti siirron onnistumisen. Koteloissa oli runsaasti puhdasta prokollageenia. Siirtogeeniset silkkimadot mahdollistavat monien lääkkeinä käytettyjen valkuaisaineiden erittäin edullisen massatuotannon.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Masennusoireiden lisääntyminen iän myötä ei johdu perimästä

Masennusoireiluun liittyy huomattava perinnöllinen alttius. Sitä, missä määrin tämä alttius liittyy eri ikäkausien depressiivisyyteen, tutkittiin tanskalaisesta kaksosaineistosta. Sen mukaan affektiivinen ja somaattinen masennusoireilu lisääntyi iän myötä. Sen sijaan masennukseen liittyvien affektiivisen ja somaattisen oireilun periytyvyysestimaatit (0,27 ja 0,26) olivat yhtä suuret, korreloivat vahvasti (0,71) keskenään eivätkä vaihdelleet merkitsevästi ikäryhmien kesken. Iän myötä lisääntyvä masennusoireilu ei siis johdu perinnöllisen alttiuden voimistumisesta vaan ei-geneettisten, depressiivisyyttä laukaisevien tekijöiden lisääntymisestä. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, että masennus on aidosti psykosomaattinen, yhtä aikaa psyykeä ja ruumista koskettava tautitila.

Raimo Kr Salokangas

Uro- ja enteropatogeenisilla kolibakteereilla täysin erilaiset työkalupakit

Escherichia coli on yksi läpikotaisimmin tutkituista elollisista olioista. Se on myös hyvin monipuolinen bakteeri, joka voi olla tappava patogeeni tai täysin harmiton suoliston asukas. Fenotyyppiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaisia suoliston infektioita aiheuttavien kolien virulenssitekijät poikkeavat tyystin virtsatieinfektioita aiheuttavien bakteerien virulenssitekijöistä. Useiden kolibakteerikantojen perimät on nyt sekvensoitu, mikä mahdollistaa entistä eksaktimpien vertailujen tekemisen.

Matti Viljanen

Monikemikaaliherkillä usein somatisaatiohäiriö

Ympäristöön liittyvät haittatekijät ovat parin viime vuosikymmenen aikana nousseet suuren yleisön tietoisuuteen. On myös perustettu ympäristölääketieteellisiä tutkimusyksiköitä, ja niihin hakeutuu usein monille kemikaaleille herkkiä ja idiopaattisesta ympäristöintoleranssista kärsiviä potilaita. Saksalaiset tutkijat tekivät 264 peräkkäiselle ympäristölääketieteelliseen yksikköön tulleelle psykiatrisen tutkimuksen ja totesivat, että 75 %:lla täyttyivät vähintään yhden psykiatrisen häiriön kriteerit. 35 % kärsi somatoformisesta häiriöstä, seuraavaksi yleisempiä olivat mieliala-, ahdistuneisuus- ja aineriippuvuushäiriöt. Tutkijat tulkitsivat potilaiden kärsimät oireet useimmiten psyykkisestä häiriöstä johtuviksi. Vain 2 %:lla oireet selittyivät altistumisesta toksisille kemikaaleille.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Huumeriippuvaisten masennusta tulee hoitaa

Moni huumeriippuvainen kärsii myös masennuksesta. Tutkijat arvioivat 602 huumepotilaan depression esiintymisen ennen huumeiden käyttöä, huumeiden käytön aikaan ja abstinenssivaiheessa. Kaikissa kolmessa vaiheessa masennus lisäsi itsemurhayritysten riskiä (5,7-7,9-kertaisesti). Tutkimus tuo korostetusti esiin sen, että myös huumeriippuvaisen potilaan masennuksen arviointi on tärkeää ja että masennusta tulee hoitaa huumeiden käytön kaikissa vaiheissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkoahtaumatauti altistaa osteoporoosille

Kroonista keuhkosairautta potevien on todettu olevan osteoporoosin suhteen riskipotilaita. Varsinkin ahtauttavia sairauksia (mm. krooninen astma, COPD) potevilla tämän on usein katsottu liittyvän steroidivalmisteiden käyttöön. Japanilaisessa tutkimuksessa iäkkäillä keuhkoahtaumatautia sairastavilla naisilla (n = 20) oli suurempi osteoporoosiriski kuin astmaa sairastavilla (n = 24), vaikkei potilailla ollutkaan ollut käytössä suun kautta steroidia muuten kuin alle viikon kuureina. Keuhkoahtaumapotilaiden luun tiheyttä kuvaavat arvot (Z-score) olivat selvästi pienemmät kuin astmaatikkojen ja luokitellun osteoporoosin esiintyminen oli heillä suurempaa (50 % vs 21 %, p < 0,05). Tutkimuksella on rajoituksensa, mm. terveen verrokkiryhmän puute, mutta tulokset antavat lisäpontta keuhkoahtaumatautia sairastavien luuston haurastumisen ja murtumien ehkäisylle.

Hannu Puolijoki

Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa

Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden aikana vuonna 2000. Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat 137-157 euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä.

Janne Martikainen, Markus Färkkilä, Mikko Kallela

Synnytyksen jälkeinen masennus - onko vika hormoneissa?

Lapsivuodeaika altistaa naisen mielenterveyshäiriöille. Synnytyksen jälkeinen masennus on näistä häiriöistä yleisin: synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana sairastumisriski on kolminkertainen muiden samanikäisten naisten riskiin nähden. Vaikka useimmat sairastuneista parantuvatkin ilman hoitoa kuuden kuukauden kuluessa, jopa joka neljäs kärsii masennuksesta vielä vuoden kuluttua. Valitettavan usein synnytyksen jälkeinen masennus jää diagnosoimatta. Äidin jääminen ilman tukea ja asianmukaista hoitoa voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa.

Antti Perheentupa

Tinnitus, teoria ja käytäntö

Korvien soiminen eli tinnitus on yleinen vaiva, johon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota kaikkialla kehittyneissä maissa. Tinnituspotilaan kanssa asioiminen asettaa hoitavalle lääkärille merkittävän määrän sekä lääketieteellisiä että psykologisia vaatimuksia, joita ei tavanomaisissa koulutusohjelmissa ole ollut maassamme helposti saatavilla. Kirjoituksessa esitellään lyhyesti monia tinnituspotilaiden tutkimiseen ja hoitoon liittyviä perusteita, joiden tunteminen on menestyksellisen tinnituspotilaiden hoidon edellytys.

Jukka Ylikoski

Preanalytiikka alueellisessa laboratoriotoiminnassa

Kliinisten laboratoriomääritysten tulosten oikeellisuutta arvioidaan laboratorion sisäisillä ja ulkoisten tahojen järjestämillä kontrolleilla. Näin esille saatava analyyttinen vaihtelu on kuitenkin vain pieni osa laboratoriotuloksen mahdollisesta virheestä. Ennen näytteen tutkimista laboratoriossa siihen ovat ehtineet vaikuttaa jo monet preanalyyttiset tekijät, joiden vaikutus tulokseen voi olla suurempi kuin analyyttinen vaihtelu. Hiljattain käyttöön otettu uusi testauslaboratorioiden akkreditointistandardi SFS-EN ISO/IEC 17025 edellyttääkin preanalyyttisten tekijöiden kartoittamista analyyttisten tekijöiden ohella.

Simo Pohjavaara, Outi Malminiemi, Timo Kouri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030