Aivojen kuvantamismenetelmät psykoterapian tuloksellisuuden tutkimisessa

Moniin psykiatrisiin sairauksiin on todettu liittyvän poikkeavia aivojen kuvantamislöydöksiä. Niitä on todettu välittäjäaineiden kantajamolekyylien tiheyksissä, verenvirtauksessa ja glukoosin kulutuksessa tietyillä aivoalueilla. Psyykenlääkehoitojen aikana nämä muutokset saattavat normalisoitua. Myös psykoterapian aikana on havaittu tapahtuvan osittain samankaltaisia muutoksia verenvirtauksessa ja glukoosiaineenvaihdunnassa. Aiheesta on toistaiseksi julkaistu varsin vähän tutkimuksia, joten löydöksiä on pidettävä vasta alustavina.

Tommi Tolmunen, Mikko Joensuu, Pirjo Saarinen, Pasi Ahola, Jyrki Kuikka, Johannes Lehtonen

Kuopion yhteispäivystystutkimus Yleislääkäripäivystyksen toimivuus ja odotusajat kiireellisyysluokittain

Asiakkaat arvioivat päivystyspoliklinikan palvelujen toimivuutta ja laatua tutkimuksessa, jossa selvitettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 11.3.2002 käynnistyneen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen toimintaa. Päivystävät lääkärit arvioivat käyntien kiireellisyyttä, tarpeellisuutta ja tulosyitä. Sekä hoitaja että lääkäri määrittelivät kunkin asiakkaan kiireellisyysasteen. Odotusajan mediaani lääkärin vastaanotolle oli 1,4 tuntia ja keskiarvo 1,9 tuntia. Lääkärin arvion mukaan 23 % kävijöistä ei olisi tarvinnut kiireellistä lääkärin apua.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Keskeneräinen potilas eli aika sairaanhoidossa

Pitkälti yli nelikymppisenä jouduin ensimmäistä kertaa syntymäni jälkeen sairaalaan. Leikkausta seurasi puolen vuoden monimutkainen prosessi tutkimusten ja hoitojen, kivun sekä säryn, heikentyneen työkyvyn ja sairauslomien merkeissä. Seuratessani antibiootin laiskaa tippumista IV-pullosta en voinut välttää vertaamasta käsityksiä ajasta sairaanhoidossa ja teollisuudessa. Sairaanhoidosta käydyssä keskustelussa on käsitelty paljon hoitojärjestelmien tuottavuutta, jonkun verran laatukysymyksiä, mutta aikaa tuskin nimeksikään. Teollisuudessa ajan merkitystä kilpailutekijänä ruvettiin vakavasti tutkimaan vasta parikymmentä vuotta sitten.

Paul Lillrank

Paklitakselin ja sädetyksen sekä sisplatiinin vaikutus ulkosynnytinsyöpäsolulinjoissa

22.11.2002 Turun yliopisto

Misa Raitanen

Streptococcus pneumoniae -bakteerin mikrobilääkeresistenssi

22.11.2002 Turun yliopisto

Marja Pihlajamäki

Lastenkoteihin sijoitettujen lasten psykososiaaliset ongelmat

22.11.2002 Turun yliopisto

Raija Hukkanen

Uusi syövälle altistava oireyhtymä, periytyvä leiomyomatoosi ja munuaissyöpä (HLRCC)

22.11.2002 Helsingin yliopisto

Maija Kiuru

Verenkierron ja aineenvaihdunnan muutokset kokeellisessa suoliston verenkiertovajauksessa

29.11.2002 Kuopion yliopisto

Jyrki Tenhunen

Perimän vaikutus murtumariskiin ja hormonikorvaushoidon tehoon vaihdevuosien jälkeen

29.11.2002 Kuopion yliopisto

Timo Salmén

Valkosolumäärä ennustaa äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen tappavuutta

Veren valkosolumäärän ja valtimotautien yhteys todettiin jo neljännesvuosisata sitten. Vasta viime vuosina on tullut esille tulehdusreaktion keskeinen merkitys äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen synnyssä.

Juhani Airaksinen

Lisävalaistusta immunologisen toleranssin kehittymiseen

Lymfosyytit koulutetaan erottamaan vieraat kudokset omista useilla tavoilla. Yksi näistä tavoista on negatiiviseksi valinnaksi nimitetty kovakourainen menetelmä. Siinä liian hanakasti omien kudoksien kanssa reagoivat solut päästetään suorasukaisesti päiviltä. T-solujen negatiivinen selektio tapahtuu kateenkorvan medullassa. Immunologeja on suuresti askarruttanut kysymys, miten medullan epiteelissä voi olla edustettuna koko se antigeenien kirjo, johon reagoivat T-solut tulisi likvidoida.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Iäkkäiden isien lapsilla skitsofrenian vaara

Skitsofrenian riskitekijäksi on tuoreissa tutkimuksissa noussut isän ikä lapsen syntymähetkellä. Kahdesta tutkimuksesta toisessa yli 45-vuotiaiden isien lapsilla skitsofrenian riski oli lähes nelinkertainen alle 25-vuotiaiden isien lasten riskiin verrattuna. Kun äidin ikä ja muut sekoittavat tekijät otettiin huomioon, riskisuhde säilyi, mutta ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Toisessa tutkimuksessa riskisuhde 45-vuotiaiden isien lapsilla oli lähes kolminkertainen ja merkitsevä. Tutkijat arvelevat, että ikääntymisen myötä lisääntyvä sukusolujen geneettinen mutaatiofrekvenssi selittää riskin suurenemisen. Toisaalta on mahdollista, että myöhemmällä iällä lapsen hankkineiden isien joukossa psyykkinen häiriintyneisyys on tavallista yleisempää, jolloin kyse on häiriöalttiuden perinnöllisestä siirtymisestä lapseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pleuranesteen analyysissä pohdittavaa

Luulisi, että pleuranesteen analyysimenetelmät on jo moneen kertaan selvitetty, ainakin milloin kyseessä on eksudaatti ja milloin transudaatti ja voiko sydämen vajaatoiminnassa esiintyä eksudaattia. Vaan Chestissäpä osoitetaan taas vanhojen mittarien kuten laktaattidehydogenaasin ja punasolujen määrän osalta laskukaavoja (LDH:n nousu viittaa eksudaattiin, mutta punasolut on otettava huomioon vähentävänä tekijänä). Silti sydämen vajaatoiminnassa eksudaatti yleensä viittaa muuhun kuin kardiogeeniseen syyhyn ja varsinkin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen lymfakierron häiriöön. Pleuranesteen (transudaatti vai eksudaatti?) biokemiallisista analyyseistä löytyy lisää jälkimmäisestä juttuparista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidista apua akuutin astman jälkeen kotiutettaessa

Yhdysvalloissa on inhaloitavia steroideja käytetty vähemmän kuin meillä. Nyt tutkittiin 40 astmapotilaan satunnaistetulla kaksoissokkokokeella, voidaanko akuutin vaiheen sairaalahoidon jälkeen kotiutettaessa potilaalle antaa lääkitykseksi suuri flunisolidiannos (250 myyg:n suihkeita 8 x 2/pv) ilman suun kautta otettavaa steroidia. Vertailuhoitona oli 40 mg prednisolonia/pv. Hoitoa jatkettiin 7 päivää sairaalasta pääsyn jälkeen. Sairaalavaiheen hoitona kaikilla oli inhaloitavan salbutamolin lisäksi metyyliprednisolonia suoneen 40 mg x 4/pv yhteensä 8 annosta. Kaikilla oli käytössä hengitettävä salbutamoli seurannassakin. Ventilaatiofunktioiden ja oirekirjanpidon mukaan hoidot olivat yhtä vaikuttavia. Kirjoittajat pohtivat kriittisesti tulosten merkitystä; näin suomalaiselta näkökannalta lääkeannokset ovat isoja ja amerikkalainen systeemi kankea.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lääkärin spesialiteetti ja empaattisuus

Amerikkalaiset tutkijat testasivat 20 kysymystä sisältävän mittarin (muokattu Jefferson Scale of Physician Emphaty) toimivuutta lääkäreille suunnatussa kyselyssä. Mittari käsittää kolme tekijää: asioiden asettaminen oikeaan suhteeseen, myötäelävä huolenpito ja asettuminen potilaan asemaan. Naislääkärit saivat lähes merkitsevästi korkeammat empatiapistemäärät kuin miehet. Kun sukupuolen vaikutus kontrolloitiin, psykiatrit, sisätautilääkärit, pediatrit ja ensiapuasemien lääkärit saivat korkeimmat pistemäärät. Toisaalta anestesiologit, ortopedit, neurokirurgit, radiologit, sydänkirurgit, naistentauti- ja synnytyslääkärit ja yleiskirurgit asettuivat empatiapisteiden toiseen päähän. Prospektiivisella tutkimuksella voitaisiin selvittää, onko kyse valikoitumisesta vai erikoisalan vaikutuksesta.

Raimo Kr Salokangas

Naisen prostatiitti

Alempien virtsateiden vaivoja valittavalta naispotilaalta tutkitaan yleensä ensimmäiseksi virtsanäyte. Jos se on puhdas, tehdään pintapuolinen kliininen tutkimus tai tila vain diagnosoidaan uretraoireyhtymäksi tai lantionpohjan lihasten kivuliaaksi spasmiksi. Se mikä monelta potilaalta tällaisessa tilanteessa löytyy, jos vaan osataan etsiä, on Ruben Gittesin katsauksen mukaan prostatiitti.

Ossi Lindell

Myös pieni annos perinteistä masennuslääkettä tehoaa

Serotoniiniselektiivisten ja muiden uusien masennuslääkkeiden käyttö on nopeasti yleistynyt. Tärkeä syy tähän ovat perinteisten trisyklisten masennuslääkkeiden hankalat sivuvaikutukset. Sivuvaikutusten välttämiseksi lääkärit usein määräävät potilailleen suositeltuja pienempiä päiväannoksia, vaikka tutkimuksissa tätä ei ole pidetty asianmukaisena hoitona.

Raimo Kr Salokangas

Tarvitaanko omalääkärijärjestelmässä yöpäivystystä terveyskeskuksessa?

Yöpäivystyksen järjestämistä pohditaan monessa terveyskeskuksessa. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kartoitettiin neljän kuukauden aikana päivystyspisteessä käyneiden potilaiden määrä ja heidän tarvitsemansa avun laatu. Selvityksessä todettiin, että miehet käyttivät päivystystä enemmän kuin naiset. Ikäryhmittäin eniten päivystystä käyttivät alle 5- ja yli 85-vuotiaat. Asuinpaikan etäisyydellä päivystyspisteestä ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta palvelun käyttöön. Yötä kohti kertyi käyntejä vain 0,6/15 000 asukasta. Näin pieni kävijämäärä olisi mielekästä hoitaa siirtämällä yöaikainen päivystys sairaalaan.

Pekka T. Jaatinen, Erja Kuurila

Olkaluun yläosan murtuma

Pääosa olkaluun yläosan murtumista aiheutuu pienienergiaisista tapaturmista. Iäkkään potilaan murtumaa pahentaa usein osteoporoosi. Valtaosa murtumista voidaan hoitaa ilman leikkausta, mutta osteoporoottisten pirstalemurtumien hoito on edelleen vaikeaa, ja toiminnallinen lopputulos on näissä tapauksissa usein huono hoitomuodosta riippumatta. Konservatiivisen hoidon tavoitteena on aikainen liikeharjoittelun aloittaminen, jolla pyritään ylläpitämään olka- ja muiden yläraajan nivelten liike. Pirstalemurtumien leikkaushoitoon on viime vuosina kehitetty uusia menetelmiä.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Multippeliskleroosin nykyiset lääkehoitokäytännöt

MS-tautiin oli pitkään vain oireenmukaisia hoitoja, mutta 1990-luvun aikana ovat tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet, jotka selvästi vähentävät taudin pahenemisvaiheita, relapseja ja ehkä jossakin määrin estävät taudin etenemistä. Nykykäsityksen mukaan heti diagnoosin varmistuttua olisi aloitettava joko beetainterferoni- tai glatirameeriasetaattihoito. Pahenemisvaiheet tai nopea etenemisvaihe hoidetaan steroidipulssilla. Uusilla solunsalpaajilla, kuten mitoksantronilla, voidaan hoitaa aggressiivista, tiheästi relapsoivaa tai nopeasti etenevää tautia. Erikoistilanteissa voidaan antaa gammaglobuliinia jättiannoksina suoneen ja pitkäaikaisessa estohoidossa mahdollisesti yhdistää atsatiopriini beetainterferoniin.

Markus Färkkilä