Synnytyksen jälkeinen inkontinenssi korjautuu lantionpohjan lihasharjoittelulla

Alatiesynnytyksen jälkeen naisista 20-30 %:lla esiintyy virtsanpidätysongelmia ja 4 %:lla ulosteinkontinenssia. Kolmen kuukauden kuluessa tilanne paranee huomattavasti, koska vaivan taustalla oleva hermovamma korjautuu spontaanisti. Siten erityisen diagnostiikan ja hoidon tarve on ilmeisesti suurin silloin, kun pidätysongelmia esiintyy vielä kolmen kuukauden jälkeen.

Pertti Kirkinen

Bakteereilla sittenkin sytoskeleton

Kaikilla eukaryooteilla, hiivoista eläimiin on sytoskeleton. Tämä solun sisäinen tukiranka koostuu mikrotubuluksista, aktiinifilamenteista ja intermediaarifilamenteista. Tukiranka pitää nimensä mukaisesti solun koossa, ohjaa molekyylien liikennettä solulimassa sekä mahdollistaa solun muodonmuutokset ja liikkumisen. Tähän asti vallinneen käsityksen mukaan prokaryoottisoluilla ei ole tukirankaa, vaan niiden on ajateltu tukeutuvan vahvaan soluseinämäänsä.

Matti Viljanen

Anti-IgE-vasta-aineesta hyötyä astman hoidossa

Laajassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, hyödyttääkö uusi idea eli IgE:tä vastaan kohdistuva antivasta-aine (omalisumabi; rhuMAb-E25, Xolair) astmapotilaiden hoidossa. Sarjassa oli 546 iältään 12-76-vuotiasta astmaatikkoa, joilla oli allergia joko kotipölypunkeille, koiralle tai kissalle. Potilailla oli käytössä varsin tuhti inhaloitava steroidi eli beklometasonia 500-1 200 myyg päivässä. Heille annettiin kaksoissokkoasetelmassa suoneen omalisumabia tai lumelääkettä joko kaksi tai neljä viikkoa (riippuen painosta ja kokonais-IgE:n arvosta). Steroidiannos pyrittiin stabiloimaan 16 viikon ajaksi ja sen jälkeen sitä laskettiin kahdeksan viikon aikana sille tasolle, joka vielä piti astman hyvässä kontrollissa. Tällä annoksella jatkettiin neljä viikkoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Anoreksian ennuste

Saksalaisen, 21 vuotta kestäneen prospektiivisen seurantatutkimuksen mukaan sairaalassa hoidetuista anoreksiapotilaista 51 % parani täysin, 21 % osittain ja 10 % täytti edelleen anoreksian kriteerit. Anorek- siaan liittyen kuoli 16 %. Matala painoindeksi ja psykososiaa-listen vaikeuksien voimakkuus ennakoivat huonoa ennustetta. Seurantatiedot osoittivat, että anoreksiasta toipuneet saattoivat sairastua uudelleen, mutta toisaalta toipumista tapahtui vielä useankin sairausvuoden jälkeen. Tutkijat suosittelevatkin hoitoa aina, kun anoreksian oireet uusivat.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tuulella ei ole ystävää

Tämä Lancetin essee ei ole vakavasti otettava tutkimusraportti, mutta se sisältää kiinnostavan ajatuksen. Sen mukaan tuulien kuljettama tomu kantaa myös mikrobeja jopa mantereelta toiselle. Esimerkiksi Afrikasta myrskyt nostavat säännöllisesti tomua korkeuksiin. Vajaassa viikossa se laskeutuu Atlantin toiselle rannalle ja Tyynenmeren ylitykseen menee vähän yli viikko. Karibialla on todettu näinä tomupäivinä ilman sisältävän mikrobeja kymmenkertaisesti, joukossa ihmisen opportunisteja, etenkin sieniä. Korkeuksien UV-valo ei niitä näemmä tapa. DNA-tekniikoilla ollaan nyt etsimässä influenssa- ym. viruksia tuulien tomusta. Infektioepidemiologisesti maapallo ei pienene siis pelkästään lentokoneiden vaikutuksesta. Olisikohan Suomessakin ajoittain esiiintyvä punainen lumi eristettävä?

Heikki Arvilommi

Astma ja allergia selittävät lasten pitkäaikaissairastavuuden lisääntymisen

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan 0-14-vuotiaiden lasten pitkäaikaissairastavuus on selvästi lisääntynyt vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Tämä selittyy miltei täysin astman ja allergioiden lisääntymisellä, ja nämä sairaudet ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vanhempien sosiaalinen asema ei juurikaan näytä olevan yhteydessä lasten sairastavuuteen.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Peptidit verenpaineen säätelyssä

Biologisesti aktiiviset peptidit, kooltaan muutamista aminohapoista muutamiin kymmeniin aminohappoihin, osallistuvat elimistössä useiden fysiologisten toimintojen, mm. verenpaineen säätelyyn. Endogeenisten peptidien lisäksi verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös ravinnon proteiineista pilkkoutuvat ruoansulatuskanavasta verenkiertoon imeytyvät peptidit.

Marika Sipola, Heikki Vapaatalo

Trisomiaseulonnan nykytila

Raskaana olevat naiset toivovat, että sikiön kehityshäiriöt voitaisiin todeta jo varhain. Tavallisin kehitysvammaisuuden syy on 21-trisomian aiheuttama Downin oireyhtymä. Nykytietämyksen valossa sen lupaavin seulontamenetelmä näyttää olevan varhainen seulonta biokemiallisia merkkiaineita, äidin ikää ja sikiön niskaturvotuksen mittausta käyttäen. Näyttö alkuraskauden seulonnan tehokkuudesta on jo varsin vahva.

Pekka Taipale, Seppo Heinonen

Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka

Paikalliset neuvottelut vasta aluillaan Oulussa oma malli vauhditti neuvotteluja

Paikalliset neuvottelut lääkärisopimuksen soveltamisesta ovat enimmäkseen vasta aluillaan. HUS:ssa asiasta muhii suuri riita ja kiistaa on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä paikallisissa neuvotteluissa on sen sijaan edetty nopeasti. Piirissä oli heti neuvottelujen alkaessa käytettävissä oma malli palkkauskriteereiksi.

Suvi Sariola

Selvitysmies ehdottaa: Tampereen oma erikoissairaanhoito liitettävä sairaanhoitopiiriin

Selvitysmies Jouko Isolauri ehdottaa Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon liittämistä osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys on jatkoa ylijohtaja Jussi Huttusen muutaman vuoden takaiselle tarkastusraportille, jossa kiinnitettiin huomiota TAYS:n ja Hatanpään sairaalan toimintojen päällekkäisyyksiin.

Seksuaalinen väkivalta ja sen kohtaaminen

Viime aikojen uutisointi seksuaalisesta ahdistelusta on antanut aihetta miettiä, mikä on seksuaalista ahdistelua ja kuka sen määrittelee. Vastaavasti joudutaan pohtimaan myös seksuaalisen väkivallan määrittelyä niissä tilanteissa, joissa ei ole kysymys suoranaisesti raiskauksesta. Laki määrittää rikosoikeudellisesti lapsiin, nuoriin ja aikuisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan eri muodot, mutta seksuaalista ahdistelua ei ole kriminalisoitu. Kulttuuriset tekijät, lapsuudenkodin kasvuilmapiiri ja elämänkokemus muovaavat ihmisen henkilökohtaista väkivaltamääritelmää.

Pirkko Brusila

Genisteiinin ja daitseiinin vaikutukset rotan verisuonen supistumisasteeseen ja verenpaineeseen

29.6.2001 Helsingin yliopisto

Riikka Nevala

Suoliston bakteerien soluseinän merkitys nivelreumassa

29.6.2001 Turun yliopisto

Egle Simelyte

Päivähoito ja mielenterveys

9.8.2001 Helsingin yliopisto

Erja Tuompo-Johansson

Pienen vammaenergian aiheuttamien sääriluun varren murtumien hoito

17.8.2001 Tampereen yliopisto

Jarmo Toivanen

Äidin magnesiumsulfaattihoito vähentää keskoslasten aivoverisuonten stressiä

17.8.2001 Turun yliopisto

Tiina Rantonen

Lyhyesti: Korvaavatko kannettavat ultraäänilaitteet stetoskoopin?

Sydämen kaikututkimus on tärkein kajoamaton sydämen rakenteiden ja toiminnan tutkimus. Pienet, kannettavat ultraäänilaitteet ovat laitekehityksen tuorein mullistus. Ne mahdollistavat tutkimuksen viemisen vaivatta vaikeasti sairaankin potilaan vierelle. Tutkimuksissa näiden optisten stetoskooppien onkin todettu parantavan selvästi perinteistä kliinistä diagnostiikkaa ensihoito-olosuhteissa, vaikka täydellistä sydämen kaikututkimusta ne eivät vastaa. Joka tapauksessa kannettavat laitteet näyttävät tulevan sydänpotilaita hoitavan kliinikon jokapäiväiseen käyttöön. Ongelmaksi muodostuu riittävä käyttäjien koulutus tutkimuslöydösten tulkintaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mitä tiedämme lasten sinuiitista?

Bostonissa on tartuttu isoon haasteeseen ja tehty meta-analyysi, jonka tarkoituksena oli selvittää totuus lasten sinuiitin diagnostiikasta, antibioottihoidosta ja tukihoidoista. Satunnaistettuja, lumekontrolloituja hoitotutkimuksia löytyi vain kaksi. Kun kaikki sinuiittidia-gnoosin vuoksi antibioottia saaneet laskettiin yhteen, oireet helpottivat heistä 88 %:lla, lumelääkettä saaneista 60 %:lla. Tukihoitotutkimuksista ei heterogeenisuuden vuoksi päätelmiä voinut tehdä. Diagnoosipuolella meni yhtä huonosti, sillä eri keinot taudin diagnosoimiseksi eivät menneet lainkaan yksiin. Lasten sinuiitista emme siis edelleenkään tiedä juuri mitään.

Marjo Renko