Ruokavalion elintarvikkeiden rasvahappokoostumuksen muutoksen vaikutukset seerumin lipoproteiineihin

Ravinnon tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä on todettu hyödylliseksi seerumin kokonaiskolesterolitason ja LDL-kolesterolin vähentämisessä. Tätä koskevissa tutkimuksissa ruokavalion rasvahappokoostumuksen muutos on yleensä toteutettu vaihtamalla ravintorasva toisenlaiseksi. Menetelmällä, jolla omega-rasvahapot saatetaan kolloiditilaan, saadaan elintarvikkeen rasvahappokoostumusta muunnetuksi ja rasvan määrää vähennetyksi. Tällä menetelmällä valmistettujen elintarvikkeiden käytön vaikutusta seerumin lipoproteiineihin tutkittiin terveiden aikuisten ryhmässä ristikkäiskokeella, jossa vertailuruokavaliossa käytettiin vastaavia tavanomaisia elintarvikkeita. Energiansaanti oli kummassakin ruokavaliossa sama. Tutkimuksessa koe-elintarvikkeiden käytön aikana kokonaiskolesteroliarvo pieneni 6,1 % ja LDL-kolesteroliarvo 12,8 %. HDL-kolesterolissa ei tapahtunut muutosta. Vertailujakson aikana kokonais- ja LDL-kolesteroliarvot jopa hieman suurenivat.

Pasi Petäjä

Virtsarakkosyövän muuttuva diagnostiikka ja seuranta

Virtsateiden yleisimmän pahanlaatuisen kasvaimen, virtsarakkosyövän, diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Eri tutkijoiden ja samankin tutkijan eri ajankohtina tekemän irtosolututkimuksen herkkyys tunnistaa kasvain vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Kasvaimen erilaistumisaste ja kasvusyvyys vaikuttavat menetelmän herkkyyteen siten, että se on huonoin hyvin erilaistuneilla ja pinnallisilla kasvaimilla, joita virtsarakkosyöpäkasvaimista on kuitenkin suurin osa. Parin viime vuoden aikana on markkinoille tullut uusia, helpommin tulkittavia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia testejä käytettäviksi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esittelemme näitä uusia menetelmiä sekä omia kokemuksiamme niiden kliinisestä käytöstä.

Mika Raitanen, Timo Marttila, Teuvo L. J. Tammela

Miehen hormonaalinen ehkäisy

Miehen hormonaalinen ehkäisymenetelmä on jo teknisesti olemassa. Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimuksissa osoitettiin muutama vuosi sitten, että 200 mg:n viikoittaisilla testosteronienantaattiruiskeilla saavutettiin pareilla, jotka eivät käyttäneet muuta ehkäisyä, raskausluku 1,4 raskautta/100 henkilövuotta. Tämä vastaa naisen hormonaalisten ehkäisymenetelmien raskauslukuja. WHO:n tutkimuksissa käytetty ruiskeannostelu on kuitenkin liian hankala soveltuvaksi laajaan käyttöön, ja käytännöllisempiä annostelumuotoja kehitetään. Myös WHO:n käyttämä androgeenin määrä saattaa osoittautua laajaa käyttöä ajatellen ongelmalliseksi, ja androgeeniannosta voidaan vähentää korvaamalla osa siitä progestiinilla tai gonadotropiinien vapauttajahormonin (GnRH:n) antagonistilla. Viikoittaisten testosteronienantaattiruiskeiden sivuvaikutukset ovat olleet 1,5 vuotta jatkuneissa hoitokokeissa marginaalisia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet kerran kuukaudessa annettavien öljypohjaisten testosteroniundekanoaattiruiskeiden toimivuuden.

Pasi Pöllänen, Ilpo Huhtaniemi

Matkustajien sairaanhoito Itämeren liikenteen matkustaja-autolautoilla vuonna 1998

Itämerenlaivojen matkustajat pysyvät melko terveinä matkan aikana. Laivassa on aina sairaanhoitaja, jonka tehtäviin kuuluu henkilökunnan työterveyshuollon lisäksi matkustajien ensihoito ja tarvittaessa lääkärin telelääketieteellinen konsultoiminen. Keskimäärin kolme matkustajaa hakee sairaanhoitajan apua yhden merimatkan aikana. Yleisimmin apua tullaan hakemaan allergisten oireiden, flunssan ja vatsavaivojen vuoksi. Äkillisen vakavan sairaustapauksen sattuessa voidaan matkustaja evakuoida laivalta helikopterilla tai toisella aluksella, tai laiva voi käydä lähimmässä satamassa jättämässä matkustajan hoitoon.

Heikki Saarni, Leena Niemi

Sairaanhoitajan antaman hoidon korvaaminen sairausvakuutuksesta

Suomen Sairaanhoitajaliitto ja Kansaneläkelaitos solmivat 21.12.99 runkosopimuksen valtakirjamenettelystä sairaanhoitajan antaman hoidon korvaamisesta sairausvakuutuksesta. Sopimus on olennaisesti samansisältöinen kuin Lääkäriliiton ja Lääkärikeskusten yhdistyksen kanssa 26.5.99 solmittu runkosopimus.

Tiina Telakivi

Mitä enemmän kunta painottaa avohoitoa, sitä varmemmin vanhuspotilas palaa sairaalaan

Mitä enemmän kunnassa painotetaan avohoitoa, sitä todennäköisemmin vanhusten sairaalajaksot uusiutuvat. Tällaiseen tulokseen päädyttiin Stakesin tutkimuksessa, jossa selvitettiin vanhuspotilaiden sairaalasta kotiuttamisen käytäntöjä.

Suvi Sariola

Vappu Taipaleko nostamassa eläkeikää?

- En ole puhunut eläkeiän nostamisesta 70 tai 75 vuoteen, en eläkejärjestelmien totaalisesta muuttamisesta enkä ratkaisusta, joka koskisi kategorisesti kaikkia. Olen puhunut siitä, että jos katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus pysyä työelämässä pitempään kuin nykyään. Puhuin ihmisten tarpeista ja toiveista, sanoo Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale.

Suvi Sariola

Professori Claude Bouchard: Lihavuuden hoito otettava vakavasti

Yksi maailman tunnetuimmista lihavuustutkijoista, yhdysvaltalainen Claude Bouchard sanoo, että lihavuuden tutkimukseen ja hoitoon on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin sydän- ja verisuonisairauksiinkin. Vielä esimerkiksi lihavuuden tutkimukseen ohjautuvat rahavirrat ovat murto-osa lihavuuden liitännäissairauksien tutkimusbudjeteista.

Ulla Järvi

Finsk läkare i Annecy

Dr Marja-Liisa Jouvenel från Helsingfors är mitt uppe i sin karriär som allmänläkare i den vackra lilla staden Annecy i Frankrike. Hon har rika erfarenheter av vad det innebär att vara fransk familje- eller husläkare. Den intima relationen till patienterna är den stora skillnaden mellan att vara läkare i Frankrike och i Finland.

Åke Landquist

Kurkunpään papilloomavirusinfektio

Väitöskirjatyössä selvitettiin tekijöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa aikuistyypin kurkunpään papillomatoosin taudin kulkuun ja ennusteeseen sekä kehitettiin infektion kokeellinen malli.

Kohteiden tunnistus komplementin aktivoitumisen alkuvaiheessa

Target discrimination during initiation of complement activation

UV-säteilyn aiheuttama ihottuma

The role of ultraviolet radiation in lupus erythematosus and polymorphous light eruption

Synnytystavan vaikutus imeväisen suolistoflooran ja elimistön puolustuskyvyn kehitykseen

Mode of delivery and intestinal microflora - consequences for the development of immune functions and gut mucosal barrier in infancy

Laminiinit normaalissa ja pahanlaatuisessa kilpirauhas- ja paksusuoliepiteelissä sekä munuaiskarsinoomissa

Laminins in normal and neoplastic thyroid and colorectal epithelia and in renal carcinomas

Biohajoavien virtsaputken laajentimien käyttö

Bioabsorbable urethral stents; new materials and new indications

Allergisen astman hoitoa monoklonaalisella anti-IgE-vasta-aineella

IgE:n välittämät immuunireaktiot ovat tunnettuja allergisen oireilun, mm. astman taustalta. Siksi ei ole ihme, että tekniikan kehittyessä myös tätä ongelmaa pyritään helpottamaan spesifisellä vasta-aineella, tässä tutkimuksessa rhuMAb-E25:llä. Tutkimukseen osallistui 317 aikuista astmapotilasta, joille oli tarpeen joko hengitettävä tai suun kautta annettava kortikosteroidihoito. Vasta-ainetta kahtena eri vahvuutena (laskimoon) tai lumelääkettä annettiin kerran kahdessa viikossa (käynnistysvaiheen ja aloitusviikon) jälkeen siten, että aktiivihoitoajaksi tuli yhteensä 20 viikkoa. Hoitojakson viimeisten kahdeksan viikon aikana kortikosteroidien annostusta yritettiin vähentää.

Hannu Puolijoki

Aivometastaasien uusi hoito

Aivometastaasien ilmaantuminen tietää yleensä sitä, että elinpäivät käyvät vähiin hoidoista huolimatta. Perushoito on ollut koko aivojen alueelle annettu sädehoito. Jos aivometastaaseja on vain yksi, saattaa metastaasin kirurginen poisto yhdistettynä aivojen sädehoitoon pidentää elinikää, joskin suurin niistä kolmesta satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa on verrattu koko aivoihin kohdistettua sädehoitoa ja kirurgiaa pelkkään sädehoitoon yksittäisen aivometastaasin hoidossa, jäi vastikään negatiiviseksi. Nyt pikkuruinen - mutta lajissaan ensimmäinen - amerikkalaistutkimus tuo valonhäivähdyksen tähän synkeään yleiskuvaan.

Heikki Joensuu

Toistuva kuume - pikkulasten epäselvä oireyhtymä

Infektioita hoitava lastenlääkäri saa aika ajoin tutkittavakseen lapsen, joka kärsii säännöllisesti toistuvasta 3-5 vrk:n kestoisesta kuumeilusta mutta joka muutoin vaikuttaa täysin terveeltä. Kuume-episodien aikanakin lapsen yleistila säilyy hyvänä ja kuume häviää ilman erityistä hoitoa. Diagnoosi on usein PFAPA (periodic fever, aphtous stomatitis, pharyngitis, and cervical adenitis) Marshallin ym. vuonna 1987 julkaiseman tutkimusraportin mukaan. Diagnoosista huolimatta hoidon valinta on ongelmallista, sillä tilan etiologia ja luonnollinen kulku ovat olleet epäselviä. Pari hiljattain julkaistua artikkelia luo valaistusta jälkimmäiseen kysymykseen. Molemmissa kuvataan kohtalaisen kokoisen yhdysvaltalaisen potilasjoukon taudinkuvaa, hoitoa ja ennustetta. Ensimmäiseen katsaukseen on koottu 94 ja jälkimmäiseen 20 potilaan tiedot.

Per Ashorn

Pylorusstenoosi erytromysiinistä

Amerikkalaissairaalassa todettiin vastasyntyneissä muutama hinkuyskätapaus. Suositusten mukaisesti annettiin kaikille kuukauden sisällä syntyneille 200 lapselle erytromysiiniprofylaksia. Noin kuukauden kuluttua todettiin läheisessä lastenkirurgiaan erikoistuneessa sairaalassa rypäs pylorusstenoosileikkauksia. Jokainen 7 pikkupotilaasta oli saanut erytromysiiniprofylaksian. Asiaa selvittämään kutsuttiin CDC:n asiantuntijat.

Heikki Arvilommi

Biomateriaalista toimiva sarveiskalvon korvike

Esimerkki toimivasta ja tuloksekkaasta elinsiirrosta on sarveiskalvon siirto kuolleelta elävälle henkilölle. Sopivien sarveiskalvojen löytyminen ja monet elinten luovuttamisen ja vastaanoton käytännön ongelmat hankaloittavat tätä toimintaa. Hyvä edistysaskel täysin keinotekoisen sarveiskalvosiirrännäisen kehittämiseksi on tekniikka, jolla onnistuttiin tuottamaan anatomisesti ja toiminnallisesti ihmisen sarveiskalvoa vastaava kudos(elin)korvike. Lähtöaineksina olivat ihmisen sarveiskalvon eri kerrosten viljeltyjen solulinjojen solut, jotka kerrostettiin kollageeni-kondroitiinisulfaattimatriksiin eläväksi kudokseksi. Lopputulos vastasi morfologialtaan, valonläpäisykyvyltään ja histologialtaan ihmisen sarveiskalvoa. Elektrolyyttien ja nesteiden siirtyminen kudokseen ja korneahaavan paranemiskykyä säätelevien prosessien geeniekspressio vastasivat myös ihmisen sarveiskalvon tilannetta. Kehitetty sarveiskalvomateriaali sopii tutkijoiden mielestä sellaisenaan eläin- tai ihmissilmän korvikkeeksi tutkittaessa eri kemikaalien ja lääkkeiden silmävaikutuksia ja sarveiskalvon paranemista tai vahingoittumista eri tilanteissa. Täysin keinotekoisen ja transplantaatioon sopivan siirrännäisen valmistaminen ei liene enää kovin kaukana.

Pertti Kirkinen