Lääkärilehti siirtyy kaksoissokkoutettuun vertaisarviointiin

Kirjoittajat ja vertaisarvioijat pysyvät nimettöminä, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

JAK:n estäjät haastavat nivelreuman biologiset lääkkeet

Nivelreumaa hoidetaan ensisijaisesti perinteisten lääkkeiden yhdistelmällä, ns. REKO-yhdistelmähoidolla (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen prednisoloni). Biologiset reumalääkkeet tulivat käyttöön 2000-luvun alussa, ja niillä on mahdollista saavuttaa hyvä hoitovaste myös silloin, kun vaste perinteisiin reumalääkkeisiin on riittämätön. Pidempään käytettäessä parenteraalisesti annettavien, valkuaisainepohjaisten biologisten lääkkeiden teho saattaa kuitenkin heiketä, osittain lääkevasta-aineiden ilmaantumisen takia. Uusi lääkeryhmä, januskinaasin (JAK) estäjät, on vaikutusmekanismiltaan uudentyyppinen, suun kautta annettava vaihtoehto nivelreuman hoitoon.

Pia Isomäki, Heikki Valleala

Esialtistavalla raajaiskemialla lupaavia suojausvaikutuksia aorttakirurgisissa malleissa

Remote ischemic preconditioning in aortic surgery. Experimental studies with a porcine model

Johanna Herajärvi

Laatumittarit havainnollistavat potilasturvallisuutta synnytysten hoidossa

Quality and patient safety in obstetric care: benchmarks for improvement

Aura Pyykönen

Solujen liikkumista säätelevien molekyylien ennusteellinen merkitys lymfoomissa

Migration and adhesion associated molecules in lymphoma biology and their potential roles as biomarkers

Siria Lemma

Uusien tutkimusmenetelmien yhdistäminen soveltuu akuutin leukemian hoidon yksilöllistämiseen

Individualizing therapy for acute leukemia

Mika Kontro

Kaikki sydäninfarktipotilaat eivät hyödy happihoidosta

Jos sydäninfarktipotilaan happisaturaatio on normaali, happihoidosta ei ole hyötyä.

Marianne Jansson

Suomalainen suositus tuberoosiskleroosin seurannasta

Seurannassa hyödynnetään sekä erikoissairaanhoitoa että perusterveydenhuoltoa.

Marianne Jansson

Lapsettomuuden hoitojen jälkeinen vatsakipu tutkittava huolella

Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta pahimmillaan henkeä uhkaavia.

Tiina Huttu

Varhaislapsuuden äärimmäinen laiminlyönti jättää pysyviä jälkiä

Pitkään jatkunut äärimmäinen laiminlyönti varhaislapsuudessa voi aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia olosuhteiden korjaantumisesta huolimatta. Näin todettiin pitkittäistutkimuksessa, jossa seurataan Romanian lastenkodeista Britanniaan adoptoitujen lasten kehitystä. Alle 6 kuukauden iässä adoptoiduilla vakavan laiminlyönnin seuraukset eivät enää näkyneet seurannassa. Yli 6 kuukauden iässä adoptoiduillakin tapahtui älyllisen kehitysviiveiden korjaantumista, mutta keskushermoston toimintaan liittyvät neuropsykiatriset erityispiirteet ja sosioemotionaaliset vaikeudet osoittautuivat pysyviksi.

Hanna Raaska

Tupakoinnin lopettaminen parantaa keuhkoahtauma­potilaan ennustetta

Tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein syy ja sen lopettaminen tärkein hoitomuoto. Tupakoinnin lopettamisen tiedetään vähentävän taudin aiheuttamia sairaalahoitoja ja kuolleisuutta jopa vaikeassa tautimuodossa. Tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa tupakoinnin lopettamisen merkityksestä perusterveydenhuollon potilaskohortissa.

Heikki Ekroos

Napatyrä kannattaa leikata paikallispuudutuksessa

Hollantilaiskirurgit ovat kiinnittäneet huomion napatyräleikkauksen anestesiamuotoon. Asia on tärkeä, koska toimenpide on pieni ja yleisanestesia tuntuu usein turhan jämerältä ja kalliilta. Käytännössähän useimmiten on kyseessä kananmunaa pienemmän aukon sulku vatsanpeitteissä. Oireetonta pientä napatyrää ei ole syytä leikata.

Hannu Paajanen

E-pillereillä lähes elinikäinen suoja muutamia syöpätyyppejä vastaan

Yhdistelmäehkäisypillerien käyttäjillä havaittiin merkitsevästi vähemmän kohdun runko-osan syöpää, munasarjasyöpää, suolistosyöpää sekä imusuonien ja hematologisia syöpiä kuin verrokeilla, jotka eivät olleet käyttäneet pillereitä (esiintyvyyssuhde 0,66–0,74). Tämä suojavaikutus kesti ainakin 30 vuotta pillerien käyttöjakson jälkeen. Rintasyöpää ja kohdunkaulan syöpää tavattiin pillerien käyttäjillä hieman enemmän, mutta viiden vuoden kuluttua käytöstä eroa ei enää todettu. Pariteetti, sosiaaliluokka ja muu sairastavuus eivät muuttaneet havaintoja, mutta tupakointiin liittyi pillerien käyttäjillä 1,34-kertainen keuhkosyövän esiintyvyyden lisäys.

Pertti Kirkinen

Fluoksetiini tehoaa luulosairauteen

Yhdysvaltalainen työryhmä selvitti eri hoitomuotojen tehoa luulosairailla puoli vuotta kestäneessä tutkimuksessa. Tutkimuksen perusteella fluoksetiini tehoaa luulosairauteen yhtä hyvin kuin masennukseen, mutta vaste tulee esille hitaammin.

Tero Taiminen

Lasten vaikean synnynnäisen immuunivajeen hoito kantasolusiirron avulla

Primaariset immuunivajeet ovat harvinaisia, yhden geenin aiheuttamia synnynnäisiä sairauksia. Ne altistavat vaikeille infektioille, tulehduksellisille sairauksille, elinvaurioille ja kasvaimille.

Samppa Ryhänen, Pasi Huttunen, Kaarina Heiskanen, Mikko Seppänen, Leena Kainulainen, Terhi Tapiainen, Tarja Heiskanen-Kosma, Merja Helminen, Kim Vettenranta, Mervi Taskinen

Nuorison päihteidenkäytön trendit 2000-luvulla

Suomalaisnuorten tupakkakokeilut ja säännöllinen tupakointi ovat vähentyneet, mutta poikien nuuskan käyttö on lisääntynyt.

Henna Haravuori, Kirsimarja Raitasalo

Milloin tulisi epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä?

Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, jos hänelle työssään herää epäily lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä.

Eeva Nikkola, Julia Korkman

Oikaisu

Lääkärilehdessä 25–32/2017 julkaistussa artikkelissa MS-taudin hoito ja seuranta (s. 1641–5) taulukossa 1 todettiin virheellisesti, että glatirameeriasetaatti Copaxone pistetään lihakseen. Oikea antotapa on ihon alle. Lisäksi kappaleessa Raskaus ja imetys (s. 1644–5) todettiin virheellisesti, että glatirameeriasetaattihoitoja voi käyttää, kunnes raskaustesti on positiivinen. Glatirameeriasetaatti ei kuitenkaan ole enää (4/2017 lähtien) millään annosvahvuudella vasta-aiheinen raskauden aikana. Virheet on korjattu artikkelin sähköisiin versioihin.

Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää

Munuaisensiirto on loppuvaiheen munuaistaudin paras hoitomuoto. Kansainvälisesti munuaissiirteistä noin 40 % saadaan eläviltä luovuttajilta, mutta meillä määrä on pitkään ollut vähäinen. Suomessa munuaisensiirtojen määrä on viime vuosina lisääntynyt (taulukko 1) ja odotusajat siirtoon ovat lyhentyneet, koska munuaissiirteitä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta entistä tehokkaammin. Tarvitaanko siis lisää siirteitä eläviltä luovuttajilta?

Ilkka Helanterä, Marko Lempinen

Suomalaisnuoret raittiimpia kuin eurooppalaiset keskimäärin

Etenkin nuorten humalajuominen on vähentynyt nopeasti.

Marianne Jansson