Hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävät kohdunpoistot ovat vähentyneet

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävien kohdunpoistojen määriä, menetelmiä, komplikaatioita ja komplikaatioiden esiintymiseen vaikuttavia riski- ja suojatekijöitä. Valtakunnallista, kalenterivuoden 2006 käsittänyttä prospektiivista FINHYST-kohorttitutkimusta edelsi retrospektiivinen Potilasvakuutuskeskuksen laparoskooppisen kohdunpoiston vakavien komplikaatioiden määrän selvitys ajalta 2000-2005.

Tea Brummer

HER2-positiivinen rintasyöpä voi muuttua negatiiviseksi

Jopa joka neljännellä potilaalla, jolla alun perin on todettu HER2-monistuma rintasyöpäsoluissa, taudin etäpesäkkeet voivat olla HER2-negatiivisia. Näiden potilaiden ennuste oli huonompi kuin HER2-positiivisuuden säilyttäneiden.

Sirkku Jyrkkiö

Nuorilla ja sopusuhtaisilla kaikukuvaus riittää kividiagnostiikkaan

Vatsakipupotilaalle tehdään yleensä natiivi-TT-tutkimus, kun halutaan luotettavasti selvittää, onko kipujen aiheuttaja virtsatiekivi vai jokin muu tämän tutkimuksen avulla diagnosoitavissa oleva sairaus. TT:n haittoja ovat korkeat kustannukset ja säderasitus.

Ossi Lindell

Marfan-potilaan aortan repeämän riski

Nousevan aortan asteittaisen laajentumisen ja siitä aiheutuvan repeämäriskin arviointi on Marfanin oireyhtymää sairastavan potilaan hoidon ja seurannan keskeinen tavoite. Yleisimmin on katsottu leikkauksen olevan aiheellinen ainakin silloin, kun aortan tyven läpimitta ylittää 50 mm.

Juhani Airaksinen

Syöpäpotilaan trombosytoosille löytyi järkevä selitys

Trombosytoosi paraneoplastisena ilmiönä on vanha tuttu, mutta selityksiä mekanismille on kaivattu. Erinomainen selvitys syistä ja seuraamuksista munasarjasyöpää sairastavilla antaa loogisen vastauksen.

Marko Vesanen

Uusi pneumokokkirokote on kustannusvaikuttava

Keuhkokuumeen esiintyvyyttä lisäävät ikä, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Tietyt sairaudet (esim. astma) lisäävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Tavallisen keuhkokuumeen hoito maksaa keskimäärin 3 000 euroa, tehohoitoa vaativan taudin hoito moninkertaisesti enemmän. Kliinikot ovat epäilleet pneumokokkirokotteen kustannushyötyä, mutta nyt näyttö on saatu.

Heikki Ekroos

Kesän 2010 enterovirusepidemia Suomessa

Enterovirusepidemioita esiintyy tavallisimmin loppukesällä. Vuonna 2010 yksittäisiä enteroviruksen aiheuttamia meningiittitapauksia ilmaantui jo kesäkuussa, ja ne lisääntyivät merkittävästi heinäkuussa. Yksi sairastuneista osallistui Suomen Partiolaisten suurleiriä edeltäneelle rakennusleirille.

Katri Jalava, Merja Roivainen, Tytti Vuorinen, Soile Blomqvist, Anna Sepponen-Lavikko, Arja Tomminen, Outi Lyytikäinen

Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeiset piirteet ovat ylenmääräinen huolestuneisuus, murehtiminen ja fyysiset jännitysoireet.

Max Karukivi, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Potilastietojärjestelmien turvallisuusriskit hallintaan

Terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyy ongelmia, jotka haittaavat sekä lääkäreitä, hoitajia että potilaita, mutta tietoa näistä vaaroista ei ole julkaistu riittävästi.

Taina Arvola, Petri Pommelin, Ritva Inkinen, Seija Väyrynen, Outi Tammela

Munuaissolukarsinooman uudet prognostiset merkkiaineet

Munuaissyöpä on vuosikymmenten ajan jatkuvasti yleistynyt. Vaikka se diagnosoidaan nykyisin useimmiten sattumalöydöksenä vatsan alueen kuvantamistutkimuksissa ja hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmenten aikana kehittyneet, munuaissyöpäkuolleisuus ei ole vähentynyt.

Hanna-Leena Ronkainen

Deksmedetomidiinipitoisuus ei muutu yllätyksellisesti suurillakaan annoksilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin teho-osasto- ja toimenpidepotilaiden rauhoittamiseen tarkoitetun deksmedetomidiinin farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa terveillä koehenkilöillä sekä tehohoitopotilailla.

Timo Iirola

Ovatko lyhyet oireettomat eteisvärinäkohtaukset tahdistimen muistissa antikoagulaation aihe?

Eteisvärinä aiheuttaa noin 15 % aivohalvauksista. Joka neljännen aivohalvauksen aiheuttaja jää epäselväksi, ja piilevää eteisvärinätaipumusta on epäilty osasyylliseksi tässäkin potilasryhmässä.

Juhani Airaksinen

Psyykenlääkkeet eivät ole muita lääkkeitä huonompia

Kymmenen viime vuoden aikana ilmestyneet meta-analyysit masennuslääkkeiden ja antipsykoottien tehosta ovat herättäneet levottomuutta sekä lääkärikunnan että median keskuudessa. Psyykenlääkkeiden teho on osoittautunut aiemmin luultua heikommaksi, ja on pohdittu, onko psykiatristen lääkkeiden käyttö lainkaan perusteltua.

Tero Taiminen

Vasta-ainehoito ei aina olekaan tehon tae

Immunologinen trombosytopenia (ITP) tottelee yleensä kortikosteroidihoitoa, mutta taudin uusiutuminen on yleistä. Alkuhoidon tehostaminen on ollut mielessä kanadalaisella tutkimusryhmällä, joka vertaili rituksimabia eli CD20-vasta-ainetta ja lumelääkettä perinteisen hoidon rinnalla.

Marko Vesanen

Uusi tablettilääke etäpesäkkeisen melanooman hoitoon

Vemurafenibilla saatiin hoitovaste joka toiselle levinnyttä melanoomaa sairastavalle potilaalle, kun melanoomassa oli todettu BRAF V600 -mutaatio. Tällainen mutaatio on noin puolella kaikista melanoomista.

Sirkku Jyrkkiö

Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin psykoosisairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön.

Satu Viertiö, Jonna Perälä, Samuli I. Saarni, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist, Jaana Suvisaari

Usko lumeeseen on vankka

Lumeen käyttö tutkimuksissa on hyväksytty ja myös ohjeistettu. Eettisiä ongelmia liittyy kuitenkin riskiin, joka potilaalle koituu hoitovaikutuksen puuttumisesta, samoin kuin lumehoidon aiheuttamiin riskeihin esimerkiksi valekirurgiassa.

Nina Pyökäri

Kustannusvaikuttavuustieto tärkeä lääkehoidon valinnassa

Lääkkeitä määrätessään lääkärit vaikuttavat ratkaisevalla tavalla lääkehoidon kokonaiskustannuksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako tieto lääkkeiden kustannusvaikuttavuudesta heidän lääkemääräyskäytäntöihinsä.

Virva Hyttinen, Hannu Valtonen, Pertti Happonen

Alkuraskauden hypotyreoosiseulonta ei vaikuta lapsen ennusteeseen

Äidin hypotyreoosin diagnoosi raskauden ensimmäisen kolmanneksen lopulla ja siitä johtuva hoidon järjestäminen eivät vaikuta syntyvän lapsen kehitykseen. Tämä noin 22 000 raskaana olevaa naista ja syntynyttä lasta koskevan tutkimuksen tulos oli yllättävä - tiedetäänhän hypotyreoottisen ympäristön olevan vahingollinen sikiön neurologiselle kehitykselle.

Pertti Kirkinen

Keuhkoahtaumataudin kolmoishoito vähentää kuolleisuutta

Keuhkoahtaumataudin lääkehoidon vaikutus kuolleisuuteen on osoitettu sekä pitkävaikutteisen beeta-agonistin ja inhalaatiosteroidin yhdistelmällä että tio-tropiumilla, mutta näiden yhteisvaikutuksesta kuolleisuuteen ei ole kunnon näyttöä. Kuitenkin kaikkia kolmea käytetään vaikeiden potilaiden hoidossa.

Heikki Ekroos