Lyhyesti: Eturauhassyövän sädehoitoon on syytä liittää hormonihoito

Paikallisen eturauhassyövän sädehoidon jälkeen kuolleisuus tautiin on vähäinen, jos PSA ennen hoitoa on alle 10 mg/l ja Gleasonin pisteitä on alle 7. Jos taudissa on aggressiivisia piirteitä, 10 vuoden seurannan aikana kuolleisuus syöpään on 12-30 %. Tälle potilasryhmän hoidoksi ei riitä pelkkä sädehoito, jos jäljellä oleva elinaikaodote on tarpeeksi pitkä. Aiemmin on voitu osoittaa, että kolmen vuoden ajan toteutettu hormonaalinen hoito, eli lääkkeellisesti aiheutettu kastraatio, parantaa selvästi hoitotulosta. Sekä elossaoloaika että aika taudin uusiutumiseen pitenevät. Kolmen vuoden kastraatio aiheuttaa merkittäviä haittoja: luukato, muistin heikkeneminen, kuumat aallot, hikoilu, anemia, lihasmassan väheneminen, libidon häviäminen ja impotenssi.

Sirkku Jyrkkiö
Lääketieteen maailmasta 39/2004 Kommentteja

Masennusta lääkitään usein bentsodiatsepiineilla

Julkaistujen hoito-ohjeiden mukaan masennusta tulee hoitaa masennuslääkkeillä ja sedatiivisten bentsodiatsepiinien käyttö tulisi rajoittaa minimiin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vuoden 2000 tilannetta kuvaavien rekisteritietojen perusteella amerikkalaiset tutkijat totesivat, että masennusdiagnoosin saaneista potilaista 36 % käytti bentsodiatsepiineja ja 89 % antidepressantteja vuoden aikana. Useimmat (78 %) käyttivät bentsodiatsepiineja yli 90 päivää ja yli puolet (61 %) yli puoli vuotta. Ikääntyneet, valkoiset ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät käyttivät bentsodiatsepiineja muita useammin. Pidempi käyttö oli yleistä ikääntyneillä. Tutkijat toteavatkin, että bentsodiatsepiinien käyttö ei vastaa hoitosuosituksia. Asia, johon meilläkin on syytä kiinnittää huomiota.

Raimo Kr Salokangas
Lääketieteen maailmasta 39/2004 Kommentteja

Alfasalpaajat akuutin virtsaretention uusiutumisen estämisessä

Akuutilla virtsaretentiolla ymmärretään äkillistä ja tuskallista virtsaamiskyvyttömyyttä. Sen syy voi olla mekaaninen subvesikaalinen obstruktio, virtsarakon hermostoperäinen toiminnanhäiriö tai ylivenyttyminen esim. anestesian aikana. Retentiopotilaan ensiapu on katetrointi. Myöhemmin seuraa syyn mukainen hoito, yleisimmin prostatan elektroresektio. Viimemainittuun liittyy kuitenkin virtsaummen jälkeen tehtynä lisääntynyt komplikaatioiden sekä kohonneen kuolleisuuden riski. Pitkään kestänyt katetrihoito taas johtaa virtsarakon bakteerikolonisaatioon.

Ossi Lindell
Lääketieteen maailmasta 39/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Älykkään lapsen muisti ei heikkene vanhempanakaan

Lapsena ja nuorena mitatun älykkyystestin tulosten yhteydestä muistitoimintoihin aikuisiässä on niukasti tietoa. Brittiläisessä yli 3000 hengen syntymäkohortissa (1946) selvitettiin älyllistä suoriutumista kahdella testillä lasten ollessa 15-vuotiaita. Myöhemmin heille tehtiin kaksi seurantatutkimusta keski-iässä. Tulokset osoittavat, että älyllinen suoriutuminen lapsuudessa oli käänteisesti yhteydessä muistin ja sananopeuden heikkenemiseen 43-53-vuotiaana. Tulokseen ei vaikuttanut koulutus, ammatti eikä terveydentila.

Aulikki Nissinen
Lääketieteen maailmasta 39/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Synnytyskomplikaatiot aikaistavat skitsofrenian puhkeamista

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot lisäävät syntyvän lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Irlantilaisessa rekisteritutkimuksessa identifioitiin 409 skitsofreniaan sairastunutta, joiden syntymään liittyvät tiedot kerättiin sairauskertomuksista. Ensimmäiseen hoitoon tulleet potilaat, joiden syntymään ei liittynyt lainkaan komplikaatioita, olivat 33-vuotiaita, kun taas ne, joiden syntymään liittyi 4 komplikaatiota, olivat 22-vuotiaita. Hoitoontuloikä laski tasaisesti komplikaatioiden määrän kasvaessa ja pysyi erittäin merkitsevänä, vaikka sukupuoli, sukulaisten psykiatriset hoidot ja äidin sosiaaliryhmä otettiin huomioon. Tulos puhuu vahvasti sen puolesta, että raskauteen ja syntymään liittyvien ongelmien ja skitsofrenian puhkeamisen välillä on kausaalinen yhteys. On kuitenkin epäselvää, onko kyse sairauden puhkeamista aikaistavasta ja siten sen ilmiasua muovaavasta vai aidosta skitsofreniaa aiheuttavasta tekijäkokonaisuudesta.

Raimo Kr Salokangas
Lääketieteen maailmasta 39/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030