Keinoalkuinen lisääntyminen voi lisätä epigeneettisten muutosten riskiä

Keinoalkuista lisääntymistä on pidetty varsin riskittömänä äidin ja syntyvän lapsen kannalta. Menetelmiin näyttää kuitenkin liittyvän muutoksia jälkeläisen genomissa ja aineenvaihdunnassa, vaikka varhaislapsuuden tilanne näyttää yleensä täysin normaalilta. Asia ilmeni verrattaessa uusien eläinkokeiden tuloksia ihmisistä tehtyihin havaintoihin.

Pertti Kirkinen

Toteutuuko Käypä hoito -suositus varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä?

Raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksessa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet raskauden keskeyttämisestä eri tilanteissa. Käytännössä yksikkökohtaiset hoitokäytännöt poikkeavat kuitenkin suuresti toisistaan. Selvitimme, miten raskaudenkeskeytyspotilaita hoitava henkilökunta ohjeistetaan ja kuinka hyvin Käypä hoito -suositus toteutuu maamme raskaudenkeskeytyksiä tekevissä terveydenhuollon yksiköissä.

Laura Trujillo, Oskari Heikinheimo, Sari Tuomi, Ritva Hurskainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/2012 Kommentteja

Yhteispäivystyksen työnjako – Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi

Heti päivystyskäynnin alussa tehdään merkittäviä päätöksiä yhteispäivystykseen saapuvan potilaan tutkimusten ja hoidon tarpeesta sekä kiireellisyydestä. Arvion tekevä sairaanhoitaja ohjaa potilaan sovitun hoitolinjan mukaisesti joko sairaanhoitajalle, yleislääkärille tai erikoissairaanhoidon lääkärille. Työnjaon onnistumista ja sen vaikutusta potilaan ennusteeseen on tutkittu Suomessa vain vähän, koska arvion perustana käytettyä tulosyytä ei yleensä kirjata strukturoituun muotoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tulosyyhyn perustuvan potilasvirta-analyysin käyttökelpoisuutta hoidon tarpeen arvion onnistumisen seurannassa.

Tomi Malmström, Paulus Torkki, Juha Valli, Raija Malmström

Role of GDNF and its cross-talk with other growth factors in the dopaminergic system

Parkinson´s Disease is a neurodegenerative movement disorder resulting from loss of dopaminergic neurons in substantia nigra. Possible causative treatment strategies for Parkinson´s Disease include neurotrophic factors, which protect and in some cases restore the function of dopaminergic neurons. Glial cell line-derived neurotrophic factor family of neurotrophic factors have been to date the most promising candidates for treatment of Parkinson´s Disease, demonstrating both neuroprotective and neurorestorative properties.

Anu Planken

Masennuslääkkeet tehoavat, mutta vain osaan potilaista

Viime vuosina valmistuneet meta-analyysit masennuslääkkeiden tehosta ovat herättäneet kiivaan keskustelun näiden lääkkeiden kliinisestä merkityksestä. Meta-analyysien mukaan masennuslääkkeiden tehon koko (Cohenin d) on vain luokkaa 0,4. Näin pieni tilastollinen ero lumeen ja vaikuttavan lääkkeen välillä vastaa likimäärin 15- ja 18-vuotiaiden tyttöjen pituuseroa väestössä. Toisaalta moni lääkäri on havainnut osan potilaistaan toipuvan masennuslääkkeen avulla nopeasti oireettomiksi.

Tero Taiminen

Vanhuksen masennuksen hoidon trendit

Vanhuksen vakavan masennuksen hoidossa on vahvaa näyttöä sekä masennuslääkkeiden että psykoterapian tehosta. Hoitosuositukset suosittelevat näiden yhdistelmää tehokkaimpana hoitona. Sen sijaan lievän masennuksen hoidossa lääkehoidon hyödyt ovat epävarmoja. Yhdysvalloissa selvitettiin rekistereitä yhdistellen ja säännöllisiä kyselyjä hyväksi käyttäen, miten vanhojen ihmisten masennusta hoidettiin neljän vuoden ajanjaksoilla vuosina 1992–2005.

Kaisu Pitkälä

Sairaalan tuottavuustiedot johtamisen työkaluksi

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisemassa Hoitotoiminnan tuottavuus -tilastossa käytettävän mittausmenetelmän hyödynnettävyyttä yksittäisen sairaalan tuottavuuden mittaamisessa ja johtamisessa. Selvitimme, mitä virhelähteitä THL:n tuottavuustilastoon sisältyy Etelä-Karjalan keskussairaalan (EKKS) tapauksessa sekä miten tuottavuustietoja on hyödynnetty ja miten niitä voidaan hyödyntää EKKS:n johtamisessa.

Iiris Riippa, Tanja Kaarna, Markku Hupli, Timo Kärri

Keski-iän kolesterolin vaikutus vanhuuteen

Suurentunut plasman kolesterolipitoisuus on tunnettu valtimotautien riskitekijä keski-iässä, mutta vanhuusiässä kolesterolin merkitys näyttää vähentyvän. Väitöskirjassa tutkittiin vanhuksia, joilla on familiaalinen hyperkolesterolemia. Siihen liittyy hoitamattomana lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski. Tutkimuksessa olivat mukana myös Helsingin Johtajatutkimuksen alun perin terveet miehet, joita seurattiin keski-iästä vanhuuteen.

Laura Hyttinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030