Pieni ASA-annos ei ehkäise syöpää naisilla

Noin 40 000 yli 45-vuotiasta amerikkalaista terveydenhuollossa työskentelevää naista osallistui satunnaistettuun, kontrolloituun ehkäisykokeiluun, jonka tarkoitus oli testata asetyylisalisyylihapon (ASA) ja E-vitamiinin merkitystä sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyssä. Alkutilanteessa terve koeryhmä sai 100 mg ASA:aa ja 600 IU:ta E-vitamiinia joka toinen päivä vertailuryhmän saadessa lumevalmistetta. Tulokset kymmenen vuoden seurannassa olivat selkeät. ASA ei ehkäissyt sairastuvuutta eikä kuolleisuutta syöpään yleensä. Sillä ollut myöskään vaikutusta eri kohde-elinten syövän ilmaantuvuuteen eikä kuolleisuuteen niihin. E-vitamiinin samanaikainen saanti ei vaikuttanut tuloksiin. Ainoan poikkeuksen teki keuhkosyöpä, jolta ASA suojasi. Tuloksia käsitellään lehden kahdessa pääkirjoituksessa, joissa molemmissa korostetaan tutkijaryhmän yksiselitteistä johtopäätöstä terveellisten elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja erityisesti tupakoimattomuuden, tärkeyttä syövän ehkäisyssä. Avoimeksi kysymykseksi edelleen jää, ovatko tulokset samoja terveillä miehillä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Ohitusleikkaus vai pallolaajennus munuaispotilaalle?

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennuste on tavallista huonompi sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen että varsinkin perinteisen pallolaajennuksen jälkeen. Suuren ARTS-tutkimuksen jälkianalyysi on ensimmäinen satunnaistettu vertailu revaskularisaatiomenetelmien vaikutuksista monisuonitautia ja lievää tai keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden (n = 142) ennusteeseen. Munuaispotilaiden kuolleisuus oli 5 vuoden seurannassa noin kaksinkertainen kummassakin hoitoryhmässä. Sydänkuolleisuus oli vain hieman normaalia suurempi ja odotetusti ainoa menetelmien välinen ero oli suurempi uusintatoimenpiteen tarve pallolaajennuksen jälkeen. Tämän pienen tutkimuksen valossa voidaan pallolaajennusta metalliverkkoputken asennuksineen harkita myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan revaskularisaatioon edellyttäen, että toimenpiteessä käytettävä varjoainemäärä saadaan pidettyä pienenä ja ahtaumat soveltuvat hyvin pallohoitoon.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Muista splenektomiapotilaan rokotukset

BMJ:n pääkirjoituksessa muistutetaan, että vamman jälkeisen tai hoitotoimenpiteenä tehdyn pernan poistoleikkauksen yhteydessä on muistettava rokottaa potilas hemofilusta, meningokokkia ja pneumokokkia vastaan. Elinaikainen riski saada näiden bakteerien aiheuttama vaikea infektio (jossa kuolleisuus on 50 %) on 5 %. Rokotuksilla riskiä voidaan vähentää. Ja jos splenektomiapotilas saa infektion, on infektio hoidettava tehokkaasti ja sassiin. Häkellyttävää, mutta totta on, että Skotlannissa on rokotettu vain 13 % potilaista, jotka ovat menossa elektiviseen splenektomiaan.

Robert Paul

Voidaanko korvakäytävän tukkiva vahatulppa ehkäistä?

Korvakäytävän tukkiva vahatulppa on yleinen vaiva. Se voi aiheuttaa korvan tukkoisuutta, kuulon heikkenemistä, kutinaa, kipua ja lisätä korvakäytävän infektioherkkyyttä. Vahatulpan poisto vie terveydenhuollon resursseja ja on joskus kivuliasta ja hankalaa. Vaivan ehkäisystä ei kuitenkaan ole tutkimuksia. Tässä työssä selvitettiin paikallisesti annostellun ihoöljyn käyttöä vahatulpan ehkäisyssä.

Kimmo Saloranta, Tuomas Westermarck

Aikuisen hinkuyskä - vaara vauvalle

Hinkuyskätapausten määrä on kääntynyt uuteen nousuun; nykyään Suomessa joka neljäs diagnosoitu hinkuyskäpotilas on aikuinen.

Anu Kantele, Qiushui He, Jussi Mertsola

Influenssatalvi 2004-2005: veikattiinko väärää hevosta?

Viime talvena epideemisen influenssa A/H3N2-viruksen veikkaus osui oikeaan, mutta pohjoisen pallonpuoliskon rokotevirusta ei ehditty muuttaa viimeisimmän mallin mukaiseksi. Tästä huolimatta rokotuksen aikaansaama vasta-ainevaste oli tyydyttävä.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Heikki Korpela, Markku Toivonen, Thedi Ziegler, Petri Ruutu

Onko mieli evoluution tuote?

Ruumiin ja mielen suhde on ikivanha filosofinen ongelma, jonka lääkäri kohtaa muun muassa psykosomatiikassa ja lumevaikutuksessa.

Ilkka Pyysiäinen

Terbinafiinin aiheuttama vakava maksareaktio ja sen hoito MARS-albumiinidialyysilla

Kynsisilsan hoitoon yleisesti käytettyyn terbinafiinilääkitykseen liittyy vakavan maksavaurion riski. Potilaille täytyy muistaa kertoa haittavaikutusten mahdollisuudesta.

Teemu Takala, Veikko Moilanen, Helena Isoniemi

Suomalaisten lääkärien näkemykset aktiivisesta eutanasiasta vuonna 2003

Enemmistö maailman lääkäreistä vastustaa aktiivista eutanasiaa.

Pekka Louhiala, Hanna-Mari Hildén

Selvitys ultraäänitutkimuksia tekevien lääkärien ja hoitajien välisestä työnjaosta

Lääkärien ja hoitajien välinen työnjako on kansallisen terveysprojektin myötä noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi terveydenhuollossa.

Minna Halinen, Oili Kärkkäinen, Martti Ämmälä, Pentti Lohela, Mauri Lepäntalo

Yksityisyys hoitosuhteessa

Yksityisyys on terveydenhuollon etiikan keskeinen käsite, joka liittyy keskeisesti hoitamiseen.

Anne Heikkinen, Gustav Wickström, Veikko Launis, Helena Leino-Kilpi

Fysioterapialomake muuttuu

Lomake Tutkimus- ja hoitomääräys sekä selvitys annetusta fysioterapiasta (SV 3F) muuttuu 1.10.2005. Kelassa otetaan käyttöön uusi sairaanhoitokustannusten korvausjärjestelmä, ja uudet lomakkeet tukevat korvausten käsittelyä.

Heikki Palomäki

Varhaislapsuuden sairaalahoitoa vaativan hengenahdistuksen ennuste

18.6.2005 Kuopion yliopisto

Anne Kotaniemi-Syrjänen

Ei ketamiinia aivovammapotilaalle

18.6.2005 Turun yliopisto

Jaakko Långsjö

Luteinisoivan hormonin vaikutus lisääntymistoimintoihin

18.6.2005 Turun yliopisto

Tomi Pakarainen

Työikäisten sepelvaltimotaudin erityispiirteitä

21.6.2005 Tampereen yliopisto

Markku Sumanen

Niskan retkahdusvammat liikenneonnettomuuksissa

22.6.2005 Kuopion yliopisto

Timo Miettinen

Uusi lähestymistapa työterveyshuoltoon ja työikäisten kuntoutukseen

22.6.2005 Oulun yliopisto

Jorma Mäkitalo

Lyhyesti: Useat tekijät ennakoivat lapsen liikkuvuutta

Kaikkiaan kahdeksalle 25 mahdollisesta riskitekijästä löydettiin tilastollinen yhteys lasten lihavuuteen brittiläisessä, yli 8 000 lasta käsittävässä seurantatutkimuksessa. Nämä olivat vanhempien lihavuus (riski lisääntyi, jos molemmat vanhemmat olivat lihavia), lapsen lihavuus ennen kolmatta ikävuotta sekä television katselu yli kahdeksan tuntia viikossa ja alle 10 ja puolen tunnin yöuni kolmen vuoden iässä. Muut tekijät liittyivät suureen syntymäpainoon ja painon normaalirajat ylittävään kehitykseen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Myös äidin tupakointi raskauden 28. ja 32. viikon välillä oli merkitsevä riskitekijä. Rintaruokinta suojasi lihavuudelta vain niitä lapsia, joiden äidit eivät tupakoineet raskauden aikana. Tulokset ovat järkeenkäypiä; seuraava kysymys onkin, miten pienten lasten lihavuutta ehkäistään käytännössä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Terveystietoverkko maksaa 2% terveysmenoista

Harvardin yliopiston koordinoimassa hankkeessa arvioitiin niin hyvin kuin ikinä mahdollista, mitä kattava terveydenhuollon tietojärjestelmä tulisi maksamaan USA:ssa. Järjestelmä käsittäisi potilaan varman tunnistamisen, potilaskertomukset avohoidossa ja sairaaloissa, laboratorio- ja kuvantamistulokset, tarvittavat taulukot, tietoturvallisen sähköpostiosoitteen potilaan ja terveydenhuollon välille sekä lääkemääräysliikenteen. Arvio perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin ja nykytietoon kustannuksista. Päädyttiin siihen, että järjestelmä tulisi maksamaan 156 miljardia dollaria, mikä vastaa 2 % USA:n terveysmenoista 5 vuoden aikana. Päättäjien vastuulle jää arvioida kannattaako satsaus. Ainakin Suomen kansallisen terveyshankkeen päättäjien kannattaa lukea artikkeli.

Robert Paul