Kilpirauhasleikkauksessa on merkittävä riski saada äänihuulihalvaus, etenkin jos leikkaus tehdään uusineen struuman tai pahanlaatuisen kilpirauhassairauden vuoksi. Tämä selviää lääketieteen lisensiaatti Maria Heikkisen väitöstutkimuksesta. Väitöstutkimuksen tulokset tukevat aiempaa näkemystä.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin äänihuulihalvauksen esiintyvyyttä erilaisissa kirurgisissa toimenpiteissä ja sen riskitekijöitä kilpirauhaskirurgiassa. Lisäksi selvitettiin mahdollisuutta seuloa äänihuulihalvausta toimenpiteen jälkeen arvioimalla ja mittaamalla potilaan ääntä. Arviointimenetelminä käytettiin lääkärin arviota potilaan äänestä, potilaan omaa arviota ja MDVP-tietokoneohjelman tekemää äänianalyysia.

44 prosenttia kaikista kirurgisena komplikaationa tulleista halvauksista liittyi kilpirauhaskirurgiaan. Halvauksen ilmaantuvuus kilpirauhaskirurgian yhteydessä oli 5,8 prosenttia. Suurin riski oli kuitenkin ruokatorven kirurgiassa, jossa halvauksen ilmaantuvuus oli 17 prosenttia.

Käytettyihin äänenarviointimenetelmiin perustuen ei voitu kehittää luotettavaa seulontamenetelmää leikkauksen aiheuttamalle äänihuulihalvaukselle. Siten kurkunpääntähystys on yhä ensisijainen toimenpide äänihuulihalvauksen poissulkemiseksi.

Varhainen diagnosoiminen on tärkeää, jotta potilas saa asianmukaista seurantaa ja hoitoa ja leikkauksen tehnyt lääkäri saa palautteen tekemästään työstä.

Äänihuulihalvauksesta voi aiheutua loppuelämää haittaavia oireita, kuten äänen häiriöitä, ruuan ja nesteiden vetämistä henkeen ja hengitysteiden ahtautumista.

Lääketieteen lisensiaatti Maria Heikkisen väitöskirja Vocal fold paresis as a surgical complication: incidence, risk factors, and diagnostic voice analysis (Äänihuulihalvaus kirurgisena komplikaationa: ilmaantuvuus, riskitekijät ja diagnostinen äänianalyysi) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 20.8.2021 klo 12 alkaen.