Koliiniyhdiste fosfatidyylikoliinin saanti ravinnosta on yhteydessä pienempään riskiin sairastua dementiaan, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta (Maija P.T. Ylilauri ym. The American Journal of Clinical Nutrition 30.7.2019).

Tämän lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että enimmäkseen kananmunasta ja lihasta saatava ravintoaine fosfatidyylikoliini oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen tiedonkäsittelytoimintoja mittaavissa testeissä.

Dementiaan sairastumisen riski pienentyi 28 prosenttia niillä miehillä, jotka olivat saaneet eniten fosfatidyylikoliinia ruoasta verrattuna miehiin, jotka saivat ravintoainetta vähiten. Tutkimustuloksella saattaa olla merkitystä dementian ehkäisyssä, joka on monen tekijän summa, jossa yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa kokonaisriskiin ja siten ehkäistä tai viivyttää sairastumista.

– Kyse on kuitenkin vasta yhdestä havainnoivasta tutkimuksesta, joten johtopäätösten suhteen kannattaa olla varovainen ennen riittäviä lisätutkimuksia, väitöskirjatutkija Maija Ylilauri muistuttaa tiedotteessa.

Elimistölle välttämätön koliini on ravintoaine, joka esiintyy ruoassa useimmiten erilaisina yhdisteinä. Koliinia tarvitaan muun muassa hermoston välittäjäaineen eli asetyylikoliinin valmistamiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet koliinin olevan yhteydessä tiedonkäsittelykykyyn, joten riittävällä koliinin saannilla saattaa olla merkitystä tiedonkäsittelykyvyn heikentymisen ja Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Alzheimerin taudin ehkäisyyn tarkoitetuissa ravintoainessa käytetäänkin nykyään koliinia.

Tutkimuksen aineistona oli Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus. Noin 2 500 42–60-vuotiaan itäsuomalaisen miehen ruoankäyttö, elintavat ja terveydentila selvitettiin vuosina 1984–1989. Tiedot yhdistettiin tutkittavien sairaus-, kuolinsyy- ja lääkekorvaustietoihin tutkimuksen keskimäärin 22 vuoden seuranta-ajan jälkeen. Neljä vuotta tutkimuksen alkumittauksen jälkeen noin 500 miestä suoritti muistia ja tiedonkäsittelykykyä mittaavat testit. Tutkimuksen aikana 337 miestä sairastui dementiaan.

Analyyseissä huomioitiin kattavasti myös muita elintapa- ja ravitsemustekijöitä, jotka olisivat voineet selittää havaittuja yhteyksiä. Esimerkiksi Alzheimerin taudille altistava APOE4-geenityyppi huomioitiin, mutta sillä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta tuloksiin.

Tutkimuksen havainnot julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

Kuva: Fotolia