Syväaivostimulaattorin ohjelmointi voi tehostaa epilepsian hoitoa
Väitöstutkija löysi myös viitteitä psykiatristen haittavaikutusten paranemisesta ohjelmointiasetusten muuttamisen jälkeen.
LL Soila Järvenpää kuvasi väitöstutkimuksessaan tapausselostuksia aivojen talamuksen anterioriseen tumakkeeseen sijoitetun syväaivostimulaattorin ohjelmointiasetuksiin liittyvistä depressiivisistä ja psykoottisista oireista ja siitä, kuinka ne saatiin hoidettua uudella ohjelmoinnilla.
Talamuksen anteriorisen tumakkeen syväaivostimulaatio on tehokas hoitomuoto epilepsiassa, joka ei sovellu epilepsiakirurgiaan. Hoidon havaittiin auttavan erityisesti tajunnanhämärtymiskohtauksiin. Ne vähenivät 66 prosenttia viiden vuoden seurannassa.
Stimulaattorin osien anatomisella paikannuksella ja tarvittavilla ohjelmointimuutoksilla tai uudelleensijoittelulla todettiin selvä hyöty. Niiden potilaiden osuus, joiden kohtausmäärä vähintään puolittui, nousi 44 prosentista 70 prosenttiin.
Mukana 29 potilasta
Mielialassa ei ryhmätasolla huomattu muutoksia hoidon aikana, mutta neljän potilaan kohdalla havaittiin oireiden helpottumista ohjelmointiasetusten muutosten jälkeen. Kaksi potilaista sai äkillisiä masennusoireita, toiset kaksi hitaasti kehittyviä harhaluuloisuus- ja ahdistuneisuusoireita.
– Tutkimuksessa löydettiin lisäksi viitteitä, että hoidosta hyötyvät potilaat erottuivat hoidosta heikosti hyötyneistä jo alkuvaiheen neuropsykologisessa tutkimuksessa suoriutumalla paremmin toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta mittaavissa testeissä, Järvenpää kertoo tiedotteessa.
Tutkimuspopulaatio koostui 29 potilaasta, joita oli hoidettu talamuksen anteriorisen tumakkeen syväaivostimulaatiolla. Kaikilla potilailla oli lääkehoitoresistentti epilepsia. Epilepsiakirurgia ei soveltunut heille tai se ei poistanut kohtauksia.
Mikroelektrodirekisteröinnistä ei todettu hyötyä
Järvenpää tutki myös kirurgisen tarkkuuden parantamista mikroelektrodirekisteröinnin keinoin. Menetelmää käytetään stereotaktisessa liikehäiriökirurgiassa. Metodilla ei todettu käytännön hyötyä verrattuna ilman rekisteröintiä tehtyihin leikkauksiin.
– Tutkimuksen pohjalta voidaan parantaa potilasvalintaa tarkentamalla hoidosta hyötyvien profiilia, mutta se myös tarjoaa ideoita hoitoa jo saavien potilaiden hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi yksilöllisen ohjelmoinnin keinoin, Järvenpää toteaa.
LL Soila Järvenpään väitöskirja Optimization of Deep Brain Stimulation of the Anterior Nucleus of Thalamus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina 25. syyskuuta.
