Hedelmöityshoito voi altistaa MS-taudin pahenemiselle

Ranskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin aaltomaista MS-tautia sairastavilla naisilla (n = 6, ikä 19-29 v) esiintyviä MS-taudin pahenemisvaiheita, jotka liittyivät koeputkihedelmöityksee. MS-taudin hoidossa käytetty beetainterferonihoito oli lopetettu vuosi ennen suunniteltua raskautta. Tiedot pahenemisvaiheiden määristä kerättiin 3 kuukauden aikajaksoina ennen ja jälkeen hedelmöityksen (3 kk ennen hedelmöitystä, 3 kk, 3-6 kk ja 6-9 kk hedelmöityksen jälkeen). Hoidot oli toteutettu viimeisten 10 vuoden aikana ja samalla potilaalla saattoi olla useampia hoitoyrityksiä eri hormonivalmisteilla. Hoidoissa käytettiin lutenisoivaa hormonia vapauttavan hormonin (LHRH) antagonistia ja agonistia tai follikkeleita stimuloivaa hormonia (FSH).

Jaana Suhonen

HER2-positiivinen rintasyöpä herkempi antrasykliinille

Rintasyövän liitännäishoito syklofosfamidi-epirubisiini-fluorourasiili-yhdistelmällä (CEF) on osoittautunut tehokkaammaksi kuin vastaava metotreksaattia sisältävä yhdistelmä (CMF). HER2-reseptoria kantava syöpä on käyttäytymiseltään aggressiivisempi kuin HER2-negatiivinen tauti. HER2-reseptorin on arveltu vaikuttavan syövän herkkyyteen antrasykliineille. HER2-geeni ja topoisomeraasi II-alfa (TOP2A) -geeni sijaitsevat samassa kromosomissa lähekkäin. Antrasykliinit ovat TOP2A:n inhibiittoreita ja TOP2A-geenin amplifikaatio assosioi taudin herkkyydelle antrasykliineille. Kanadalaisessa aiemmin julkaistussa liitännäishoitotutkimuksessa oli mukana 710 rintasyöpään sairastunutta premenopausaalista naista, joilla kaikilla oli tautia myös kainalon imusolmukkeissa. Potilaat satunnaistettiin saamaan CEF- tai CMF-hoito. Seuranta-aika oli kymmenen vuotta. CEF osoittautui tehokkaammaksi. Nyt tutkittiin 639 potilaan näytteestä HER2. HER2-positiivisilla potilailla CEF oli selvästi tehokkaampi kuin CMF estämään taudin uusiutumista (riskikerroin 0,52, p = 0,003). CEF pidensi myös elinaikaa (0,65, p = 0,06). HER2-negatiivisilla CEF-ja CMF-hoitoa saaneilla hoitotulos oli yhtä hyvä. Tämän tutkimuksen perusteella HER2-negatiivisen rintasyövän hoitoon riittäisi hyvin siedetty CMF. Pääkirjoituksen laatija muistuttaa, että HER2-negatiiviset syövät ovat luokiteltavissa molekulaaristen ominaisuuksiensa perusteella ennusteellisiin alaryhmiin. HER2-reseptoria ei voida pitää ainoana ohjaavana tekijänä kun yksilöllistä hoito-ohjelmaa räätälöidään. Tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että rintasyövässä HER2-reseptorin monistuma assosioi antrasykliiniherkkyyteen.

Sirkku Jyrkkiö

Istukkaperäiset ongelmat lisääntyvät keisarileikkausta seuraavissa raskauksissa

Länsimaissa lähes 20 % synnytyksistä hoidetaan keisarileikkauksella. Keisarileikkaukseen liittyy alatiesynnytystä enemmän välitöntä sairastavuutta, kuten infektioita, verenvuotoa ja laskimotukoksia. Myöhäisseurauksena tavataan etisistukan ja istukan ennenaikaisen irtautumisen esiintyvyyden lisääntymistä myöhemmissä raskauksissa. Tämä ilmeni 150 000 synnyttäjän aineistossa, jossa havaittiin yhden aiemman sektion lisäävän etisistukan riskiä naisen seuraavassa raskaudessa 1,5-kertaiseksi ja kahden aiemman sektion 2,0-kertaiseksi (95 %:n lv 1,3-2,0) verrattuna tilanteeseen, jossa aiemmat synnytykset olivat tapahtuneet alakautta. Samoin riski istukan ennenaikaisesta irtautumisesta lisääntyi 1,3-kertaiseksi. Alle vuoden aikaväli sektiosta seuraavaan raskauteen vielä lisäsi näiden komplikaatioiden määrää. Kohtuarven ja sen ympäristön sidekudos- ja verisuonimuutoksia arvellaan syiksi näihin ilmiöihin. Valikoimattomassa synnyttäjäväestössä etisistukkaa tavataan noin 0,5 %:lla ja istukan ennenaikaista irtautumista noin 1 %:lla. Erityisen ongelmallista on se, että keisarileikkausarven alueelle kiinnittyneellä etisistukalla on taipumus invasoitua myometriumiin ja muodostaa accreta-tyyppinen, runsaalle verenvuodolle altistava häiriö.

Pertti Kirkinen

Peyronien taudin luonnollinen kulku

Peyronien tauti on patofysiologialtaan selvittämätön sairaus, joka vaurioittaa peniksen paisuvaiskudosta ympäröivää kalvoa muodostamalla siihen paikallisen arpilaatan. Sairaus on todettavissa tuoreimpien arvioiden mukaan 3-9 %:lla miehistä. Sen esiintymishuippu on kuudennella vuosikymmenellä. Tauti ei uhkaa henkeä, mutta sen aikaansaama peniksen kipu, käyristyminen erektiossa ja erektion heikkeneminen aiheuttavat epätietoisuutta ja levottomuutta.

Ossi Lindell

Pieni hippokampus ja amygdala altistavat dissosiaatiohäiriölle?

Dissosiaatiohäiriöille on tyypillistä kyvyttömyys yhdentää menneisyyden muistoja, identiteetin tunnetta, välittömiä aistimuksia ja ruumiinliikkeitä. Niihin liittyy usein lapsuuden hyväksikäyttöä tai muita traumaattisia kokemuksia. Onkin ajateltu, että varhaiset traumaattiset kokemukset voivat johtaa psykologisiin tai neuropsykologisiin muutoksiin, jotka aktivoituvat aikuisiän rasitustapahtuman yhteydessä. Näyttää siltä, että muistin ja voimakkaan ahdistuksen kokemisen kannalta keskeiset aivorakenteet hippokampus ja amgdala voivat olla ratkaisevia dissosiaatiokokemuksen synnyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Unenaikaisen hengityshäiriön tutkiminen

Uniapneassa toistuvat yli 10 sekunnin mittaiset unenaikaiset hengityskatkokset, osittaisessa ylähengitysteiden ahtaumassa hengitysvirtaus ahtautuu toistuvasti, mutta ei katkea kokonaan. Molemmat unenaikaiset hengityshäiriöt huonontavat unen laatua ja aiheuttavat potilaalle monenlaisia oireita.

Ulla Anttalainen

Naisen anemia ja hedelmättömyys

Lieväkin anemia voi olla oire yleissairaudesta tai tilanteesta, jolla on merkitystä hedelmällisyyden kannalta. Perusverenkuva kuuluu hedelmättömyyden perustutkimuksiin.

Varpu Ranta

Lapsen sydämen kaikututkimukset

Lähes kaikki vastasyntyneiden ja lasten sydänviat voidaan selvittää kajoamattomasti sydämen kaikututkimuksella. Huomattava osa vioista pystytään diagnosoimaan jo sikiöaikana.

Anneli Eerola, Eero Jokinen

Nielemisfunktiotutkimus

Nielemisfunktiotutkimus on käyttökelpoinen menetelmä niin dysfagian kuin lievempienkin nielemisongelmien kuvantamisessa.

Esko Peltonen, Jaakko Pulkkinen, Jukka Yrjänä, Erkki Svedström

Lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaolotrendit 2000-2004

Kuntien palveluksessa olevan henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät 1990-luvulla. Myös sairaalahenkilöstön, erityisesti lääkäreiden, pitkät sairauslomat lisääntyivät. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, onko nouseva trendi jatkunut 2000-luvulla kysyen erityisesti, poikkeaako poissaolojen kehitys terveydenhuollossa muista kunta-alan sektoreista ja ovatko työelämässä 2000-luvun alussa koetut muutokset heijastuneet terveyssektorin, erityisesti lääkäreiden, sairauspoissaoloihin.

Pekka Virtanen, Jussi Vahtera, Jaana Pentti, Marianna Virtanen, Mika Kivimäki

Toimintojohtamisen käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalan keskussairaalan päiväkirurgisessa yksikössä

Toimintojohtamista voidaan käyttää terveydenhuollossa kustannusten hallintaan ja toiminnan tehostamiseen.

Tarja Roivainen, Juhani Toivonen, Katja Antikainen, Mirva Hyvärinen, Ritva Kauppinen, Timo Kärri

Nefriini ja munuaisvaurio tyypin 1 diabeteksessa

Yleisin syy dialyysihoitoa vaativan kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kehittymiseen on diabeteksen lisäsairautena kehittyvä munuaisvaurio. Vaurion aiheuttama varhainen muutos ennen munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä on valkuaisaineiden vuoto virtsaan.

Petri Aaltonen

Suusyövän leikkaushoidon tulokset

Suusyöpä kuuluu maailman 10 yleisimmän syövän joukkoon, mutta Suomessa se on harvinaisempi. Se diagnosoidaan usein sen kasvettua paikallisesti laajaksi. Laajassa syöpäleikkauksessa syntyvä kudospuutos korjataan useimmiten vapaalla mikrokirurgisella kudossiirteellä. Siirteitä voidaan irrottaa useasta kohdasta kehoa ja niihin voidaan yhdistää mitä tahansa kudosta: ihoa, sidekudos- tai limakalvoa, lihasta, jännettä, luuta ja hermoa. Suun mutkikkaiden toimintojen säilyttäminen ennallaan syöpäleikkauksessa on haasteellista. Tutkimuksessa selvitettiin laajan suuontelon ja nielun syövän vuoksi leikatun ja kudossiirteen saaneen potilaan leikkaustulokset toiminnallista tulosta painottaen.

Mari Markkanen-Leppänen

Magneettikuvausmenetelmillä havaitaan muutoksia aivojen rakenteissa epilepsian kehittymisen ja ilmenemisen aikana

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ajan ja aivoalueen suhteen tapahtuvia muutoksia useissa epilepsiaan liittyvissä aivojen rakenteissa, kuten hippokampuksessa, mantelitumakkeessa ja talamuksessa, epilepsian kehitysvaiheen sekä varsinaisen epilepsian aikana. Tutkimuksessa käytettiin vakiintuneita magneettikuvausmenetelmiä sekä uutta mangaania tehosteaineena käyttävää menetelmää (MEMRI) ja T1rho-painotteista mittausta. Mangaania tehosteaineena käyttävällä menetelmällä pystytään havaitsemaan sekä hermoston toiminnan että anatomisten häiriöiden aiheuttamia muutoksia hermoradoissa yhtä aikaa. T1rho-kuvantaminen on aiemmin todettu herkäksi magneettikuvausmenetelmäksi aivoverenvuotohäiriöiden tunnistamisessa koe-eläimillä, ja nyt sitä hyödynnettiin ensimmäisen kerran epilepsiamallissa. Magneettikuvausten tuloksia verrattiin pitkäaikaiseen videoituun aivosähkökäyrämittaukseen sekä histologisiin värjäyksiin.

Jaak Nairismägi

Virusgeenihoito ja immuunivastetta muunteleva lääkehoito keskushermostoinfektioissa

Väitöskirjatyössä tutkittiin immuunivastetta muuntelevan lääkehoidon vaikutuksia virusinfektioissa. Tutkimus liittyy Turun yliopiston virusopin oppiaineessa käynnissä olevaan laajempaan Suomen Akatemian projektiin.

Jutta Peltoniemi

Insuliiniherkkyyttä säätelevät geenit ja tyypin 2 diabeteksen riski

Tyypin 2 diabetekseen vaikuttavat useiat geenit, mutta sairauden perinnöllistä taustaa ei tarkkaan tunneta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin useita geenejä, jotka säätelevät insuliiniherkkyyttä: PPARgamma2, PGC-1alfa, adiponektiini, leptiinireseptori ja hepaattinen lipaasi. Erityisenä tutkimuskohteena oli se, mitkä ovat geenimuutosten vaikutukset tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiin. Tutkittavilla oli heikentynyt glukoosinsieto, ja he kuuluivat ns. STOP-NIDDM-tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten aikuistyypin diabeteksen hoitoon käytetty lääkeaine akarboosi estää tyypin 2 diabetekseen sairastumista. Toinen aineisto koostui tyypin 2 diabeetikkojen lapsista. Siinä tutkimuksessa selvitettiin adiponektiinigeenin muutosten vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan, insuliiniherkkyyteen, energiakulutuksen säätelyyn ja adiponektiinitasoihin.

Jelena Zacharova

Tyypin 1 neurofibromatoosin luustomuutokset

Periytyvää tyypin 1 neurofibromatoosia (NF1) sairastavista yli puolella on luustomuutoksia, kuten lyhyt aikuispituus, skolioosi, sääriluun taipuminen ja valenivel. Suomessa on arviolta 1 500 ja EU:n alueella 150 000 neurofibromatoosipotilasta.

Tommi Kuorilehto

Siittiön kehittymisen molekylaariset mekanismit

Siittiön kehittyminen eli spermatogeneesi kestää kymmenisen viikkoa ihmisellä, rotalla hiukan vähemmän aikaa. Samanaikaisesti kehittyy miljoonia siittiösoluja ja erilaistumisen aikana tapahtuu meioosi, jossa solujen perimä järjestäytyy uudelleen niin, että jokaisessa siittiössä on uusi yhdistelmä isovanhempien geenejä.

Yangyang Wang

Insuliinin ja rosiglitatsonin vaikutukset diabeteksen hoidossa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävä insuliiniherkistäjä rosiglitatsoni paransi tyypin 2 diabeetikkojen sokeritasapainoa sekä lisäsi sydämen sokeriaineenvaihduntaa sekä sepelvaltimotaudista johtuvilla hapenpuutealueilla että normaalialueilla. Vaikka rosiglitatsonihoito lisäsi LDL-kolesterolitasoa, se ei vaikuttanut haitallisten pienten ja tiiviiden LDL-partikkelien määrään.

Riikka Lautamäki

Sytomegalovirusinfektio munuaisensiirtopotilailla

Sytomegalovirus (CMV) on merkittävä komplikaatioiden, kustannusten ja jopa kuolleisuuden aiheuttaja elinsiirtopotilailla. Krooninen siirrännäisnefropatia (chronic allograft nephropathy, CAN) on tärkeimpiä syitä siirteiden menetykseen munuaisensiirron jälkeen, ja CMV:n arvellaan lisäävän sen kehittymistä. Tutkimustieto CMV:n ja siirrännäisnefropatian yhteydestä on kuitenkin varsin rajallista, ja myös ristiriitaisia tuloksia on raportoitu. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia CMV:n osuutta ja mahdollisia mekanismeja CAN:n kehittymisessä.

Ilkka Helanterä