Rusahti ja räsähti - murtuiko nilkka?

Nilkan kipeä nyrjähdys on tavallinen vamma ja turvonnutta nilkkaa pyörittelevä päivystäjä pähkäilee kiireissään harvoin röntgenkuvaa pitemmälle - ratkaiskoon kuva jatkotoimet. Murtuma on monesti yllätys, sillä sellainen on yleisesti korkeintaan 15 %:lla näistä potilaista. Röntgenkuvaus enimmäkseen turhaan pitkittää tutkimusta, ruuhkauttaa päivystysradiologiaa, ja rahaakin se maksaa. Mutta uskaltaako potilaan kotiuttaa ilman kuvausta? Kyllä; ja vieläpä sangen nopean ja yksinkertaisen murtuman poissulkututkimuksen, Ottawan nilkkatutkimuksen jälkeen.

Pekka Leinonen

Muistin takautumat ja vasen hippokampus

Neuropsykiatristen tutkimusten mukaan aivojen ohimolohkossa sijaitseva ja läheisesti muistitoimintoihin liittyvä hippokampus on pienentynyt sairaustiloissa, joihin liittyy erityistä stressiä. Tällaisia ovat mm. masennus ja traumaperäinen stressireaktio. Syyksi on arveltu stressin aiheuttamaa lisääntynyttä glukokortikoidien eritystä ja sen aiheuttamaa neuronivauriota. Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa tätä kysymystä lähestyttiin eri tahoilta.

Raimo Kr Salokangas

Monilääkeresistentin keuhkotuberkuloosin hoito voi onnistua myös kehitysmaissa

Monelle lääkkeelle vastuskykyinen tuberkuloosi ei ole Suomessa vielä varsinaisesti ongelma, mutta merkkejä sen tulemisesta on jo ollut etenkin idästä päin. Aivan erityinen ongelma asia voi olla kehitysmaissa, joissa sairaalahoitoon ei kustannustenkaan vuoksi ole laajamittaisesti mahdollisuutta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Penkkiurheilu voi olla sydämelle vaarallista

Äkillisiin luonnonkatastrofeihin liittyy sydänkuolleisuuden lisääntymistä - mutta niin näyttää pienempiinkin onnettomuuksiin. Heinäkuun 30. vuonna 1998 oli katastrofaalinen päivä englantilaille jalkapallofaneille. Tällöin Argentiina voitti Englannin jalkapallon maailmanmestaruusturnauksessa rangaistuspotkukilpailussa. Normaalipäivään verrattuna akuuttien sydäninfarktien vuoksi tapahtuneet sairaalaanotot lisääntyivät Englannissa ottelupäivänä ja sitä seuraavina kahtena päivänä 25 %, mutta muissa diagnooseissa ei vastaava lisäystä ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että intensiivinen emotionaalinen reaktio voi laukaista sydäninfarktin, mitä tosin on epäilty ennenkin. Miten mahtoi Lahden 2001 maailmanmestaruuskisojen dopingkatastrofi vaikuttaa suomalaisten sydämiin?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Magnesiumin vähyyttä erytrosyyteissä akuutissa astmassa

Kreikkalaiset totesivat erytrosyyttien magnesiumpitoisuuksien pienenevän akuutissa astmassa; plasmassa pitoisuus ei ollut pienentynyt. Tutkimuksessa oli mukana 30 astman akuuttia vaihetta sairastavaa ja verrokkeina 20 stabiilia astmaatikkoa sekä 20 tervettä henkilöä. Pitoisuudet määritettiin sairaalaan tullessa tai lähtötilanteessa, 2 ja 5 päivän hoidon jälkeen ja sairaalasta lähtiessä. Terveillä ja stabiileilla astmapotilailla ei muutoksia magnesiumpitoisuuksissa ollut. Akuuttia astmaa sairastavilla erytrosyyttien magnesiumpitoisuudet nousivat tavanomaiselle tasolle pahenemisvaiheen korjaannuttua. Pitoisuuksilla ja sairauden vaikeusasteella ei ollut yhteyttä. Mielenkiintoinen havainto tuo mieleen kardiologien pohdinnat magnesiumin osuudesta akuuteissa sydäntapahtumissa.

Hannu Puolijoki

Koiranpuremavammat

Koiranpuremat ovat melko tavallisia, ja lapsille ne voivat olla hyvinkin vaarallisia. Tässä tutkimuksessa kuvataan koiranpuremavammoja ja niiden hoitoa sekä vammautumista edeltäneitä tapahtumia. Aineiston vammoista valtaosa oli eriasteisia pehmytkudosvammoja. Lapsilla ne sijaitsivat useimmiten kasvoissa. Puremavamma tapahtui yleensä kotona. Koira oli oma tai tuttu, tavallisesti suurikokoinen uroskoira, joka oli tapahtumahetkellä irrallaan. Tapahtumaa edeltäneet tilanteet vaihtelivat.

Jari Timonen, Erkki Tukiainen

Elintoimintojen tukihoidot tehohoidossa

Tehohoidon tavallisimmat elintoimintojen tukitoimet ovat hengityslaitehoito, sydämen ja verenkierron vajaatoiminnan lääkehoito sekä munuaistoiminnan korvaushoidot. Tukitoimien tavoite on varmistaa elimistölle riittävä hapen tarjonta, jotta vältyttäisiin elintoimintojen pysyviltä häiriöiltä. Riittävän ajoissa aloitetulla elintoimintahäiriön tukihoidolla voidaan estää monielinhäiriön kehittyminen ja tehohoidon pitkittyminen. Elintoimintojen tuloksellinen tukihoito edellyttää tehohoitoon perehtynyttä ja koulutettua lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa. Elintoimintahäiriöiden hoito on kallista, mutta oikein kohdennettuna kustannukset ovat kohtuulliset saavutettua elinvuotta kohti.

Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Aineenvaihduntahäiriöiden seulonta vastasyntyneiltä Suomessa

Vastasyntyneiltä voidaan etsiä seulontatutkimuksilla vakavia synnynnäisiä aineenvaihduntahäiriöitä, jotka johtavat vammautumiseen tai kuolemaan ellei niiden hoitoa aloiteta ajoissa. Suomessa seulotaan toistaiseksi ainoastaan synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Viime vuosina on käyttöön tullut uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan etsiä samanaikaisesti useita eri aineenvaihduntasairauksia. Näin tulee käytännössä mahdolliseksi seuloa harvinaisiakin tauteja. Päätös uuden seulonnan aloittamisesta vaatii huolellisia kustannus-vaikuttavuusselvityksiä sekä priorisointi- ja arvokeskustelua.

Kirsti Näntö-Salonen, Martin Renlund, Maila Penttinen, Veli Kairisto, Ilkka Mononen, Olli Simell

Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Terapeuttinen vuorovaikutus, johon sekä potilas että terapeutti tuovat omat tunteensa, on kokonaistilanne. Terapeutti ymmärtää potilaan tunneviestejä omien tunnereaktioidensa avulla ja pyrkii tekemään ne potilaalle tietoisiksi lisätäkseen tämän itseymmärrystä ja eheyttä. Terapeuttisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on saanut yhä keskeisemmän merkityksen psykoterapeuttisessa työskentelyssä verrattuna aiempaan tiedostamisen merkityksen korostamiseen. Siksi terapeutin on uskallettava antaa tunteittensa ja ajatustensa liikkua vapaasti eikä pelättävä niitä. Vain silloin ne ovat hänen käytössään potilaan ymmärtämisessä.

Anneli Larmo

Nuorisopsykiatrian näkökulma erikoislääkäripulaan

Sekä määrällisesti että suhteellisesti suurin erikoislääkärivaje sairaanhoitopiireissä oli 2001 psykiatrian erikoisaloilla, joihin kohdistui kolmannes kaikesta erikoislääkärivajeesta. Vaje suhteutettuna työssä oleviin oli suurin nuorisopsykiatriassa, 60 %. Toisaalta tälle erikoisalalle 1996-2000 valmistuneiden uusien erikoislääkärien määrä oli suhteellisesti kaikkein suurin. Vaje näyttäisi siis olevan helpottumassa. Kaikille maan nuorisopsykiatreille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että heistä yli 90 % oli kunnallisen terveydenhuollon palveluksessa ja päätoimisten yksityispraktikkojen määrä oli varsin pieni.

Kari Pylkkänen, Eila Laukkanen

Terveyskeskuslääkärin työ neuvola- ja kouluikäisten parissa

TAYS:n miljoonapiirin alueen terveyskeskusten lastenneuvola- ja koululääkäreistä 40 % oli sitä mieltä, että lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa on varattu liian vähän aikaa lääkärille. Rutiinitarkastuksia haluttiin vähentää ja paneutua enemmän lasten ja perheiden ongelmiin. Väestövastuulääkäreistä merkittävästi suurempi osa kuin muista terveyskeskuslääkäreistä toimi neuvoloissa tai kouluissa ja he olivat yleensä aktiivisempia mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Kaikkiaan lääkärien toiminta lasten mielenterveysasioissa oli kuitenkin vähäistä. Ongelmat lasten ehkäisevässä terveydenhuollossa liittyvät yleiseen resurssi- ja aikapulaan eivätkä suoranaisesti väestövastuujärjestelmään.

Anneli Heikkinen, Kaija Puura, Eija-Liisa Ala-Laurila, Tarja Niskanen, Kari Mattila

Vibraatiokuormituksen vaikutukset suorituskykyyn, tasapainoon ja luuhun

8.2.2003 Tampereen yliopisto

Saila Torvinen

Kantasolujen säätely ja soluelinten liikenne siittiömuodostuksen aikana

8.2.2003 Turun yliopisto

Sami Ventelä

Metalloproteinaasit (MMP-2, MMP-9) hematologisissa syövissä

14.2.2003 Oulun yliopisto

Outi Kuittinen

GATA-tekijöiden esiintyminen, säätely ja toiminta kiveksen normaalin kehityksen vaiheissa ja kiveksen sairauksissa

21.2.2003 Helsingin yliopisto

Ilkka Ketola

Verenpaineen, painoindeksin ja veren kokonaiskolesterolin perheittäinen esiintyminen ja pysyvyys lapsuudessa

27.2.2003 Kuopion yliopisto

Ricardo Fuentes

Lyhyesti: Keuhkoinfektion aiheuttajat pitkäaikaista steroidihoitoa käyttävillä

Espanjassa tutkittiin, mitä taudinaiheuttajia löytyykään pitkäaikaista steroidihoitoa käyttäviltä tulehduksellisten keuhkoinfiltraattien takaa. Spesifinen diagnoosi saatiin 85 %:ssa (28/33) tapauksista; bronkoskopia aputekniikoineen auttoi 64 %:ssa. Tavallisimmat löydökset olivat Aspergillus spp (9,3 %) ja Staphylococcus spp (6,2 %). Kuolleisuus oli 45 %, ja sitä ennustivat yli 64 vuoden ikä, molemminpuoliset keuhkoinfiltraatit, diagnoosin viive, epäasianmukainen empiirinen hoito ja mm. mekaanisen ventilaation tarve. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin tulehdusvasteessa poikkeavuutta verrattuna henkilöihin, jotka eivät olleet pitkäaikaisessa systeemisessä steroidihoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mikrobeja löytyy stratosfääristäkin

Englantilais-intialainen tutkijaryhmä löysi bakteereja ja sieniä 41 kilometrin korkeudelta stratosfääristä. Bakteerilajeja oli kaksi, Bacillus simplex ja Staphylococcus pasteuri. Sieni oli Engyodontium album. Näytteet kerättiin ilmapalloon kiinnitetyllä laitteella, joka oli suunniteltu niin, että näytteiden kontaminoituminen maan pinnan bakteereilla oli mahdotonta. Kaikki mahdolliset muutkin keinon kontaminaatioiden välttämiseksi käytettiin. Tutkijat pohtivat mikrobien alkuperää ja tulevat sille kannalle, että ne ovat tulleet avaruudesta.

Matti Viljanen

Elämäntavat vaikuttavat vaihdevuosien kuumiin aaltoihin

Vaihdevuosien aikana 40-70 % naisista kärsii kuumista aalloista. Vaihdevuosioireet huonontavat elämän laatua, mutta ne liittyvät myös vakaviin terveyshaittoihin, kuten Alzheimerin tautiin, osteoporoosiin ja depressioon. Vaikka estrogeeni on tehokas hoito, osalle naisista se ei sovi ja hoitoon liittyy myös riskejä.

Pertti Kirkinen

Tarkoittaako eturauhassyövän mikrometastasointi toivon menettämistä radikaalihoidossa?

Radikaali prostatektomia aloitetaan lähes poikkeuksetta paikallisten imusolmukkeiden poistolla molemmin puolin vena iliaca communiksen haarautumiskohdan distaalipuolelta ja fossa obturatoriasta. Jos imusolmukkeissa todetaan makrometastasointi, leikkaus keskeytetään ja potilas hoidetaan muilla menetelmillä. Osa urologeista lähettää normaalin näköiset imusolmukkeet patologin pikatutkimukseen leikkauksen alussa, osa tyytyy tutkituttamaan imusolmukkeet yhdessä poistetun eturauhasen kanssa. Jos patologi toteaa pikatutkimuksessa mikrometastaaseja, urologi yleensä keskeyttää leikkauksen ja valitsee potilaalle hoitomuodoksi radikaalin prostatektomian asemesta radikaalin sädehoidon tai hormonaalisen hoidon. Jos tieto metastasoinnista tulee prostatektomian jälkeen, aloitetaan yleensä liitännäishoito. Lymfadenektomialla on totuttu eturauhassyövässä vain selvittämään taudin leviämistä ilman merkitystä potilaan tautikohtaisen ennusteen kannalta. Tunnettu sveitsiläinen urologi Urs Studer työryhmineen on kyseenalaistamassa tämän käsityksen.

Ossi Lindell