Tipanlaittotaito ajan tasalle

Laskimokanyylin laitto kuuluu lääkärin perustaitoihin. Vaikka suoritus on periaatteessa yksinkertainen, voi toimenpiteestä vaikeutuessaan tulla pitkällinen, kivulias ja sekä potilaalle että lääkärille epämiellyttävä koitos. Epäonnistunut suoritus voi jäädä potilaan mieliin pitkäksi aikaa ja aiheuttaa etukäteen pelkoa vastaavassa tilanteessa. Toisaalta hyvä suoritus lisää entisestään potilaan luottamusta lääkäriinsä.

Päivi Annila, Hanna Viitanen

Vanhusten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen ja hoito

Psyykkiset häiriöt ovat vanhuksilla varsin yleisiä. Suomalaisen väestön ikärakenne vanhenee lähivuosikymmeninä voimakkaasti, ja tämän myötä ainakin iäkkäiden henkilöiden mielialahäiriöiden ja dementiaan liittyvien erilaisten käytösoireiden määrän voidaan odottaa lisäävän merkittävästi hoitokuormitusta.

Hannu Koponen

Prostanoidit ja typpioksidi tulehduksessa ja tulehduskivussa

Tulehduksen oireista kipu koetaan yleensä vaikeimpana, se häiritsee, ärsyttää, lamaa ja invalidisoi. Analgeetit ovat maailmanlaajuisesti eniten käytettyjä lääkkeitä; joka kymmenes suomalainen ottaa tänäänkin jotakin kipulääkettä. Syklo-oksigenaasi- ja typpioksidisyntaasijärjestelmät tuottavat tulehduksen ja tulehduskivun välittäjäaineita. Niiden estäjiä on aktiivisesti kehitetty tulehdustautien hoitoon. COX-2-selektiiviset lääkkeet tulivat hiljattain perinteisten tulehduskipulääkkeiden rinnalle apteekin hyllyyn. Typpioksidisyntaasin estäjät ovat vasta kokeellisessa vaiheessa, mutta niihin on jo asetettu paljon toiveita.

Eeva Moilanen

Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I

Hengityshoitolaitteita käyttävien potilaiden määrä lisääntyy. Samalla tarve hallita hoidon vaikuttavuutta, laatua ja kustannuksia kasvaa. Useissa maissa on hengityshoitorekisterejä, joiden pohjalta voidaan seurata muutoksia palveluissa. Suomessa ei ole valtakunnallista hengityshoitorekisteriä. 1990-luvulla tehtyjen aikaisempien selvitysten ja vuonna 2000 kerätyn tiedon pohjalta voidaan todeta uniapnean hoidossa käytettävien laitteiden määrän lisääntyneen voimakkaasti ja kotihappihoitolaitteiden määrän lisääntyneen jonkin verran.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen

Kelan järjestämään laitoskuntoutukseen osallistuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu

Kliinisen kokemuksemme perusteella kuntoutukseen ohjautuminen ei aina toteudu kuntoutujan kannalta parhaalla tavalla. Lääkinnällisen laitoskuntoutuksen tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, ohjautuvatko kuntoutujat terveyteen liittyvän elämänlaatunsa sekä toiminta- ja työkykynsä mukaisiin kuntoutusmuotoihin. Kuntoutusjaksojen sisällön suunnittelussa ja kuntoutujien ryhmiinjaossa pitäisi lääketieteellisen diagnoosin lisäksi ottaa huomioon ongelmien vaikeusaste, niiden syntyyn vaikuttaneet taustatekijät sekä kuntoutumisedellytykset.

Mika Pekkonen, Kaisa Männikkö, Lars Sörensen, Markku Alén

Joka toinen suomalainen kirurgi on kiinnostunut työskentelystä poikkeusoloissa ulkomailla Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Suomen Kirurgiyhdistyksen jäsenistölle suunnatussa kyselytutkimuksessa noin puolet vastanneista ilmoitti joko olevansa ehdottomasti tai mahdollisesti halukas työskentelemään kansainvälisessä kenttäsairaalassa ulkomailla. Vastanneista 892 kirurgista aikaisempaa kokemusta tällaisesta oli 5 %:lla, useimmiten työskentelystä Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean kriisialueille pystyttämissä kenttäsairaaloissa. Ulkomaisiin tehtäviin osallistumisen edellytyksenä pidettiin selvästi kotimaista peruspalkkaa parempaa palkkausta. Valmiuksien lisääminen tämänkaltaisiin tehtäviin lähtöä harkitseville erilaisten kurssien ja koulutustilaisuuksien avulla on tarpeen.

Harri Pihlajamäki, Ari Leppäniemi, Timo Sahi

Tapaustutkimus: Arviointimalli lääketieteen täydennyskoulutukseen

1.11.2002 Helsingin yliopisto

Tuuli Nikkarinen

Mitokondrion DNA:n mutaatiot kuulonlaskussa

8.11.2002 Oulun yliopisto

Mervi Lehtonen

Immunologisen tasapainon säätely miehen lisääntymiselimistössä

8.11.2002 Turun yliopisto

Esko Veräjänkorva

Monialainen ennaltaehkäisy, lovastatiinilääkitys ja ubikinonihoito sepelvaltimotaudissa

8.11.2002 Tampereen yliopisto

Ari Palomäki

Nuorten aikuisten masennus

8.11.2002 Helsingin yliopisto

Terhi Aalto-Setälä

Insuliiniresistenssin ulkoisia androgeenisia manifestaatioita

15.11.2002 Oulun yliopisto

Veikko Matilainen

Lyhyesti: Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoidossa onnistuminen

Britanniassa selvitettiin monilääkeresistentin tuberkuloosin hoidon onnistumista 90 potilaan aineistosta vuosilta 1996-97. Enemmistö oli miehiä (72 %), 57 % oli syntynyt ulkomailla, 62 % oli saapunut maahan yli viisi vuotta aiemmin ja 49 %:lla (78:sta potilaasta tietoa) oli ollut aiemmin tuberkuloosi. Eloonjäämisanalyysiin oli riittävästi tietoa 82 potilaasta. 20 niistä, jotka olivat kuolleet (n = 27) seurantajakson lopulla, oli menehtynyt nimenomaan tuberkuloosiin. Immuunivajaus altisti 9-kertaisesti kuolemalle, samoin kasvava ikä (10 lisävuotta kaksikertaisti riskin). Jos kolmen lääkkeen antamisessa oli epäonnistuttu, lyhensi tämä myös elinaikaa. Kaiken kaikkiaan ennuste oli kehnompi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Vaatimukset terveydenhuoltojärjestelmälle ovat kovat, jotta hoidossa onnistuttaisiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Velvoiteavohoito vähentää rikollisuutta

Suomessakin on keskusteltu henkirikokseen syyllistyneiden ja vakavasta mielenterveydenhäiriöstä kärsivien velvoittavasta psykiatrisesta avohoidosta ja sen mahdollisuuksista uusintarikollisuuden vähentäjänä. Amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että velvoitehoitoon määrättyjen syyllistyminen rikoksiin oli vähäisempää kuin velvoittamattomaan hoitoon siirtyneillä. Jokainen velvoitehoitokuukausi vähensi rikokseen syyllistymisen riskiä. Velvoitehoidon myönteinen vaikutus välittyi paremman lääkehoidossa pysymisen, vähentyneen huumeidenkäytön ja vähentyneiden väkivaltatilanteiden kautta. Näyttö velvoitehoidon puolesta on siis varsin vahvaa.

Raimo Kr Salokangas

Katetrihoito obstruktiivisessa hypertrofisessa kardiomyopatiassa

Vain pienelle osalle hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavista potilaista kehittyy kirurgista hoitoa vaativa vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma. Ahtauman aiheuttava kammioiden väliseinän tyven paksuntuma voidaan ohentaa ruiskuttamalla alueen verenkierrosta huolehtivaan sepelvaltimon sivuhaaraan pieni annos alkoholia ja aiheuttamalla siten kontrolloitu sydäninfarkti.

Juhani Airaksinen

Psykoosipotilaan hätätila

Aluesairaalan päivystykseen tuotiin 35-vuotias skitsofreniaa sairastava mies, joka oli alkanut nähdä harhoja, kärsinyt kolme päivää ripulista ja korkeasta kuumeesta (39 C) sekä sydämentykytyksestä (150/min). Hänen lääkityksenään olivat natriumvalproaatti ja klotsapiini. Tutkittaessa potilas oli sekava, hiestä märkä, takykardinen. Niska- tai lihasjäykkyyttä ei todettu, eikä statustutkimuksessa ollut muitakaan selviä viitteitä sairauden syystä. Laboratoriotutkimuksissa nähtiin leukosytoosi, kohonneet transaminaasiarvot sekä normaali kreatiinikinaasiarvo. Huumeseula oli negatiivinen eikä muissa laboratoriotutkimuksissa ollut merkittävää. Potilaalle aloitettiin kuumelääkkeeksi parasetamoli ja ibuprofeeni. Sinustakykardian takia hänelle annettiin suoneen 5 mg metoprololia. Tämän jälkeen potilaan verenpaine romahti (50/30 mmHg) ja hän alkoi kouristella. Nesteyttämällä ja diatsepaamilla tila korjautui ja potilas siirrettiin yliopistosairaalaan. Lääkitykset lopetettiin ja viiden päivän kuluttua potilas oli toipunut ja oireeton.

Pekka Leinonen

Tarvitaanko eturauhasbiopsiassa puudutusta?

Valveutuneisuus eturauhassyövän vaaroista ja seerumin PSA:n mittaus oireettomiltakin potilailta on johtanut eturauhasbiopsioiden nopeaan yleistymiseen. Koepalojen otto eturauhasesta on aiheellinen, jos tuseeraus- tai kaikuitutkimuslöydös on epäilyttävä tai seerumin PSA-arvo koholla. Antibioottisuojassa ultraääniohjauksessa ns. karkealla neulalla tapahtuva näytteiden otto on kohtalaisen vaaraton, mutta monille, varsinkin nuoremmille potilaille epämiellyttävä. Vaikutelma korostuu siitä, että viime aikoina on diagnostiikan tarkentamiseksi kaksinkertaistettu näytteiden lukumäärä kuudesta kahteentoista. Silloin tällöin sattuu, että ensimmäinen näyte ei anna syöpädiagnoosia, mutta epäily karsinoomasta jatkuu tai vahvistuu. Uuden näytteen otto katsotaan tarpeelliseksi. Näissä tilanteissa potilaan suhtautuminen riippuu ensimmäisen kerran kokemuksista.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Atavistiset peptidit vähissä atoopikon ihossa

Antimikrobiset peptidit ovat luontaisen vastustuskyvyn keskeisiä vaikuttajia elollisilla, hyönteisistä ihmisiin. Niitä on tunnistettu jo yli 500. Ihmisillä tärkeimmät ovat defensiinit ja katelisidiinit. Kumpaakin erittävät mm. ihon keratinosyytit. Sekä immunohistokemia, kudosekstraktien analyysi että geeniekspressiotutkimukset RT-PCR:llä osoittivat runsaasti beeta-defensiinia ja katelisidiinia psoriaatikon ihossa, mutta hyvin vähän atooppisessa ekseemassa. Syynä voisi olla interleukiinien 2 ja 13 runsaus atooppisessa ihossa, sillä ne estävät ainakin defensiinin syntymistä. Peptidien yhdistelmä tappoi myös koeputkessa S. aureuksen. Voi siis olla, että näillä peptideillä on osansa siihen, että atooppiseen ihottumaan iskee stafylokokki-infektio useammin kuin psoriaatikon ihoon.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Allopurinoli parantaa endoteelin toimintaa sydämen vajaatoiminnassa

Kihti vaivaa varsin usein sydämen vajaatoimintapotilaita ja virtsahapon kertymisellä näyttäisi olevan yhteyttä sydänkuolleisuuteen. Brittitutkijat päättivät katsoa, miten allopurinoli vaikuttaa endoteelin toimintaan, koska endoteelin toiminta on häiriintynyttä sydämen vajaatoiminnassa. Ehkä yllättäenkin tämä oksidatiivista stressiä vähentävä ksantiinioksidaasin estäjä paransi merkittävästi endoteelin toimintaa 11:n keskivaikeaa vajaatoimintaa sairastavan potilaan aineistossa. Jatkotutkimuksia on kuulemma luvassa siitä, parantaako tämä vanha, halpa lääke myös potilaiden suorituskykyä tai jopa vähentää sydäntapahtumia.

Juhani Airaksinen

Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen

Tapaturmainen aivovaurio on epidemiologisesti suurempi ongelma kuin yleensä on tiedostettu. Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin perusteella selvitettiin ensi kertaa aivotrauman saaneiden henkilöiden lukumäärä ja taustatietoja. Vuosina 1991-2000 heitä oli 50 821 henkilöä eli keskimäärin hieman yli 5 000 vuosittain. Ikääntyvien ihmisten tapaturmat ovat lisääntymään päin. Kaikkien vuosittain ensi kertaa aivovamman saaneiden lukumäärä on varovaisestikin arvioiden 15-20 000, kun otetaan huomioon myös ne, jotka eivät ole tarvinneet välitöntä sairaalahoitoa.

Hannu Alaranta, Sanna Koskinen, Jukka Turkka