Diabetes ja MBO voivat vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan

Sekä metabolinen oireyhtymä että tyypin 1 diabetes lisäävät kognitiivisten häiriöiden, aivoinfarktien, aivojen ennenaikaisen surkastumisen ja valkoisen aineen muutosten riskiä. Tärkeydestään huolimatta näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Väitöstyössä tutkittiin aivojen glukoosin ja aineenvaihdunta-aineiden pitoisuuksia terveillä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes. Tavoitteena oli saada uutta tietoa näihin tiloihin liitetyistä aivomuutoksista ja niiden syntymekanismeista.

Outi Heikkilä

Veren poikkeava tukostaipumus vaikeissa tukoksissa

Veren poikkeava tukostaipumus altistaa nuorena ilmaantuville laskimotukoksille ja harvemmin valtimotukoksille. Väitöstutkimuksessa tutkittiin tukostaipumuksen merkitystä vaikeiden tukosten yhteydessä ja dialyysiveritien tukos- ja ahtaumakomplikaatioissa vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suoran trombiininestäjän lepirudiinin tehoa selvitettiin vaikeiden perinteiseen hepariinihoitoon reagoimattomien tukosten hoidossa. Lepirudiinin virallinen käyttöaihe on nykyisin hepariinin aiheuttaman verihiutaleiden määrän vähenemiseen liittyvän tukoksen hoito. Lepirudiinin kapea terapeuttinen alue edellyttää luotettavaa annosvasteen monitorointia. Nykyisin käytetty menetelmä perustuu aktivoituun osittaiseen hyytymisaikaan (APTT), mutta siinä on puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin neljän muun spesifisen monitorointimenetelmän soveltumista lepirudiinin annosvasteiden arvioimiseen, myös kliinisesti tärkeiden sekoittavien tekijöiden, varfariinin ja lupus-antikoagulantin yhteydessä.

Birgitta Salmela

Runsassuolainen ravinto ja lihavuus heikentävät valtimosuonten toimintaa

Valtimosuonen toimintakykyä voidaan arvioida tutkimalla verisuonen sisäpinnan toimintaa, ns. endoteelifunktiota. Tällä tarkoitetaan yleensä endoteeliperäistä valtimosuonen relaksaatiota eli sileälihaksen rentoutumista, jonka suuruutta mitataan rengasmaisilla esisupistetuilla valtimosuonivalmisteilla muskariinireseptoristimulaation jälkeen sileälihashauteessa. Nykytiedon mukaan varhainen verisuonen endoteelidysfunktio, kertoo valtimonkovettumistaudin kehittymisen suurentuneesta riskistä.

Juha Ketonen (Lk)

PSA:n seulontakäyttö on räätälöitävissä

Osa miehistä voidaan vapauttaa PSA-mittauksista, jos PSA-arvoa tarkastellaan nykyistä hienojakoisemmin, ehdotetaan tuoreessa tutkimuksessa. Toinen PSA-mittauksia selvittänyt tutkimus päätyy toteamaan, että seulonnoista saatu näyttö on riittämätön.

Ossi Lindell

Vieläkö lääkettä painonhallintaan?

Tuoreen tutkimuksen mukaan paranneltu versio serotoniinireseptorin vaikuttajasta on avuksi painonhallinnassa.

Marko Vesanen

Endometriumin polyyppi hälyttää syövästä

Endometriumin polyyppi ei aiheuta kohtusyöpää, mutta hälyttää siitä usein.

Pertti Kirkinen

Raskausajan tupakointi vaikuttaa lapsen psyykeen

Äidin raskausaikainen tupakointi on syntyvän lapsen psyykkisen kehityksen riskitekijä, ilmenee tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin raskauden aikana tupakoivien äitien lasten psykiatristen palveluiden käyttöä ja kuolleisuutta. Mukana oli lähes 200 000 nuorta vuosina 1987-1989 syntyneiden kohortista, jota seurattiin rekisterien avulla vuoteen 2007 asti. Tutkimuksen päättyessä tutkittavat olivat 18-20-vuotiaita.

Raimo K. R. Salokangas

Katetrilla asennettava aorttatekoläppä tulee

Katetrilla asennettava aorttatekoläppä parantaa potilaan ennustetta ja elämänlaatua.

Juhani Airaksinen

Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä

Ikäihmisten toimintakyky on viime vuosikymmenten aikana parantunut selvästi, ja ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olleiden toimintakyky on ollut parempi kuin alemmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanrajoitteita koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Lapsen verenkuvan tulkinta

- Lapsen verenkuvan arvoja tulee verrata iän- ja sukupuolen mukaisiin viitearvoihin, jotka muuttuvat iän myötä suuresti.

Jukka Rajantie

Ulkomaalaiset lääketieteen opiskelijat ja tieteelliset jatko-opiskelijat Suomessa

- Ulkomaalaisten lääkärien, hammaslääkärien ja opiskelijoiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa.

Tiina Paunio, Johan Lundin, Annukka Marjamaa, Liisa Myllykangas, Kaisa Silander, Pirjo Pennanen, Matti Aarnio, Minna Oksanen, Joao Dia~S, Sari Pesonen, Akseli Hemminki

ETA-alueen ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet
Lääkärien kuulustelujärjestelmä ja siihen osallistuneet vuosina 1994-2009

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen yleislääketieteen oppiala järjestää ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille lääkäreille kuulustelut, jotka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO) vaatii ennen lääkärien laillistamista. Nykymuotoinen vuodesta 1994 käytössä ollut kuulustelujärjestelmä kuvataan tässä artikkelissa. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä kuulustelujen osanottajat ovat olleet.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Kari Mattila

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä

Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten terveysalan ammattilaisten määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut. Ulkomaalaistaustaisella terveysalan ammattilaisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka ei ole syntyperältään suomalainen. Heidän lukumäärästään ja sijoittumisestaan työelämään on julkaistu niukasti tutkimustietoa. Tiedämme vähän myös suomalaisten terveyden ammattilaisten työskentelystä ulkomailla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta Suomeen ja Suomesta pois. Tutkimuksessa selvitetään myös liikkuvuuden lähtö- ja vastaanottajamaita sekä ulkomaalaistaustaisen henkilöstön sijoittumista terveydenhuollon eri sektoreille.

Hannamaria Kuusio, Marko Elovainio, Jukka Vänskä, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Sari Koivuniemi, Reijo Ailasmaa, Ilmo Keskimäki

Keliakia ilman ohutsuolen limakalvon nukkavauriota

Keliakian diagnostiset kriteerit edellyttävät ohutsuolen limakalvon suolinukkavaurion osoittamista. Limakalvovaurio kuitenkin kehittyy asteittain, ja potilaat saattavat kärsiä tyypillisistä keliakiaoireista limakalvon ollessa vielä normaali. Lisäksi sairaus saattaa esiintyä suoliston ulkopuolisina oireyhtyminä, joissa limakalvovaurio voi puuttua kokonaan. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, kärsivätkö henkilöt, joilla suolinukkarakenne on vielä normaali mutta joilla on keliakialle spesifisiä veren endomysiinivasta-aineita, tyypillisestä gluteeniriippuvaisesta sairaudesta sekä hyötyvätkö he varhain aloitetusta keliakian ruokavaliosta.

Kalle Kurppa

Lasten lehmänmaitoallergia ja sietokyvyn kehittyminen

Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-3 %:lla imeväisistä, mutta valtaosa alkaa sietää lehmänmaitoa 3-4 vuoden ikään mennessä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lehmänmaitoallergiaan ja sen paranemiseen liittyviä immunologisia ilmiöitä. Lisäksi tutkittiin, onko tietyillä immunologiaan liittyvillä perinnöllisyystekijöillä yhteys ruokavasta-aineiden muodostumiseen. Lehmänmaitoallergian hoitovalinnoissa olisi tärkeää kyetä ennustamaan, miten nopeasti potilas todennäköisesti paranee. Tähän ei toistaiseksi ole menetelmiä.

Emma Merike Savilahti

Peruselvytyksen laatua voidaan parantaa yksinkertaisin keinoin

Sydämenpysähdyspotilaan selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun apua hälytetään välittömästi potilaan mentyä elottomaksi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja sitä annetaan koko sydämenpysähdyksen ajan tehokkaasti, defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin.

Helena Jäntti

Geenielementti MRSA:n resistenssin taustalla

Staphylococcus aureusta pidetään ihmisen tärkeimpänä stafylokokkilajina, ja yksi ongelmallisimmista piirteistä on metisilliinille resistenttien kantojen (MRSA) jyrkkä lisääntyminen sairaaloissa ja avohoidossa. Lisäksi kliinisistä koagulaasinegatiivisista stafylokokkikannoista (KNS) suurin osa on vastustuskykyisiä metisilliinille.

Salha Abdalah Ibrahem

Rytmihäiriöpotilas päivystäjän vastaanotolla

- Sydämen lisälyönnit ovat tervesydämisellä yleensä vaaraton kiusa, mutta runsas lisälyöntisyys voi johtua sydänsairaudesta.

Matti Viitasalo, Lasse Oikarinen

Milloin on syytä epäillä sydänvikaa lapsella?

- Jos sairaan vastasyntyneen happisaturaatio on huono, on tutkittava, onko lapsella sydänvika. Pienellä imeväisellä huonokuntoisuuden syynä voi olla sydänvika tai rytmihäiriö. Myös yleissairaalla isommalla lapsella yleistilan huononemisen syy voi olla sydänperäinen.

Anneli Eerola, Tuija Poutanen

Lasten ummetus

- Ummetus on tavallinen lasten vatsakivun syy.

Kaija-Leena Kolho, Juhani Grönlund, Marko Kalliomäki, Marja-Leena Lähdeaho, Tarja Ruuska