Lisää varfariinista ja ASA:sta sydäninfarktin jälkeen

Vastikään tälläkin palstalla käsiteltiin CHAMP-tutkimusta, jonka mukaan pieniannoksisen varfariinin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä ei tuo lisähyötyä pelkkään ASA:aan nähden sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Rokote tupakointia vastaan?

Rokotus tuo mieleen infektiotautien torjunnan tai edistyneimmilläänkin syövän tai allergiat - rokottaminen paheita vastaan tuntuu jo aika absurdilta. Lancetissa julkaistu kirjoitus ottaa kuitenkin tosissaan mahdollisuuden rokottaa nikotiinilla ja sillä tavoin auttaa tupakoitsijoita pääsemään irti tavastaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lyhyt kognitiivinen terapia auttaa skitsofreniassa

Tutkimuksessa selvitettiin lyhyen koulutuksen saaneiden psykiatristen hoitajien antaman kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikutusta avohoidossa olevien skitsofreniapotilaiden oireiluun. Interventio käsitti 6 tunnin kestävää hoitokertaa 2-3 kuukauden aikana. Vertailuna käytettiin tavanomaista avohoitoa. Vertailuryhmään nähden interventioryhmän potilaiden kokonaisoireilu väheni, depressio väheni ja oivalluskyky parani. Itsetuhoisuus ei lisääntynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhaloitava TNFalfa lisää keuhkoputkien hyperreaktiviteettia ja inflammaatiota

Hengitetyn tuumorinekroositekijä alfan (TNFalfa) on terveillä vapaaehtoisilla osoitettu aiheuttavan hengitysteiden neutrofiilisten solujen määrän kasvua ja hyperreaktiviteettia. Nyt asiaa selvitettiin 10:n lievää astmaa sairastavan potilaan aineistosta, ja aiemmat havainnot saivat vahvistusta. Useiden inflammaation merkkiaineiden määrän todettiin lisääntyneen ysköksessä koejärjestelyssä, jossa vertailukohtana oli lumelääkkeen hengittely. Neutrofiilien määrä ysköksissä oli 9-kertainen. Sen sijaan vaikka bronkiaalinen reaktiviteetti metakoliinialtistuksessa kasvoi, spirometria-arvot tai uloshengitysilman kaasuanalyysin tulokset eivät muuttuneet. Havainnot voivat johtaa inhaloitavia steroideja spesifisempien inflammaation estäjien kehittelyyn.

Hannu Puolijoki

Lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksellisuus

Lihavuus on yleistyvä kansansairaus. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,4-7 % terveydenhuoltomme kokonaiskustannuksista. Kuopiossa tehdyssä konservatiivisen laihdutushoidon tuloksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että osasto-, ryhmä- ja yksilöhoito eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Seuranta-aikana 43 % potilaista laihtui 5 % tai enemmän. Parhaan tuloksen saavuttivat sairaalloisesti lihavat. Puolet potilaista jätti hoidon kesken, joten hoitoon sitoutuminen oli heikkoa. Jatkohoidon järjestäminen perusterveydenhuoltoon onnistui harvoin.

Tarja Martikainen, Helena Gylling

Laktoosin imeytymishäiriö ja sen diagnostiikka

Laktoosin imeytymishäiriö esiintyy noin puolella maapallon väestöstä ja joka kuudennella aikuisella suomalaisella. Se on yleisin vatsavaivoja aiheuttava perinnöllinen ominaisuus. Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvä geenimuutos on äskettäin tunnistettu suomalaisperheistä kerätyn aineiston pohjalta. Muutos johtaa laktaasientsyymin säilymiseen suolessa läpi elämän. Tutkimustulos mahdollistaa potilaiden genotyypin määrittämisen pienestä EDTA-verinäytteestä. Tutkimus on helpompi kuin aiempi rasituskoe, mutta tuloksen merkityksen arvioiminen vatsavaivojen syiden selvittelyssä on edelleen haasteellista.

Erkki Savilahti, Irma Järvelä

Huumevauvojen hoito

Vastasyntyneen vieroitus huumeista on mahdollista toteuttaa jo synnytyssairaalassa, mutta huumevauvan perheen kokonaishoito on vaativaa ja edellyttää moniammatillista erityisosaamista. Vauvan vieroitushoitoa selkiyttää oireseurantalomake, jonka avulla arvioidaan lääkkeellisen hoidon tarve. Sikiöaikaisen huumealtistuksen selvittämiseksi on otettu käyttöön mekoniumanalyysi, joka antaa altistustietoa huomattavasti pidemmältä aikaväliltä kuin virtsanäyte. Kotiutuvan vastasyntyneen tulevalle elämälle ensiarvoisen tärkeä on riittävän hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Sen turvaamiseksi tarvitaan koko hoitotiimin panosta unohtamatta perhettä lähellä olevaa neuvolaa.

Liisa Lehtonen, Martin Renlund

EU-maiden kansalaisten käsitykset syömisen, liikunnan ja painon vaikutuksesta terveyteen

Koko EU:n kattaneessa haastattelututkimuksessa selvitettiin asenteita syömistä, liikuntaa, painoa ja terveyttä kohtaan. Muissa maissa vastaajat pitivät liikuntaa painon kannalta selvästi vähämerkityksisempänä kuin ruokaa, mutta suomalaiset poikkesivat tässä muista. Alkoholia suomalaiset pitivät vähäisempänä painoon vaikuttavana tekijänä kuin muut. Liikunnan lisäämiseen valtaosa suomalaisista näyttää suhtautuvan myönteisesti, vaikka kävelyä harrastetaan enemmän kuin muualla. Lihavuuden ehkäisyä ja vähentämistä ajatellen syömisen ja erityisesti rasvan ja alkoholin vaikutusta tulisi Suomessa korostaa etenkin miehille - liikuntaa kohtaan lihavuuden torjunnassa ihmisillä näyttää jo olevan myönteinen asenne.

Martti T. Tuomisto, Raimo Lappalainen

Sairaalalääkärien päivystys

Sairaaloiden päivystystoiminnassa on tapahtunut suuriakin muutoksia kahden viime vuosikymmenen aikana. Tuoreimmat päivystysrasitusta ja päivystyksen kohdentumista koskevat tulokset ovat maaliskuussa 2002 toteutetun Lääkärikyselyn analyysistä.

Olli Meretoja, Mikko Kangas, Timo Kaukonen, Erkki Laakso, Risto Lantto, Mikko Murtonen, Outi Vanha-Kämppä

Palliatiivisen ja saattohoidon taustateoria ja sen rinnalla vaikuttavat uskonnollis-filosofiset ajattelutavat

Palliatiivisen ja saattohoidon periaatteiden mukaan elämän loppuvaiheessa pyritään hoitamaan potilasta ihmisenä parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin osattava luopua ajatuksesta tehdä kaikki mahdollinen, joka on usein vaikeaa, koska lääketieteeltä on totuttu odottamaan lähes messiaanista kykyä kukistaa kuolema tai ainakin siirtää sitä. Palliatiivisen hoitoideologian mukaan ihmisarvoiseen kuolemiseen kuuluu, ettei ihmistä jätetä yksin, vaan hänen vierellään ollaan loppuun asti. Kuoleminen on siten myös yhteisesti jaettavaksi tarkoitettu tapahtuma.

Kalervo Nissilä

Aivojen dopamiinitransportteri ja reseptorit Alzheimerin taudissa

20.9.2002 Turun yliopisto

Nina Kemppainen

Hereillä olo yleisanestesian aikana

21.9.2002 Helsingin yliopisto

Seppo Ranta

Aikuisiän astman esiintyvyys, ennuste ja altistavat tekijöistä

23.9.2002 Helsingin yliopisto

Elisa Huovinen

Ennenaikainen synnytys ja synnytyksen jälkeiset infektiot

27.9.2002 Helsingin yliopisto

Minnamaija Kekki

Kalsiumvälitteinen solusigna-lointi tyypin 1 neurofibroma-toosi- ja psoriaasi-potilaiden ihosta viljellyissä soluissa

27.9.2002 Oulun yliopisto

Timo Korkiamäki

Lyhyesti: Ikä vaikuttaa keuhkoputkien metakoliiniherkkyyteen

Sveitsiläisten tekemässä 7 126 aikuisen keuhkoputkien metakoliiniherkkyyttä eli bronkiaalista hyperreaktivitettia koskeneessa selvityksessä tuli esiin mielenkiintoista tietoa tämän problematiikan taustatekijöistä. Metakoliiniherkkyyttä kuvastava käyrä oli nonlineaarisessa suhteessa FEV1-tasoon molemmilla sukupuolilla (sukupuolen vaikutus reaktiviteettiin hävisi kun keuhkojen koko otettiin huomioon), ja niin ikään kasvava ikä itse asiassa pienensi herkkyyttä. Tupakointitausta ja atopia (paitsi kovasti tupakoineilla) lisäsivät herkkyyttä. Tupakoinnin ja atopian yhteisvaikutus siis tässä asiassa vaikuttaa monimutkaiselta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ruumiista erkanemista sähköllä

Lääketieteellisesti kiinnostavia yliluonnollisia ilmiöitä on mm. kuoleman kokemiseen liittyvää ruumiista erkanemista. Onko kyse aivotoiminnan häiriöstä vai sielun leijumisesta? Kiinnostava potilastapaus julkaistiin Naturen sivuilla. Keski-ikäinen nainen tuli epilepsiaoireiden selvittelyyn. Fokuksen paljastamiseksi asennettiin myös subduraalielektrodit. Fokus löytyikin, mutta samalla myös muuta. Sähköimpulssit oikean aivopuoliskon kulmapoimun seutuville saivat potilaan raportoimaan leijuvansa ilmassa katon rajassa ja näkemään itsensä vuoteessa. Stimulaatio aiheutti myös illusorisia raajojen pienenemisiä tai liikkeitä. Olisikohan ruumiista erkaneminen sittenkin aivojen hapenpuutteesta johtuvaa fysiologiaa?

Heikki Arvilommi

Hiljentääkö West Nile kevään?

Tämän kysymyksen esittää Sciencen toimittaja David Malakoff. Syynä huoleen on se, että West Nile -virus on jo tähän mennessä tappanut Amerikan mantereella arviolta 100 000 varista, närheä ja muuta lintua. Serologisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että virus on infektoinut ainakin 120 eri lintulajia aina kerttusista mahtaviin kaljukotkiin asti.

Matti Viljanen

Neuroottisuus altistaa myös somaattisille sairauksille

Persoonallisuuden neuroottisuuden tiedetään altistavan psyykkisille häiriöille. Toisaalta tiedetään, että somaattinen sairastaminen on tavallista yleisempää psyykkisistä häiriöistä kärsivillä. Mutta onko persoonallisuuden piirteillä suoraa vaikutusta somaattiseen sairastamiseen. Tätä tutkittiin vuonna 1946 Englannissa syntyneeseen väestökohorttiin kohdistuneessa tutkimuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Spermisidi ei suojaa HIV-tartunnalta

Spermisidi, jonka vaikuttava aine on nonoksygenoli-9, on osoittautunut kohtalaisen tehokkaaksi HIV-viruksen tuhoajaksi in vitro ja se on tehonnut tippuria ja klamydiaakin vastaan. Nämä havainnot antoivat toivoa erityisesti HIV:n leviämisen ehkäisylle. Aineen tehon selvittämiseksi tehtiin satunnaistettu, lumekontrolloitu ja sokkoutettu monikeskustutkimus lähes 900 prostituoidulle, jotka oli todettu HIV-seronegatiivisiksi.

Pertti Kirkinen