Nivustyräleikkaus ei vaadi antibioottiprofylaksiaa

Nivustyräleikkaus on yleisimpiä kirurgisia toimenpiteitä Suomessa; niitä tehdään noin 12 000 vuodessa. Toimenpiteistä 80–90 % tehdään avoleikkauksina, joissa haavakomplikaatioiden riski on hieman suurempi kuin tähystysleikkauksissa. Kudokseen asetettava vierasesine eli polypropyleeniverkko on saanut jotkut kirurgit käyttämään "varmuuden vuoksi" suojaavaa antibioottihoitoa leikkauksen aikana. Toisaalta liiallinen antibioottien käyttö on kallista ja lisää resistenttien bakteerien määrää. Onko antibioottiprofylaksia perusteltu nivustyräleikkauksessa?

Hannu Paajanen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 47/2016 julkaistussa referaatissa Sähkösavukkeiden pitkäaikaishaitat paljastuvat (s. 3007) oli lähteenä olleen tutkimuksen tuloksia uutisoitu virheellisesti. Hiirikokeissa haittoja aiheutti ainoastaan nikotiinipitoinen sähkösavukekaasu. Nikotiinittoman sähkösavukekaasun vaikutukset eivät eronneet vertailuaineen vaikutuksista. Virhe on korjattu sähköisiin versioihin.

Paikallisen eturauhassyövän nykyhoitojen tuloksissa on eroa

Brittitutkimuksessa verrattiin suurentuneen PSA-arvon perusteella todetun, kliinisesti paikallisen eturauhassyövän aktiivisen seurannan, radikaalin prostatektomian ja ulkoisen sädehoidon hoitotuloksia. Vertailu perustui potilaiden syöpäspesifiseen ja kokonaiskuolleisuuteen sekä etäpesäkkeiden kehittymiseen keskimäärin kymmenen vuoden jälkiseurannassa.

Ossi Lindell

Paraneoplastiset ihoilmiöt – vihjeitä syöpätaudeista iholla

Huolellinen ihostatus ja kliinikon tarkka silmä voivat auttaa löytämään syövän varhain.

Alexander Salava, Antti Lauerma, Annamari Ranki

Metabolinen oireyhtymä yleistyy lapsilla ja nuorilla

Ensimmäiset merkit metabolisen oireyhtymän synnystä ovat havaittavissa varhain.

Janne Kataja, Johanna Mäkelä, Hanna Lagström, Harri Niinikoski

Lastenlääkärien tiedonhaku- ja lukutottumukset uran eri vaiheissa

Mitä pidemmälle lääkäri on erikoistunut, sitä enemmän hän lukee, arvostaa ja käyttää lääketieteellistä alkuperäistietoa, osoitti kyselytutkimus.

Marjo Renko, Heikki Rantala, Tytti Pokka, Terhi Tapiainen, Jarmo Salo, Matti Uhari, Hannu Soini

Pikkukeskosten keuhko-ongelmat yleisiä alle 2-vuotiaina

Pikkukeskosten keuhkojen toiminta on alentunut täysiaikaisiin lapsiin verrattuna, vaikka keskosten hoitomenetelmät ovat kehittyneet. Eniten oireita ja sairaalahoidon tarvetta pikkukeskosina syntyneillä oli alle 2-vuotiaina. Kouluiässä oireita esiintyi enää harvoin. Näin mainitsee Eveliina Ronkainen.

Ulla Toikkanen

Työkaluja sydäninfarktin hoidon laadun arviointiin

Kun valitaan oikeat mittarit, myös hoitotulokset paranevat, kirjoittaa Mikko Pietilä.

Mikko Pietilä

Monisairastavuus – uusi kansantautiko?

Monisairastavuus yleistyy iän karttuessa ja se johtaa myös monilääkitykseen.

Timo Strandberg, Riitta Antikainen

Uutta tietoa vastasyntyneiden keuhkojen nesteenpoistosta

Perinatal regulation of lung liquid absorption in pulmonary adaptation in newborn infants

Cecilia Janér

Pikkukeskosuus vaikuttaa keuhkojen toimintaan vielä kouluiässä

Early risk factors influencing lung function in schoolchildren born preterm in the era of new bronchopulmonary dysplasia

Eveliina Ronkainen

Ihmisen kantasoluilla on potentiaalia vaikeiden luunmurtumien hoidossa

Interactions between human mesenchymal stem cells and circulating mononuclear cells in bone regeneration

Katriina Joensuu

Työstressin hallinta ja yhteistyö työterveyshuollon ja yritysten välillä

Work-related stress: Management methods and collaboration between occupational health service and workplaces in Finland

Maritta Kinnunen-Amoroso

Kustannusvaikuttavaa hoitoa silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

Anti-VEGF treatment of wet age-related macular degeneration: from neurophysiology to cost-effectiveness

Pasi Vottonen

Poikkeavat verensokeriarvot ennustavat tyypin 1 diabeteksen puhkeamista

Glucose metabolism in preclinical type 1 diabetes

Olli Helminen

Uutta tietoa familiaalisesta adenomatoottisesta polypoosista

Familial adenomatous polyposis (FAP): screening, surgery and desmoid tumours

Laura Koskenvuo

Biomateriaalit ja kantasoluhoidot eivät vielä korvaa omaa luusiirrettä kallokirurgiassa

Healing of cranial critical sized defects with grafts, stem cells, growth factors and bio-materials

Olli-Pekka Lappalainen

Myelooman hoito on siirtynyt uudelle aikakaudelle

Multiple myeloma treatment in the era of novel agents – special reference to minimal residual disease, stem cell mobilization and drug sensitivity testing

Raija Silvennoinen

Pallolaajennushoito ja tähystysleikkaus yhtä tehokkaita pitkittyneen poskiontelotulehduksen hoidossa

Endoscopic surgery versus balloon sinuplasty in chronic rhinosinusitis

Argyro Bizaki

Uutta tietoa diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman biologisista ennustetekijöistä

Host- and tumour-related prognostic factors in diffuse large B-cell lymphoma

Sari Riihijärvi