Kilpailuttamisesta ratkaisu terveydenhuollon rahoitusongelmiin? Monen sietokyky on jo ylittynyt nousevien maksujen viidakossa

Suomalainen potilas maksaa terveydenhuollostaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin monet muut eurooppalaiset. Kunta-ala on ilmoittanut, että kuntien rahoitusosuuksien on sairaanhoidossa joko pysyttävä nykytasolla tai oleellisesti pienennyttävä. Valtion budjettipolitiikka on koko 90-luvun siirtänyt sosiaali- ja terveydenhuollon menoja päämäärätietoisesti kuntasektorille ja kotitalouksille.

Ulla Järvi

Ikään liittyvän silmä-pohjarappeuman sädehoito strontium-levyllä

Ikään liittyvä keskeinen silmänpohjarappeuma, seniili makuladegeneraatio, on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Se aiheuttaa maassamme 53 % yli 64-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Noin 20 %:lle potilaista kehittyy taudin vaikeampi, ns. kosteinen eli eksudatiivinen muoto, jolloin verkkokalvon alle tarkan näön alueelle kasvaa uudisverisuonia. Nämä suonet käynnistävät paikallisen arpireaktion ja tällöin potilaan näkö huononee voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa. Ainoaa käytössä ollutta hoitomuotoa, laserhoitoa, on voitu antaa vain noin 5 %:lle potilaista.

Aino Jaakkola

Suppean unirekisteröinnin toistettavuus uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Obstruktiivinen uniapnea oireyhtymä on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on työikäisessä väestössä naisilla 2 % ja miehillä 4 %. Sairautena uniapnea on tullut tunnetuksi vasta 1980-luvulla, ja kuluneen vuosikymmen aikana uniapnean diagnostiikka ja hoito ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Uniapneapotilaita on runsaasti, minkä vuoksi tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti.

Jukka Lojander

Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén

Soluadheesio ja tyvikalvon tuottaminen karsinoomissa

Normaalin epiteelisolukon muuttumisessa pahanlaatuiseksi on morfologisesti erotettavissa useita vaiheita: polarisaation häiriö, epiteelin tyvikalvon hajoaminen, ja myöhemmin invaasio ympäröivään sidekudokseen. Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ja erityisesti molekyylibiologisten menetelmien kehittyminen ovat tuottaneet runsaasti tietoa invaasion molekyylitason mekanismeista. Proteolyyttisten entsyymien ja solukalvon reseptorien merkitystä invaasiossa on tutkittu melko runsaasti, mutta sen sijaan solukalvoreseptorien ja solunulkoisten proteiinien välisen vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan edelleen huonosti.

Taneli Tani

Lyhyesti: Tähtiarven vaarat

Tähtimäisiä arpia todetaan vajaassa 10 %:ssa rintarauhasbiopsioista. Tämä patologien hyvin tuntema, 1-10 mm:n läpimittainen muutos on saanut nimensä fibroelastoottisesta ytimestä, josta lukuisat rauhastiehyet ja lobulukset sojottavat ulos säteittäisesti. Muutoksen kliininen merkitys on ollut epäselvä, mutta nyt tähtiarven löytymiseen on havaittu liittyvän noin kaksinkertainen vaara sairastua rintasyöpään noin 10 vuoden kuluessa. Vaara on sitä suurempi, mitä kookkaampia arvet ovat ja mitä enemmän niitä on.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Keuhkosyöpään liittyvän hengenahdistuksen helpottaminen

Keuhkosyöpään liittyvä hengenahdistus on monimutkainen ongelma fyysisine, psykologisine, emotionaalisine ja toiminnallisine taustatekijöineen. Englannissa tutkittiin kuudessa keuhkosyöpäpotilaiden nursing-klinikassa, voidaanko erityisellä hengenahdistuksen helpottamiseen tähtäävällä ohjelmalla vähentää potilaiden kokemaa dyspneaa rutiinihoitoon verrattuna. Tutkimuksessa oli huomattavia käytännön hankaluuksia mm. satunnaistamisessa ja 8 viikon seurannassa mukana pysymisessä potilaiden (n = 119) huonon kunnon takia. Havainnoksi kuitenkin tuli, että erityisohjelmaa noudattaneilla hengenahdistus oli vähäisempää ja sekä fyysinen että psyykkinen tila oli parempi kuin verrokeilla, joten niinkin hankalassa sairaudessa kuin keuhkosyövässä kannattaa panostaa potilaiden oireiden monipuoliseen hoitoon.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti:Maksasyöpään uusi hoito

Hepatosellulaarisen karsinooman ainoa parantava hoito on ollut leikkaus, mutta se on valitettavasti mahdollista vain murto-osalla potilaista. Pienessä (n = 43) satunnaistetussa tutkimuksessa kuratiiviseksi arvioidun leikkauksen jälkeen maksavaltimoon ruiskutettu yksi annos 131I-lipiodolia (1850 MBq) paransi 3-vuotiseloonjäämisen 46 %:sta peräti 86 %:iin (p = 0,04). Lipiodoli on unikonsiemenöljystä johdettu rasvahappoetyyliesteri, ja siihen oli siis liitetty radioaktiivinen jodi. Hoidon sivuvaikutukset olivat minimaaliset, mutta säteilyvaaran takia tarvittiin eristyshuonetta.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Tappava tulppaaninäyttely Hollannissa

Ainakin 12 ihmistä on kuollut ja parisataa sairastunut legionelloosiin Hollannissa. Tautiin sairastuneita yhdistää käynti suuressa kukkanäyttelyssä helmikuun loppupuolella. Kenenkään tuskin tarvitsee ruveta tulppaaneita hyljeksimään legionelloosin pelossa, sillä tartunnan todennäköisin lähde ovat näyttelyalueelle rakennetut suihkulähteet. Niissähän sama vesi voi kiertää useita päiviäkin ilman asianmukaista desinfektiota. Tämä tapaus osoittaa, etteivät legionellat ole mihinkään hävinneet eikä niiden torjunnassa ole löysäilyn varaa.

Matti Viljanen

Uskokaa jo - ASA ei ehkäise pre-eklampsiaa

Pieniannoksinen asetyylisalisyylihappohoito pre-eklampsian ehkäisyssä on hyvä esimerkki siitä, miten julkaisuharha muokkaa hoitokäytäntöjä virheelliseen suuntaan. Noin 13 vuotta sitten ilmestyi sitä puoltavia, pieniin ja osin puutteellisesti kontrolloituihin aineistoihin perustuvia kliinisiä tutkimuksia. Uusi hoito otettiin innolla vastaan - sopihan hoidon teoreettinen perusta hyvin käsityksiin pre-eklampsian patofysiologiasta.

Pertti Kirkinen

Passiivinen tupakointi ja sepelvaltimotauti

Passiivisen tupakoinnin on arvioitu lisäävän keuhkosyövän vaaraa noin 25 %, aktiivisen tupakoinnin taas 1 200 % tupakoimattomiin verrattuna. Mutta lisääkö passiivinen tupakointi myös vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin? Aktiivinen tupakointi lisää tätä vaaraa noin 75 %, joten yllä olevista keuhkosyöpävaaraluvuista päätellen passiivisen tupakoinnin aiheuttaman sydäntautivaaran olettaisi jäävän melko pieneksi.

Heikki Joensuu

Koulujen mahdollisuudet vähentää koulukiusaamista: kahdeksan vuoden seurannan tuloksia

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, mutta sitä voidaan vähentää koulun määrätietoisella toiminnalla ja tekemällä yhteistyötä vanhempien kanssa. Selkeät säännöt ja päättäväinen puuttuminen kiusaamistilanteisiin on merkki, ettei kiusaamista hyväksytä. Ratkaisevan tärkeä merkitys näyttää olevan koulun yleisellä positiivisella ilmapiirillä. Siihen kuuluu myös yksittäisten oppilaiden tarpeiden huomioon ottaminen, kannustaminen ja tällä tavoin lapsen itsetunnon vahvistaminen. Suurimmassa vaarassa joutua kiusaamisen kohteeksi ovat yksinäiset oppilaat. Tämä ongelma pitäisi sekä vanhempien että opettajien tiedostaa. Koska koulussa ryhmät eivät muodostu spontaanisti, kiusaamisongelma vaatii jatkuvaa valppautta sekä opettajilta että vanhemmilta, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin.

Maila Koivisto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/1999 Kommentteja

Sydän- ja verisuonisairauksien geenihoito

Sydän- ja verisuonitautien geenihoidon mahdollisuuksia tutkitaan useissa projekteissa eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät sovellutukset ovat terapeuttinen angiogeneesi, restenoosin esto sekä verisuonisiirteiden aukipysymisen varmistaminen. Alan suomalainen tutkimus on nykyään kansainvälisesti eturintamassa. Tutkimusten tässä vaiheessa lopullista vastausta geenihoidon tehosta sydän- ja verisuonitauteihin ei voida vielä antaa, mutta tulokset nyt käynnissä olevista tutkimuksista antavat jo viitteitä tulevaisuuden uusista hoitomahdollisuuksista.

Jukka Luoma, Seppo Ylä-Herttuala

EHEC-bakteerin ominaisuudet ja epidemiologia

Enterohemorragisen Escherichia colin eli EHEC-bakteerin tartunta voi johtaa veriripuliin, hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään ja jopa kuolemaan. Altteimpia vakaville taudin muodoille ovat lapset ja vanhukset. EHEC-tartuntojen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti myös Suomessa ja ensimmäinen epidemia todettiin 1997. Syytä huonoon kehitykseen ei ole pystytty selvittämään. Tartunta saadaan yleensä ulosteella saastuneiden, riittämättömästi kuumennettujen eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä. Mikrobiologisissa jäljityksissä on voitu osoittaa kotimaisessa nautakarjassa olevan potilaskantojen kanssa feno- ja genotyyppisesti identtisiä kantoja. Infektiivinen bakteeriannos on erittäin pieni, jopa vain 10 bakteeria, ja niinpä tartunta voi tapahtua myös käsien välityksellä, mikä on muistettava potilaan hoidossa ja laboratoriotyössä. Nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa tulisikin potilasta hoitavan lääkärin ja ripuliulostetta tutkivan laboratorion ottaa aina EHEC-infektion mahdollisuus huomioon.

Markku Keskimäki, Anja Siitonen

Ensimmäinen rotavirusrokote rekisteröity

Euroopan lääkeasiain arviointivirasto (European Medicine Evaluation Agency, EMEA) teki 27.1.1999 päätöksen suosituksesta rotavirusrokotteen rekisteröimiseksi Euroopan unionin maissa. Ensimmäinen käyttöön tuleva rotavirusrokote on suun kautta annettava elävä heikennetty reesusrotaviruksen muunnos (rhesus-human reassortant tetravalent, RRV-TV), jonka kauppanimi on RotaShield (Wyeth-Lederle Vaccines). Sama rokote rekisteröitiin Yhdysvalloissa 31.8.1998, ja se on ollut käytössä syksyn 1998 aikana. EMEA:n päätös vaatii vielä Euroopan unionin komission vahvistuksen, minkä jälkeen EU-maat automaattisesti rekisteröivät rokotteen myös kansallisesti. Rokote tulee näin Suomessakin saataville lääkärin määräyksellä. Rotavirusrokote ei kuitenkaan heti tule yleiseen rokoteohjelmaan, ja rokotteen käytöstä ei ole suositusta Suomessa eikä muissa Euroopan maissa.

Timo Vesikari

Miten käytännössä tunnistan masennuksen?

Yleislääkärin vastaanottotilanteessa masennuksen tunnistamiseen vaikuttavat luonnollisesti potilas ja hänen oireistonsa, itse vastaanottotilanne, lääkärin persoonallisuus ja kokemus. Ilmeistä on, että tunnistamiseen vaikuttaa niin ikään lääkärin käsitys paitsi masennuksen luonteesta ja sen syntymekanismista myös lääkärin kyvystä selittää järkeenkäyvästi masennuksen oireiden moninaisuutta. Tässä esityksessä tarkastellaan erästä tapaa hahmottaa masennukseen liittyvien oireiden syntyä sekä selvittää, milloin on syytä epäillä masennusta potilaalla ja miten masennuksen toteaminen voi tapahtua käytännössä.

Raimo K. R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030