Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja aivohalvauskuolleisuuden muutokset kymmenen vuoden aikana FINMONICA-tutkimuksessa

Suomessa perustettiin 1980-luvun alussa väestöpohjainen aivohalvausrekisteri kolmelle alueelle, Pohjois-Karjalan lääniin, Kuopion lääniin sekä Turun ja Loimaan alueelle. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana selvitettiin näiden alueiden 25-74-vuotiaan väestön aivohalvausten ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja aivohalvauksen aiheuttama kuolleisuus. Kymmenen vuoden aikana tapauksia rekisteröitiin 11 392 ja niistä 78 % oli ensimmäisiä aivohalvauksia. Aivohalvausten ilmaantuvuus pieneni merkitsevästi koko aineistossa, miehillä 1,7 % ja naisilla 2,2 % vuotta kohti. Kuolleisuus aivohalvaukseen väheni samoin, miehillä 5,2 % ja naisilla 4,7 % vuotta kohti. Myös kohtaustaajuus pieneni merkitsevästi sekä miehillä että naisilla. Ilmaantuvuuden suhde kuolleisuuteen suureni selvästi seuranta-aikana, mikä tarkoittaa sitä, että kuolleisuus on pienentynyt jyrkemmin kuin ilmaantuvuus.

Juhani Sivenius, Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Erkki V. Narva, Veikko Salomaa, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto

Aivosähkökäyrän seurantaan perustuva laite anestesian riittävyyden arvioinnissa

Leikkauspotilaan verenkierron, hengityksen, hapetuksen ja lihasrelaksaation seurantaan anestesian aikana on nykyisin käytössä monipuolisia mittareita. Mutta vaikka anestesian monitoroinnin kehitys on ollut nopea, anestesian syvyyden arviointi on vaikeaa. Se on perustunut pääasiassa autonomisen hermoston välittämien heijasteiden, kuten potilaan verenpaineen ja sykkeen tarkkailuun, ja nämä mittarit tiedetään epätarkoiksi. Koska lihasrelaksantteja käytettäessä potilaan tajuttomuudesta ei voida olla varmoja, useimmat potilaat nukutetaan tarpeettoman syvään anestesiaan. Tämä taas hidastaa toipumista ja lisää lääkekustannuksia. Silti myös tahatonta hereilläoloa esiintyy edelleen satunnaisesti. Uusi EEG-analyysiin perustuva anestesian syvyyden mittauslaite auttaa anestesian yksilöllisessä räätälöinnissä kullekin potilaalle. Anestesian syvyyden optimointi parantaa anestesiatyön laatua ja saattaa vähentää kustannuksia ja nopeuttaa toipumista anestesiasta. Nopea toipuminen on tärkeää erityisesti päiväkirurgiassa, jonka osuus leikkaustoiminnassa kasvaa koko ajan.

Arvi Yli-Hankala, Anne Vakkuri, Kari Korttila

Metabolinen oireyhtymä ja sen merkitys

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksien ja kohonneen verenpaineen muodostamaa vaaratekijäkokonaisuutta, johon tavallisesti liittyy myös keskivartalolihavuus. Sekä oireyhtymän yksittäisten poikkeavuuksien että niiden kasautumisen taustalla on insuliiniresistenssi. Nykykäsityksen mukaan metabolinen oireyhtymä on osittain periytyvä, toisaalta ympäristötekijöiden muovaama sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä. Se on diagnosoitavissa usein jo varhaisvaiheessaan, jolloin ehkäisevät toimenpiteet ovat mahdollisia.

Mauno Vanhala

Kiusaaminen ja lasten psyykkinen hyvinvointi - haasteita kouluterveydenhuollossa

Ainakin viidennes lapsista joutuu kiusatuksi tai kiusaa toisia lapsia peruskoulun ala-asteella. Pojilla ongelmat ovat huomattavasti tavallisempia kuin tytöillä. Suuri osa näistä lapsista on selvästi psyykkisesti oireilevia tai häiriintyneitä. Sekä kiusaajat että kiusatut lapset tunnistavat myös itse omia ihmissuhdeongelmiaan eivätkä koe sosiaalisia suhteitaan tyydyttävinä. Kiusaamisongelmat lisäävät lapsen todennäköisyyttä ohjautua lastenpsykiatriseen hoitoon, mutta suurta osaa psyykkisistä oireista ja ongelmista eivät vanhemmat ja opettajat pidä sen laatuisina, että niihin katsottaisiin tarpeelliseksi puuttua. Kouluterveydenhuollolla voisi olla merkittävä asian hoitamista edistävä rooli etenkin kun koulukiusaamisen on selvästi osoitettu olevan yhteydessä mielenterveyteen.

Kirsti Kumpulainen, Eila Räsänen

Koulupelon monet kasvot

Koska koulu liittyy lasten ja nuorten elämään lähes päivittäin, saattaa koulupelko vaikeuttaa yksilön elämää erittäin voimakkaasti ja pidemmällä tähtäimellä estää hänen integroitumistaan yhteiskuntaan. Pitkään jatkuessaan koulupelosta saattaa tulla yksi lapsuusiän vaikeimmista psyykkisistä sairauksista. Koulunkäynnistä kieltäytyjien vanhemmat ovatkin pitäneet koulupelkoa huomattavasti vaikeampana lapsen kannalta kuin lapsuuden masentuneisuutta, eroahdistusta tai nuorten käyttäytymishäiriötä. Tutkimukset koulunkäynnistä kieltäytyjistä ovat olleet heterogeenisiä ja häiriön luokittelu ja hoito on ollut vaihtelevaa. Viime vuosikymmenellä alettiin kiinnittää huomiota koulunkäynnistä kieltäytymisen erilaisiin etiologisiin syihin ja taustalta löytyykin, vastoin aiempia käsityksiä, enemmän masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä.

Paula Pasanen-Aro, Tuula Tamminen

Cochrane-katsaus Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoito mikrobi- tai lumelääkkeellä

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitolinjat vaihtelevat eri maissa. Hollannissa 31 % lapsista saa korvatulehdukseen mikrobilääkettä, Yhdysvalloissa ja Australiassa jopa 98 %. Tässä Cochrane-katsauksessa verrattiin mikrobilääkkeen ja lumelääkkeen vaikutuksia oireiden häviämiseen, kuulohäiriöihin ja komplikaatioihin sekä hoidon sivuvaikutuksia.

Marjukka Mäkelä

Suomalainen asiantuntijakommentti

Mielenkiintoiseen selvitykseen mikrobilääkehoidon vaikutuksesta lasten äkillisen välikorvatulehduksen akuuttien oireiden häviämiseen ja mahdollisiin komplikaatioihin otettiin mukaan vain satunnaistettuja tutkimuksia, joissa mukana oli yksi tai useampi mikrobilääke ja sen lisäksi lumelääke. Näillä perusteilla löydettiin vain 17 artikkelia, ja niistä ainoastaan kahdeksan hyväksyttiin lopulliseen analyysiin. Määrä on kovin pieni, kun akuutista otiitista on julkaistu haun kattamana aikana (1958-94) tuhansia tutkimuksia.

Heikki Puhakka

Bioase - uutta näkökulmaa valmiussuunnitteluun

Mikrobien käyttöön tuhoaseena on alettu suhtautua vakavasti, vaikkei bioasesodan todennäköisyys lähialueillamme olekaan merkittävä. Sodan uhan vähäisyydestä huolimatta voimme joutua bioaseiden kanssa tekemisiin, sillä monet mikrobit ovat lähes ideaalisia terrorismin välineitä. Joukkotuhoaseeksi soveltuvia mikrobeja on mahdollista tuottaa riittäviä määriä yksinkertaisissa laboratorioissa, mikrobien geneettinen muuntelu on helppoa, eikä vaarallisten mikrobien levittämiseen tarvita monimutkaisia teknisiä välineitä tai vaikeasti saatavia aseita. Bioaseuhkaan pitää siksi Suomessakin varautua tarkistamalla valtakunnalliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat, kohentamalla mikrobiologisten laboratorioiden diagnostisia valmiuksia, tehostamalla epidemiologista seurantaa sekä kouluttamalla terveydenhuoltohenkilökunta diagnosoimaan ja hoitamaan bioaseena käytettäville mikrobeille altistuneet potilaat.

Juhani Eskola

Sisätautien poliklinikan uudelleenjärjestelyt Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan organisaatio uudistui vuonna 1995, ja keväällä 1996 eri toimialat (erikoisalat) aloittivat omat poliklinikkansa. Poliklinikkauudistuksen tavoitteena oli mm. lisätä erikoislääkärien työpanosta poliklinikoilla, vähentää uusintakäyntien määrää, lyhentää odotusaikoja ja loppujen lopuksi taata, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa koko HYKS:n piiriä ajatellen. Sisätautien ja geriatrian poliklinikan profilointi ja rajanveto muihin sisätautien erikoisalojen poliklinikoihin on ollut ongelmallisinta. Tämän vuoksi kuvaamme, mitä tarkoittaa erityistason erikoissairaanhoito sisätautien poliklinikalla ja miten se on toteutettu.

Helena Gylling, Lauri A. Laitinen

Kokemuksia ehkäisevän terveydenhuollon verkostoitumisesta - telelääketiedettä ilman diagnostisia tavoitteita

Noin kolme vuotta kestäneellä alueellisella sosiaali- ja terveydenhuollon tietoverkko-hankkeella tavoiteltiin tieteen alan ja hallinnon rajat ylittävää ajantasaista tiedonvaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden välillä. Kokemuksemme mukaan tällainen verkko voi toimia huokeana apuvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä ja päivittäisessä toiminnassa. Siitä saatava hyöty on merkityksellinen erityisesti eri alueiden kehittämismahdollisuuksille ja uusien ideoiden lisääntymiselle.

Juhani Hassi, Satu Elamaa-Rantahalvari, Tiina Mäkinen, Antti Peronius, Tuula Vauhkonen, Leila Risteli

Koko perusterveydenhuolto ostopalveluna Karjaan ja Folkhälsanin sopimus on ainoa laatuaan

Karjaan kaupunki ryhtyy ostamaan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut Folkhälsanilta. Sopimus on ainoa laatuaan koko maassa: mikään muu kunta ei ole antanut perusterveydenhuollon palveluja yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi vastaavassa laajuudessa. Folkhälsanille siirtyy lähes koko Karjaan terveyskeskuksen henkilökunta. Uutta toimintamallia pidetään terveyspoliittisesti mielenkiintoisena. Sosiaali- ja terveysministeriössä sitä aiotaan seurata tarkkaan.

Suvi Sariola

Joka toinen suomalainen käyttää lääkettä päivittäin

Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin ainakin yhtä lääkettä. Toisin kuin usein väitetään, lääkkeiden käyttö ei käyttäjien määrällä mitaten kuitenkaan ole jatkuvasti lisääntynyt, todettiin lääkehoidon laatua ja hyötyä arvioineessa Lääketietokeskuksen seminaarissa.

Terveystietoa erityiskielillä

Helsingissä kokoontuivat 18.-19.9.1998 ensimmäistä kertaa eurooppalaiset terveystiedon välittäjät erityiskielillä - pistekirjoituksella, viittomakielellä, äänitteinä ja selkokielellä. Kolmentoista maan edustajat pyrkivät kartoittamaan ja kokoamaan erityiskielisen terveysaineiston ja luomaan kansainvälisen verkoston erityisryhmien terveystiedon turvaamiseksi. Tavoitteena on saada terveystietoa ja terveysaineistoja jokaisen omalla kielellä.

Maira Palosuo

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma on silmäsairaus, jossa tuntemattomasta syystä sarveiskalvo alkaa pullistua ulospäin keskiosistaan aiheuttaen hajataitteisuutta ja lopulta sarveiskalvon arpeutumista. Tauti ilmenee usein murrosiän jälkeen ja sen edetessä joudutaan turvautumaan sarveiskalvonsiirtoon. Keratokonus onkin Suomessa suurin yksittäinen sarveiskalvonsiirtojen aiheuttaja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että keratokonuksessa on vaurioita pintasolukerroksen alla olevassa tyvikalvossa sekä ns. Bowmanin kalvossa.

Antti Tuori

Beeta2-agonistien vaikutus autonomisen hermoston toimintaan lasten astmassa

Astmaa sairastavilla aikuisilla on todettu poikkeavaa autonomisen hermoston toimintaa: suurentunut parasympaattinen ja heikentynyt sympaattinen, beeta-adrenerginen säätövaikutus. Autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus astmaa sairastavilla aikuisilla ei ole rajoittunut pelkästään hengitysteihin, vaan sen on todettu myös yleistyvän ja heijastuvan mm. verenkierron säätelyyn. Tiedot autonomisen hermoston säätelystä lasten astmassa ovat kuitenkin olleet erittäin niukat ja ristiriitaiset.

Tuomas Jartti

LCHAD-puutoksen silmämuutokset ja muut kliinispatologiset piirteet

Rasvahappojen mitokondriaalisen beeta-oksidaation häiriöt ovat tärkeitä, usein imeväisikäisen menehtymiseen johtavia perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia. Tällä hetkellä tunnetaan kaikkiaan 12 beeta-oksidaatiohäiriötä, joista maailmanlaajuisesti yleisin on MCAD-puutos (medium-chain acyl-CoA dehydrogenase). Suomelle ominainen beeta-oksidaatiohäiriö näyttää olevan LCHAD-puutos (long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase), jonka kliinistä kuvaa, tautiin liittyviä silmämuutoksia sekä histopatologisia ja neuropatologisia löydöksiä väitöskirjani käsittelee. Muiden beeta-oksidaatiohäiriöiden tavoin LCHAD-puutos on vaikea varhaislapsuudessa ilmenevä, peittyvästi periytyvä tauti. Se kuvattiin ensimmäisen kerran vajaa 10 vuotta sitten. Kaikilla Suomessa diagnosoiduilla potilailla taudin on aiheuttanut yksi yksittäinen pistemutaatio G1528C, LCHAD-geeni on paikannettu kromosomiin 2. Väitöskirjan potilasaineisto käsittää kaikki 28 maassamme diagnosoitua LCHAD-puutosta sairastavaa potilasta.

Tiina Tyni

Normaalin ja hibernoivan sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen kulutus

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen käyttöä ja sen säätelyä erityisesti hibernoivilla sydänlihasalueilla positroniemissiotomografian (PET) avulla. Sydänlihaksen hibernaatiolla eli "talviunella" on tarkoitettu kroonisesti hapenpuutteista, mutta elossa olevaa sydänlihasta, jonka pumppauskyky on alueellisesti heikentynyt. Hibernaatioalueen funktio voi korjaantua revaskularisaation jälkeen. Tutkimukseen otettiin 38 sepelvaltimotautipotilasta, joista 14:llä oli yksi pääsuoni täysin tukossa ja sen suonittamalla alueella krooninen seinämäliikehäiriö, mutta ei aiempaa sydäninfarktia. Kahdeksalla potilaalla oli tyypin II diabetes. Kontrolliryhmässä oli 9 tervettä henkilöä. PET-tutkimukset tehtiin leimatulla glukoosianalogilla ([18F]FDG) ja rasvahapolla ([18F]FTHA). Sydänlihaksen alueellinen verenvirtaus mitattiin radioaktiivisella vedellä ([15O]H2O). Seinämäliikehäiriön korjaantuminen varmistettiin revaskularisaation jälkeen ultraäänitutkimuksella.

Maija Mäki

Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Krooninen borrelioosiartriitti autoimmuunitauti

Lymen taudin keksijä Aleen Steere on koonnut varsin iskukykyisen immunologiporukan selvittämään autoimmuunireaktion merkitystä pitkittyneessä borrelioosiartriitissa. Tutkimus perustuu vanhaan havaintoon, jonka mukaan kroonista artriittia sairastavien potilaiden keskuudessa tietyn HLA-tyypin (DRB1*10401) kantajat ovat selvästi yliedustettuina.

Matti Viljanen

Lisää kardiomyopatian kasvuhormonihoidosta

Tälläkin palstalla on referoitu joltisella innostuksella taannoinen raportti, jossa kerrottiin 7 kardiomyopatiapotilaan hyötyneen kasvuhormonihodosta (N Engl J Med 1996;334:809-814). Oli vain ajan kysymys, milloin kontrolloitu tutkimus näkisi päivän valon.

Robert Paul