Avohoidon rytmihäiriölääkkeet

Rytmihäiriöiden hoito on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Tähän on vaikuttanut erityisesti sydämen sisäisen elektrofysiologisen tutkimuksen tulo rutiinikäyttöön. Se on tuonut lisätietoa lääkkeiden ominaisuuksista, helpottanut hoidon valintaa ja mahdollistanut myös lääkkeettömän hoidon. Lääkkeitä tarvitaan edelleen. Avohoidon lääkärin on tärkeä tuntea niiden vaikutustavat ja käytön rajoitukset. Hänen on myös hyvä tietää, milloin erikoislääkärin arviota tarvitaan. Tässä artikkelissa käsitellään rytmihäiriöiden lääkehoitoa avohoitolääkärin näkökulmasta.

Sinikka Yli-Mäyry

Maailman lääkevuosi 1998

Vuonna 1998 tuli käyttöön tavallista vähemmän uudenlaisia lääkeaineita. Silti monen terapiaryhmän lääkehoito sai uutuuksista lisätehoa. Vuoden pääuutinen oli mukavuuslääkkeisiin luetun sildenafiilin voimakas läpimurto. Haittavaikutukset katkaisivat monen lupaavan aineen tien lääkemarkkinoille ja myyntiluvan saaneitakin valmisteita vedettiin pois markkinoilta. Lääkkeiden myynti kasvoi maltillisesti eli muutamalla prosentilla.

Timo Klaukka

Astma yleistyy, sydämen vajaatoiminta vähenee Tilanne Kelan erityiskorvausrekisterissä vuoden 1998 lopussa

Vuoden 1998 lopussa oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 1 058 miljoonaa suomalaista. Heillä oli oikeuksia yhteensä 1 521 miljoonaan sairauteen eli tauteja oli keskimäärin 1,44 oikeutettua kohti. Selvästi suurin potilasryhmä olivat edelleenkin kohonnutta verenpainetta sairastavat (sairaus 205): tämän taudin vuoksi erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettuja oli lähes 451 000 henkilöä. Uusia erityiskorvausoikeuksia myönnettiin sen perusteella enemmän kuin minkään muun sairauden vuoksi eli vähän alle 20 000. Kuoleman vuoksi kuitenkin päättyi 15 400 oikeutta, joten nettolisäys jäi suhteellisen pieneksi.

Timo Klaukka

Vaihtelevat reseptien uusimiskäytännöt

Reseptien uusiminen on osa lääkärin jokapäiväistä työtä. Rationaalisen lääkehoidon paineissa uusittava reseptipino työpöydällä voi aiheuttaa lääkärille ahdistusta. Aikaa on vähän ja vastaanotolle tulevat potilaat ovat etusijalla. Kuka ehtii käymään läpi sotkuisen reseptipinkan? Onko lääkärillä mahdollisuuksia tehdä rationaalisia hoitopäätöksiä reseptejä uusiessaan? Esitutkimus osoittaa, että uusimiskäytännöt vaihtelevat suuresti eri terveyskeskuksissa.

Leena Lahnajärvi

Priorisointi, näyttöön perustuva lääketiede ja etiikka

Tämän kirjoituksen tavoite on problematisoida eräitä priorisoinnin ja näyttöön perustuvan lääketieteen eettisiä taustakysymyksiä. Käsittelen niitä tässä tapausesimerkkien valossa. Yksittäisten tapausten tai kliinisten havaintojen perusteella ei voida todentaa tieteellisiä tosiasioita. Kuitenkin esimerkkitapauksia käytetään usein pohdittaessa arvoasetelmia. En argumentoi, että priorisointi ja näyttöön perustuva lääketiede olisivat taloudellisista lähtökohdista perusteltuina sinänsä epäeettisiä, vaan totean niiden tueksi käytettävien yksinkertaisten utilitarististen argumenttien olevan ongelmallisia. Utilitarismin eettisen teoriasuuntauksen mukaisesti suurimpaan yhteiseen onnellisuuteen johtavat toimet ovat välttämättä eettisiä (1).

Jyrki Korkeila

Aikuistyypin diabeteksen lääkehoidon näkymiä

Aivan viime vuosina on saatu paljon uutta tutkimustietoa aikuistyypin diabeteksen lääkehoidosta. Sokeritasapainon, verenpaineen ja lipidiarvojen huolellisella hoidolla saadaan komplikaatioriski pienenemään selvästi. Hyperglykemian hoitoon on insuliinin ohella tarjolla insuliinineritystä lisääviä valmisteita, insuliiniherkkyyden lisääntymiseen perustuvia lääkkeitä ja enteraalisesti vaikuttavia lääkkeitä. Kaikissa lääkeryhmissä on tapahtunut tai odotettavissa kehitystä.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Tramadoli - käyttökelpoinen mieto opioidi

Tramadoli on mieto opioidi, joka on ollut käytössä postoperatiivisen ja kroonisen kivun hoidossa Saksassa vuodesta 1978. Vähäisenä pidetyn väärinkäyttöriskin vuoksi tramadolia ei ole luokiteltu huumausaineeksi. Kun sitä lisäksi on saatavana oraalisessa, rektaalisessa ja parenteraalisessa muodossa, siitä on tullut suosittu kipulääke Saksassa. Suomen markkinoille aine tuli vuonna 1995, ja sen käyttö on lisääntynyt meilläkin nopeasti.

Pertti Pere

Mitä mieltä suomalaiset ovat lääkkeistä?

Lääkkeet ovat Suomessa kalliimpia ja sairausvakuutus maksaa meillä suurempia korvauksia lääkkeistä kuin EU-maissa keskimäärin, ajattelee vähintään puolet suomalaisista kadunhenkilöistä. Taloustutkimuksen tuoreessa haastattelussa kysyttiin mielipiteitä myös mm. lääkkeiden sivuvaikutusten yleisyydestä, reseptilääkkeiden mainostamisesta kuluttajille ja lääkkeiden käytön liiallisuudesta.

Erkki Alanko

Eugeniikka ja suomalaiset lääkärit

Tämän päivän sikiöseulonnoilla valikoidaan syntyviä lapsia, ja seulontojen suhde eugeniikkaan on herättänyt keskustelua. Suomalaisille lääkäreille lähettämämme kyselyn mukaan Suomessa tällä hetkellä laajassa käytössä olevat sikiöseulonnat hyväksyttiin yleisesti. Puolet lääkäreistä oli sitä mieltä, että eugeniikka ja sikiöseulonta ovat eri asioita ja viidennes sitä mieltä, että ne ovat osittain samaa ajattelutapaa; viidennes ilmoitti, ettei tunne eugeniikkaa.

Elina Hemminki, Hanna Toiviainen, Pekka Louhiala

Lääkehoidon ongelmia lääkärin näkökulmasta

Yleislääkärin työvälineisiin kuuluu keskimäärin lähes 200 eri lääkeainetta, kun silmälääkäri tarvitsee vain 42 lääkettä. Lääkehoidon pulmat tiivistyvät muutenkin perusterveydenhuollossa, jossa työsarka kattaa lähes ihmiselämän koko kaaren kaikenlaisine vaivoineen. Millaisia ongelmia lääkärit ovat itse havainneet lääkehoidossa? Huolestuttavatko heitä lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset? Mistä tietoa haetaan ja mitkä tahot huolehtivat täydennyskoulutuksesta? Syyskuussa 1998 tehty Rohto-kysely toi vastauksia näihin kysymyksiin.

Arja Helin, Kalle Hoppu, Timo Klaukka

Entakaponi - katekoli-O-metyylitransferaasin estäjä Parkinsonin taudin hoitoon

Entakaponi kuuluu uuteen lääkeaineryhmään, jonka vaikutus perustuu katekoli-O-metyylitransferaasientsyymin (COMT) estoon. Entakaponi on hyväksytty käytettäväksi ainoastaan yhdessä tavanomaisten levodopa/ benseratsidin tai levodopa/karbidopan kanssa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla, joiden annos-vaikutuksen lopussa esiintyviä motorisia tilanvaihteluita ei ole saatu vakautettua. Näillä potilailla entakaponin on osoitettu lievittävän em. tilanvaihteluita ja pidentävän hyvän levodopavasteen (on-vaihe) kestoa. Entakaponia käytetään ottamalla yksi 200 mg tabletti (joka on ainoa saatavissa oleva tablettivahvuus) jokaisen levodopa-annoksen kanssa. Korkein suositeltu vuorokausiannos on 200 mg 10 kertaa päivässä, eli 2 000 mg päivässä. Entakaponi näyttää olevan prekliinisten ja kliinisten tutkimusten mukaan turvallinen, mutta tarkemmat arviot turvallisuudesta voidaan tehdä vasta, kun on saatu kokemusta suurien potilasryhmien hoidosta.

Tapani Keränen

Parkinsonin tauti ja sen lääkehoito 1997

Vuoden 1997 lopussa oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen rekisterissä 13 744 Parkinsonin tautia (numero 110) sairastavaa potilasta. Määrä kasvoi vuoteen 1993 saakka, minkä jälkeen uusien tapausten määrä kääntyi laskuun, jolloin myös oikeutettujen määrä rekisterissä pieneni vuosina 1994-96. Selitys laskusuunnalle on neuroleptien sivuvaikutuksena syntyneen parkinsonismin poisto oikeuksien saamisen kriteereistä vuonna 1994.

Timo Klaukka

Kristinuskon etiikka ja lääketiede

Mitä sanomista kristinuskon etiikalla on lääketieteelle? Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää, että on sanottava jotain kristinuskosta, sen etiikasta ja lääketieteestä. Tässä on mahdollisuus vain puutteelliseen määrittelyyn. Etiikan lähtökohtana on näkemys ihmisestä moraalisena olentona. Ihminen on tavoitteellinen toimija, jolla on käsitys toimintansa vaikutuksista ja seurauksista sekä niiden laadusta. Aikuinen ihminen kykenee arvioimaan sekä vaikuttimiaan että tekojaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan akselilla. Ihminen ei tavoittele asioita ainoastaan välineinä vaan myös arvoina. Jotkin asiat ovat arvokkaita sen vuoksi, että niiden avulla kyetään saavuttamaan toisia asioita. Nämä ovat välinearvoja. Asiat, joita tavoitellaan niiden itsensä vuoksi, ovat arvokkaita sinänsä. Ne ovat päämääräarvoja.

Jaana Hallamaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030